My pet from hell-ketju

mun kissa on mökillä ollessa saanut kulkea vapaana, heräsin viime kerralla mökkireissulla siihen että mun naaman viereen mätkähti kuollut orava. (pahoitteluni sisältää kuolleen oravan mutta se nyt liittyi tähän oleellisesi :----D)

:D repesin. Päivän paras aloitus!

Meidän koira söi aikoinaan myös puhelimia, kaksi kappaletta. Myöskin samaisen koiramme sisko tuhosi erään vanhan saunan :D repi siis siellä ollessaan seinälevyt irti yksi kerrallaan...

Ostin uudet kuulokkeet, itseasiassa neljännet kuukauden sisään. Kissallani on jotain henkilökohtaisia ongelmia kuulokejohtojen kanssa.

Kani hyppäsi yöllä sänkyyn ja päätti tyhjentää koko rakkonsa sinne,papanoiden kera 😑

Jouduimme pitämään kissallamme kauluria, jottei se päässyt pesemään päässään olevaa ihottumaa, jota lääkitsimme monta kertaa päivässä. Lääkkeen joutuminen kissan nielemäksi olisi siis ollut tälle vahingollista. Lääkkeiden laitto meni hyvin, mutta lääkekuurin jälkeenkin piti pitää kauluria muutaman päivän ajan, jotta ihottuma ei ärtyisi pesemisestä. Kissa ei tottunut kauluriin ollenkaan. Yritti kyllä liikkua asunnossa, muttei ymmärtänyt nostaa päätään, ja kauluri otti kiinni kynnyksiin ja matonreunoihin, ja siihenhän kissa sitten jäi kyhjöttämään. Monta kertaa päivässä kannoin kissan tarpeilleen hiekkalaatikkoon, ja toin ruoat ja veden nenän eteen niin ikään monta kertaa päivässä.

Käytin kissan taas hiekkalaatikolla, mutta se ei tehnyt mitään tarpeitaan. Odotin aikani ja lopulta kannoin sen kanssani päiväunille sängyn päälle. Ei mennyt minuuttiakaan, kun se haki hyvän asennon ja pissata lorotti valtavat pissat, jotka pilasivat (mainittakoon, että useita satoja euroja maksaneen) petauspatjan. Silloin päätin, että nyt riittää, ja otin kaulurin kissalta pois. Kissa lähti salamana liikkeelle, juoksi pitkin kämppää ja mourusi sydämensä kyllyydestä selkeästi nauttien koittaneesta vapaudestaan: juoksi saunan lauteille, otti vauhtia ovesta ja ryntäsi parvekkeelle puuhunsa, jota repi alkukantaisella raivolla. Eihän siinä voinut kuin katsoa ihaillen ja nauraa.

Ja kyllähän se vähän niin on, että ei se petauspatjan uusiminen ja muutaman sadan euron "hukkaan" heittäminen tuntunut missään, kun katsoi, miten onnellinen kissa oli. Kissa ei koskaan aiemmin eikä tuonkaan jälkeen ole tehnyt tarpeitaan mihinkään muualle kuin hiekkalaatikkoonsa. Voisiko selkeämpää mielenosoitusta enää olla?

Kerron vielä sen, että kissa on nyt täysin terve, ja nukkuu tällä hetkellä tuossa reidessäni kiinni :)

Kissani on kussut sänkyyni kahdesti ennen kuin leikkautin sen, oli nauru kaukana kun heräsin siihen että käännän kylkeä märkään länttiin. Petarit lähti vaihtoon koska kissan kusi ei irtoa sitten millään.

Rakas koiramme tuhosi kaksi sohvatyynyämme, siis ei mitään koristetyynyjä vaan ihan kiinteät istuin tyynyt. Olimme mieheni kanssa kaupassa ja kotiin tultuamme löysimme eteisestä erittäin katuvaisen kaverin, tiesin samalla hetkellä että jotain on tapahtunut mutta ongelman mittavuus selvisi vasta parin minuutin kuluttua kun keittiön kohdalta alkoi tulla vastaan ''palasia''.

