Saako Suomessa järjestää epätavalliset hautajaiset

Meillä ei ollut tavalliset hautajaiset, juurikin vainajan toiveen ja elintapojensa vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut tavalliset hautajaiset, juurikin vainajan toiveen ja elintapojensa vuoksi.

ok, kiitos tiedosta.

Kuulostaa hyvältä, mikäli tosiaan vainajan toive! :)

Ja kenen luulet asiaa kieltävän? No jos on kirkon siunaus kirkon tiloissa, nii se hillitsee siellä tapahtuvaa toimintaa. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, on ihan teidän asianne. Eikä siitä siunausosuudestakaan tarvii tehdä mitään tylsää. Puhu papin kanssa aiheesta.

Tietenkin. Oma edesmennyt mieheni tilasi hautajaisiinsa paljon alkoholia ja stand up koomikon.

Hautakaisista ei ole säädöksiä. Hautaamisesta on.

Punaisista vaatteista voi toki edittää toivomuksia, mutta kannattaa muistaa, rttä aika harvlla sellaisia on. Mustat tai tummat sentään löytyvät useimmilta.

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Kaverini siunaaminen tapahtui kirkossa, ja kirkossa toki on kirkon säännöt. Eli harras tunnelma jne.

Muistojuhla järjestettiin läheisessä ravintolassa, jossa soitettiin vainajan lempimusiikkia ja ryypättiin. Ja todellakin ryypättiin, sillä kaverinikin oli hieman taipuvainen kittaamaan alkoholia runsaammin. Sanotaanko näin, että en ole ikinä ollut yhtä surullisissa (kyseessä oli nuori ihminen) ja iloisissa hautajaisissa samaan aikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Mistä teitä ihmisiä sikiää, jotka kyselevät lupaa joka asiaan? Hautajaiset saavat ja voivat olla juuri sellaiset kuin vainaja ja omaiset haluavat.

Ei kai niitä ole pakko pitää edes kirkossa, jos vainaja ei kuulu kirkkoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Jos vaikka se oikesti sureva itse? Leski ei ilahdu siitä, että 3 naista kertoo sivusuhteestaan lesken entiseen puolisoon, joten minusta tuo olisi rienausta ja kiusantekoa. En jotenkin voi ajatella, että jos ns. toinen nainen olisi oikeasti sureva, menisi hän loukkaamaan rakastajansa hautajaisissa tämän leskeä. Tai ehkä se on viimeinen tilaisuus olla ilkeä, toinen nainenhan ei peri mitään ilman testamenttia, lesken tulevaisuus on yleensä turvallisempi.

Eikä vaivajan lapsista välttämättä ole kiva kuulla, millainen käyttöesine äiti oli nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Mistä teitä ihmisiä sikiää, jotka kyselevät lupaa joka asiaan? Hautajaiset saavat ja voivat olla juuri sellaiset kuin vainaja ja omaiset haluavat.

Siunaustilaisuuden osalta on rajoituksia, jos pidetään kirkossa. Muuten vain taivas on rajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Jos vaikka se oikesti sureva itse? Leski ei ilahdu siitä, että 3 naista kertoo sivusuhteestaan lesken entiseen puolisoon, joten minusta tuo olisi rienausta ja kiusantekoa. En jotenkin voi ajatella, että jos ns. toinen nainen olisi oikeasti sureva, menisi hän loukkaamaan rakastajansa hautajaisissa tämän leskeä. Tai ehkä se on viimeinen tilaisuus olla ilkeä, toinen nainenhan ei peri mitään ilman testamenttia, lesken tulevaisuus on yleensä turvallisempi.

Eikä vaivajan lapsista välttämättä ole kiva kuulla, millainen käyttöesine äiti oli nuorena.

Siis mitä sä selität? Omia traumoja tuot tässä esiin vai häh?

Muistotilaisuuden voitte järjestään niin hulvattomaksi kuin ikinä haluatte. Suomalaiset ovat hyvin arkoja tässä asiassa, yleensä  järjestetään perinteinen hyvin jäykkä ja muodollinen muistotilaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Jos vaikka se oikesti sureva itse? Leski ei ilahdu siitä, että 3 naista kertoo sivusuhteestaan lesken entiseen puolisoon, joten minusta tuo olisi rienausta ja kiusantekoa. En jotenkin voi ajatella, että jos ns. toinen nainen olisi oikeasti sureva, menisi hän loukkaamaan rakastajansa hautajaisissa tämän leskeä. Tai ehkä se on viimeinen tilaisuus olla ilkeä, toinen nainenhan ei peri mitään ilman testamenttia, lesken tulevaisuus on yleensä turvallisempi.

Eikä vaivajan lapsista välttämättä ole kiva kuulla, millainen käyttöesine äiti oli nuorena.

Eiköhän tässä puhuta ihan kahdesta eri asiasta. Ota pääsi pois sieltä jostain syvältä... Ymmärtääkseni aloituksessa ei kysytty, että onko oikein mennä haukkumaan vainajaa ("millainen käyttöesine äiti oli nuorena"/sivusuhteista kertominen). Aloittaja puhui vainajan lempiväristä ja musiikista. Siitä on aika pitkä matka toisiin naisiin ja sivusuhteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Jos vaikka se oikesti sureva itse? Leski ei ilahdu siitä, että 3 naista kertoo sivusuhteestaan lesken entiseen puolisoon, joten minusta tuo olisi rienausta ja kiusantekoa. En jotenkin voi ajatella, että jos ns. toinen nainen olisi oikeasti sureva, menisi hän loukkaamaan rakastajansa hautajaisissa tämän leskeä. Tai ehkä se on viimeinen tilaisuus olla ilkeä, toinen nainenhan ei peri mitään ilman testamenttia, lesken tulevaisuus on yleensä turvallisempi.

