Saako Suomessa järjestää epätavalliset hautajaiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Jos vaikka se oikesti sureva itse? Leski ei ilahdu siitä, että 3 naista kertoo sivusuhteestaan lesken entiseen puolisoon, joten minusta tuo olisi rienausta ja kiusantekoa. En jotenkin voi ajatella, että jos ns. toinen nainen olisi oikeasti sureva, menisi hän loukkaamaan rakastajansa hautajaisissa tämän leskeä. Tai ehkä se on viimeinen tilaisuus olla ilkeä, toinen nainenhan ei peri mitään ilman testamenttia, lesken tulevaisuus on yleensä turvallisempi.

Eikä vaivajan lapsista välttämättä ole kiva kuulla, millainen käyttöesine äiti oli nuorena.

Eiköhän tässä puhuta ihan kahdesta eri asiasta. Ota pääsi pois sieltä jostain syvältä... Ymmärtääkseni aloituksessa ei kysytty, että onko oikein mennä haukkumaan vainajaa ("millainen käyttöesine äiti oli nuorena"/sivusuhteista kertominen). Aloittaja puhui vainajan lempiväristä ja musiikista. Siitä on aika pitkä matka toisiin naisiin ja sivusuhteisiin.

Ei, tässä puhutaan nyt oikeasti surevista ja siitä, kuka sen määrittää.  "Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle."

Vanhanaikaisissa hautajaisissa ei sivusuhteille ollut mitään sijaa, mutta nyt he voivat tulla samalla tavalla mukaan kuin muutkin ystävät. Siksi myös erilaisissa hautajaisissa täytyy ottaa huomioon muiden tunteet, vaikka itse olisi menettänyt omaisuutensa ollessaan vainajalle tämän eläessä takaajana. Erilaisissa hautajaisissa noudatetaan aina jonkun tahtoa, oli se sitten vainaja tai omaiset, ja joskus sillä varjolla nostetaan esiin loukkaavia asioita.

Kyllä ennenkin sivusuhteet ovat voineet olla hautajaisissa mukana. Leski on joko tiennyt asiasta (perheen sisäinen tai julkinen salaisuus) tai ei. Sivusuhde ei välttämättä ole retostellut asialla, ainakaan hautajaisissa.

Goa fani kirjoitti:

Saako Suomessa polttohautaksen roviolla jos niin pyytää???

Eiköhän se katsota ympärostölle haitalliseksi. Sama kuten hautaaminen täytyy tapahtua asianmukaisesti ettei kenelläkään ole jotain kalmoa haisemassa kotona loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Kyllä kai jokainen ihan subjektiivisesti tietää, sureeko vai ei.

Vierailija kirjoitti:

vainajan toiveen mukaan.

Ei mustia synkkiä vaatteita, Vainajan lempiväri oli punainen.

Saako muistotilaisuudessa soittaa hänen lempimusiikkia ym.

Me haluamme toteuttaa hänen toiveensa koska uskomme hänen näkevän sen.

Kuinka "virallisia" hautajaisten on oltava?

Saa järjestää sellaiset hautajaiset kuin itse haluaa, kirkkoa koskevat kuitenkin tietyt säännöt ja kaikkea musiikkia ei hyväksytä soitettavaksi kirkossa. Muistotilaisuudessa säännöt eivät päde, koska tilaisuus ei ole kirkossa. Jos varsinaiseen siunaustilaisuuteen haluaa jotain erikoisempaa, siitä kannattaa keskustella etukäteen siunauksen toimittajan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Goa fani kirjoitti:

Saako Suomessa polttohautaksen roviolla jos niin pyytää???

Eiköhän se katsota ympärostölle haitalliseksi. Sama kuten hautaaminen täytyy tapahtua asianmukaisesti ettei kenelläkään ole jotain kalmoa haisemassa kotona loputtomiin.

Polttohautauksesta kuten ylipäätään ruumiin käsittelystä on meillä aika tarkat säädökset ja hyvä niin. Ilman arkkua ei polttohautausta tehdä, tosin pahvinen arkkukin käy. Eikä itse saa ruumiita polttaa. Eikä omaiset taida päästä krematorioonkaan katsomaan kuinka se sukulainen siellä uunissa kipristelee.

Eli kyllä täytyy järjestää hautajaiset jossain toisessa maassa, jos haluaa rovion.

Kirkko ja siunauskappeli ovat sakraalitiloja ja niissä edellytetään hillittyä asiallista käytöstä. Musiikin suhteen ei tosin enää olla niin tiukkapipoisia kuin vielä joitakin vuosia sitten. Siunaustilaisuudessa voi siis nykyään soittaa myös maallista musiikkia, kunhan se ei ole rienaavaa

Muistotilaisuus muotoutuu sitten sellaiseksi, millaiseksi osallistujat sen tekevät. Valitettavasti on edelleen sellaisia ihmisiä, joiden "käsikirjassa" on vain yhdenlainen tilaisuus ja siellä käyttäytyminen hyväksyttävää. Tämä kävi ilmi, kun olimme saattamassa velipuoltani viimeiselle matkalleen. Isäpuolen naisystävä käyttäytyi kuin olisi ollut se tärkein jälkeen jäänyt, oikea päällepäsmäri. Työnsi nokkansa jo suunnitteluvaiheessa joka asiaan, sellaisiinkin, jotka eivät kuuluneet hänelle millään tavalla. Muistotilaisuudessa me nuorempi väki liikuimme vapaasti ja kävimme pöydissä juttelemassa kuten suvussamme on ennenkin tehty. Tästä se tantta veti herneet nenäänsä. Kun sitten olimme kotona muistotilaisuuden jälkeen, niin tantta alkoi jäkättää, ettei pöydästä saa poistua. Haimme veljeni avovaimon kanssa tavaroita sitten seurakuntatalolta ja annoimme kiitokseksi emännille yhden pienehkön aloittamattoman täytekakun, niin jo siitäkin meteli syntyi. Kuitenkaan se nainen ei pannut senttiäkään likoon hautajaisten hyväksi. Että minua hävetti se meuhkaaminen.