Koira raateli kohtuullisen kalliin Minna Parikan nahkahanskan >:( Noh oma vika toki kun jätin vahingossa ne koiran ulottuville. Luojan kiitos hanska oli pelastettavissa, käytin suutarilla joka paikkasi ja hanskat on edelleen käytössä. Siinä tilanteessa koirasta oli kyllä hyvin lähellä tulla venäläinen karvalakki.

Mun kissarouvani päätti, että (sukulais)lapset on karkotettava omalta reviiriltä vaikka voimakeinoin - tuloksena sähinää, murinaa, lasten jahtausta (!!) sekä naarmut pienen pojan reiteen. Kissa siis juoksi pojan perään ja iski kynnet kiinni. On saanut toki elellä lapsettomassa talossa tähän asti, kaikessa rauhassa, ja lapsiperheiden vieraillessa on männävuosina joutunut olemaan varpaillaan. Nyt ilmeisesti mitta täyttyi ja kissa päätti näyttää kuka määrää. (Pääsi tuosta hyvästä ulkoilemaan sekä makuuhuoneeseen suljetun oven taakse rauhoittumaan, koska ei vaan käy laatuun että lapset joutuu pelkäämään eivätkä uskalla liikkua talossa kissan pelossa. Rangaistustoimenpiteitä en suorita, koska kissa on kokenut itsensä uhatuksi ja siinä mielessä puolustautuminen on ymmärrettävää.) Että sellaista meillä. Moi jos joku tunnisti. :)

Rakastan pikkuista 9v kääpiöluppakani herraani aivan valtavasti, mutta tämä yksi asia... Nykyään vanhetessaan ei viitsi/tajua mennä vessaan pissille, vaan pissaa parketille, ja usein oikein "ruikkii" pissat pitkin seiniä yms.

Hän on hirveän hellyyden kipeä ja välillä päästän hänet sänkyyni viereeni (sänkyni vieressä on kaksi pahvilaatikkoa ja lakanat niiden päällä missä pikku kaveri yleensä nukkuu) mutta JOKA KERTA sänkyyn on pakko pissata ja paskoa oikein sielunsa kyllyydestä

Koira söi mun muistitikun. Siinä oli opiskeluun liittyviä juttuja, joista kaikista ei ollut varmuuskopiota missään. Että piti sitten mennä maikalle kertoo et koira söi läksyt :)

Edellinen kissani oli ihan todella helvetin esikartanoista. Pentuna hyppi nojatuolien selkänojien takaa ihmisten päänahkoihin kynsillä kiinni, puri säärestä aina ohimennessään ja tavoitteli suutuspäissään hampaillaan kaulavaltimoa. Kynsi nahkaiset nojatulit riekaleiksi, samoin kuin stereoiden kaiuttimet ja mikä parasta silloisen asuntoni tapetteja noin vyötärön korkeudelle käytännössä jokaiselta seinältä. Kiipeili myös verhoja pitkin katon rajaan ja uhitteli sieltä matalalla murinalla.

Mulla oli yksi pariskunta, jotka uskalsivat olla kissavahtina silloin kun olin reissussa, mutta sekin loppui siihen, kun alkoivat heräillä vahteina ollessaan siihen, että kissa istui tyynyn vieressä karvat pörhössä, korvat luimussa ja tuijotti nukkunutta hullun näköisenä.

Eläinlääkärikäynnit tämän neidin kanssa oli arvattavastikin aina ihan järjettömiä. Rauhoittavaa laitettiin aina saman verran kuin tanskandogin kokoiselle koiralle, mutta kissa murisi vaikkei muuten pystynyt enää mitenkään reagoimaan. Viimeiselle piikille kun mentiin mussun ollessa 14 v ja maha kasvaimia täynnä, murisi sielläkin eläinlääkärille viimeiseen pihinään asti vaikka samaan aikaan yritti vielä nuolla mun kättä.

Kun oltiin kahdestaan, oli maailman ihanin kissa. Tuli sänkyyn aina viereeni ja kehräsi niin, että kuola valui. Sohvalla tuli viereeni pesemään itseään ja kun urakka oli valmis, alkoi uutterasti pestä myös minua.