Eikä vaivajan lapsista välttämättä ole kiva kuulla, millainen käyttöesine äiti oli nuorena.

Eiköhän tässä puhuta ihan kahdesta eri asiasta. Ota pääsi pois sieltä jostain syvältä... Ymmärtääkseni aloituksessa ei kysytty, että onko oikein mennä haukkumaan vainajaa ("millainen käyttöesine äiti oli nuorena"/sivusuhteista kertominen). Aloittaja puhui vainajan lempiväristä ja musiikista. Siitä on aika pitkä matka toisiin naisiin ja sivusuhteisiin.

Ei, tässä puhutaan nyt oikeasti surevista ja siitä, kuka sen määrittää.  "Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle."

Vanhanaikaisissa hautajaisissa ei sivusuhteille ollut mitään sijaa, mutta nyt he voivat tulla samalla tavalla mukaan kuin muutkin ystävät. Siksi myös erilaisissa hautajaisissa täytyy ottaa huomioon muiden tunteet, vaikka itse olisi menettänyt omaisuutensa ollessaan vainajalle tämän eläessä takaajana. Erilaisissa hautajaisissa noudatetaan aina jonkun tahtoa, oli se sitten vainaja tai omaiset, ja joskus sillä varjolla nostetaan esiin loukkaavia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä teitä ihmisiä sikiää, jotka kyselevät lupaa joka asiaan? Hautajaiset saavat ja voivat olla juuri sellaiset kuin vainaja ja omaiset haluavat.

Siunaustilaisuuden osalta on rajoituksia, jos pidetään kirkossa. Muuten vain taivas on rajana.

Niin tietyt paikat voivat asettaa omia ehtojaan mutta kuten totesin, että hautajaiset voivat olla juuri sellaiset kuin vainaja tai omaiset haluavat. Lisäyksenä ehkä, kunhan eivät riko lakia. Sitä kirkkoa ei ole pakko käyttää, voi valita ihan toisen paikan. Tässäkin on asia, jossa voidaan toimia toisin eli kirkko ei ole se ainoa vaihtoehto, vaikka suurin osa ihmisistä niin ehkä luulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siunaustilaisuuteen liittyy tiettyjä rajoituksia, mutta mikään ei estä verhoilemasta arkkua unikkokuosilla . Sen sijaan muistotilaisuudessa voi tehdä ihan mitä tahansa ja usein tehdäänkin, vaikka osalla edelleenkin on mielessä ns. turha pönötys. Vainajaa voi muistella monin eri tavoin, kaikki exät voi vaikka muistella, että kummoinen oli.

Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle.

Oikeasti surevia? Kuka määrittää oikeasti surevan?

Jos vaikka se oikesti sureva itse? Leski ei ilahdu siitä, että 3 naista kertoo sivusuhteestaan lesken entiseen puolisoon, joten minusta tuo olisi rienausta ja kiusantekoa. En jotenkin voi ajatella, että jos ns. toinen nainen olisi oikeasti sureva, menisi hän loukkaamaan rakastajansa hautajaisissa tämän leskeä. Tai ehkä se on viimeinen tilaisuus olla ilkeä, toinen nainenhan ei peri mitään ilman testamenttia, lesken tulevaisuus on yleensä turvallisempi.

Eikä vaivajan lapsista välttämättä ole kiva kuulla, millainen käyttöesine äiti oli nuorena.

Eiköhän tässä puhuta ihan kahdesta eri asiasta. Ota pääsi pois sieltä jostain syvältä... Ymmärtääkseni aloituksessa ei kysytty, että onko oikein mennä haukkumaan vainajaa ("millainen käyttöesine äiti oli nuorena"/sivusuhteista kertominen). Aloittaja puhui vainajan lempiväristä ja musiikista. Siitä on aika pitkä matka toisiin naisiin ja sivusuhteisiin.

Ei, tässä puhutaan nyt oikeasti surevista ja siitä, kuka sen määrittää.  "Tosin kannattaa muistaa, että jos joukossa on oikeasti surevia, voi osa ohjelmasta mennä rienauksen puolelle."

Vanhanaikaisissa hautajaisissa ei sivusuhteille ollut mitään sijaa, mutta nyt he voivat tulla samalla tavalla mukaan kuin muutkin ystävät. Siksi myös erilaisissa hautajaisissa täytyy ottaa huomioon muiden tunteet, vaikka itse olisi menettänyt omaisuutensa ollessaan vainajalle tämän eläessä takaajana. Erilaisissa hautajaisissa noudatetaan aina jonkun tahtoa, oli se sitten vainaja tai omaiset, ja joskus sillä varjolla nostetaan esiin loukkaavia asioita.

Onko ne sivusuhteet siis osa ohjelmaa? Lopeta jo.

Saako Suomessa polttohautaksen roviolla jos niin pyytää???