Jälkikäteen ajatellen säälittää kissa ihan hirveästi. Sen on täytynyt olla koko ajan jotenkin peloissaan, kipeä tms., kun tuolla tavalla käyttäytyi. Joutui myös olemaan ihan hirveän paljon yksin, mitä kadun edelleen.

Toisen kissani kanssa tein kaiken toisin ja siitä kasvoikin maailman kiltein lössykkä, jonka ainoa tuhotyö on pentuna poikki jyrsityt nappikuulloikkeiden piuhat. Lämmöllä muistelen kuitenkin edelleen ensimmäistä mörökölliäni ja yhteistä 14 vuoden taivaltamme.

Mun katti oli terrorisoinut pihapiiriä, tämä kävi ilmi talonyhtiön kokouksessa kun naapuri valitti että jonkun kissa käy p*skalla hänen kukkapenkissä päivittäin.. :D

Meidän ajassa ikuisuuteen matkannut koiramme aikoinaan oli hoidossa ystävämme luona, hän oli tuhonnut erään huomattavan kalliin merkkilaukun ja sai vielä ripulin samalla reissulla joten siinä meni myös valkoinen mattokin =)

Olin ehkä 10 tai 11 vuotias kun meille tuli kaksi kissanpentua samasta pentueesta, jotka ei millään oppinut sisäsiisteiksi. Niiden mielipaikkoja pökäleille ja liruille oli isot huonekasvit, niiden juurelta löytyi aina kasoja. Lisäksi paskoivat meidän lasten huoneisiin (jotka oli usein aika hyrskyn myrskyn) pitkin ja poikin ja oli kiva leikkiä kun ei koskaan tiennyt mistä löytyy paskat tai kusiläntti.

meidän vanhempi koira on nuorempana ollut aikamoinen paskarallien järjestäjä.. Kaksiossa kerran odotti eteisessä ripuli jonka päällä oli tanssittu urakalla ja sitten käyty joka paikassa, mm. sängyssä ja sohvalla.. Paskaa löytyi jopa ikkunoista asti. Lemu oli melko muhkea. Yksi pahimmista on myös se, kun oli hetken yksin sedan -mallisessa henkilöautossa miehen mennessä treenaaman ensin nuoremman koiran kanssa ja palatessa auto oli sisäpuolelta kuorrutettu paskalla.. Haju oli jälleen aikamoinen ja pesu-urakka kamala. Onneksi mokoma stressimaha on helpottanut. Mutta näinä hetkinä on käynyt karvalakin teko mielessä. :D

Pahin ''ketutus'' aiheutui kun kissani oli päättänyt kiivetä uusia Vallilan verhojani pitkin siten että ne olivat mätkähtäneet alas ja tämän jälkeen Figaro päätti merkata ne........

Yksi kissoistamme oli pentuna sellainen, että kun sitä komennettiin, meni paskomaan tai kusemaan lattialle sen jälkeen. Onneksi tämä on helpottanut. Toinen kissamme pentuna kusi kaiken rapisevan päälle, suurimmaksi osaksi muovipussien päälle. Se lopetti sen kuitenkin useammaksi vuodeksi, mutta nyt se on taas aloittanut sen. Yksi päivä löytyi kuset vessapaperipaketin päältä.

Tämä samainen kissa tekee myös sitä, että jos se tietää, että jossakin kaapissa on märkäruokaa, sehän menee sinne ja hakee ne pussit. Useampana aamuna löytynyt revittyjä märkäruokapusseja ympäri kämpäm lattiaa ja niin syyllisen näköinen kissa että. Samainen neitokainen harrastaa myös sitä, että kaivaa roskiksesta tyhjät märkäruokapussit ja niitä sitten repaltaa ja maiskuttelee viimeisetkin maut niistä. 

Mutta nykyään on oma roskapussi noille tyhjille märkäruokapusseille joka viedään joka ilta ulos ja märkäruoat ovat lukkojen takana :D

Voi taivas näitä tarinoita, onneksi mun kissa on normaali :)