Hautajaisiin pukeutuminen - herättää ihmetystä!

Kun nyt hautajaisista puhutaan, kerron tositarinan muutaman vuoden takaa: Ystäväni oli vakavasti sairas ja aikaa oli vähän. Oli kuitenkin kotona ja päätti järjestää hautajaisensa, että pääsee itsekin mukaan. Neljä parasta ystävää saimme kutsun luokseen, söimme hyvin, hevi soi taustalla ja kuten itse sanoi: "raato tanssii itsensä hautaan."  Kun sitten kolmen viikon päästä kuoli, muistotilaisuudessa ei itketty, kuten oli toivonut.  Toki pukeuduimme tummiin ja noudatimme etikettiä, mutta olimme onnellisia, kun kärsimys päättyi ja kuuntelimme hevimusiikkia, jota hän rakasti

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt hautajaisista puhutaan, kerron tositarinan muutaman vuoden takaa: Ystäväni oli vakavasti sairas ja aikaa oli vähän. Oli kuitenkin kotona ja päätti järjestää hautajaisensa, että pääsee itsekin mukaan. Neljä parasta ystävää saimme kutsun luokseen, söimme hyvin, hevi soi taustalla ja kuten itse sanoi: "raato tanssii itsensä hautaan."  Kun sitten kolmen viikon päästä kuoli, muistotilaisuudessa ei itketty, kuten oli toivonut.  Toki pukeuduimme tummiin ja noudatimme etikettiä, mutta olimme onnellisia, kun kärsimys päättyi ja kuuntelimme hevimusiikkia, jota hän rakasti

Arvostan! :) juuri kuten ystävänne halusi. Niin se kuuluu mennäkkin.

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on pöyristyttävää, miten ei osata hautajaisetikettiä. Mahtavatko edes tietää sen olemassaolosta. AINA hautajaisiin olkapäät piiloon ja vähintään polviin ulottuva helma! Ja tummat värit, tumma sininen tai violettikin on ok! Jokainen aivan varmasti pystyy noudattamaan kunnioittavaa etikettiä - edes muutaman tunnin ajan.

Käykö bändipaita? Ei taida tuo 18 vuotta vanha puku enää mennä päälle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on pöyristyttävää, miten ei osata hautajaisetikettiä. Mahtavatko edes tietää sen olemassaolosta. AINA hautajaisiin olkapäät piiloon ja vähintään polviin ulottuva helma! Ja tummat värit, tumma sininen tai violettikin on ok! Jokainen aivan varmasti pystyy noudattamaan kunnioittavaa etikettiä - edes muutaman tunnin ajan.

Käykö bändipaita? Ei taida tuo 18 vuotta vanha puku enää mennä päälle...

Jos oli vainajan lempibändi niin käy, muuten ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä niillä vaatteilla on, jos vaan ovat siistit? Minun hautajaisiini ainakin saa pukeutua vaikka balleriinan tutuun tai kuivakelluntapukuun - ihan sama kun olen siinä vaiheessa jo kuollut! Ei minua tarvitse "kunnioittaa" pukeutumalla körtiksi, mieluummin pyytäisin sukulaisia ja ystäviä juhlimaan elämääni synkkien virsien hoilaamisen sijasta tummiin, ankeisiin pukuihin pukeutuen.

Täysin samaa mieltä! En kuulu kirkkoon ja minulle on sama vaikka syöttäisivät kuoleman jälkeen ketuille, mutta pönötystä vihaan. Pitänee viimeisenä tahtona sanoa, että ottakaa kunnon kännit ja soittakaa heviä...😁

Ne jotka eniten vitsailevat kuolemalla ja vähättelevät sitä, myös pelkäävät sitä eniten. Tutkittu juttu.

Saako hautajaisissa olla hiukset auki? Mietin, että tekisinkö nutturan vai kääntäisinkö vain latvat nätisti suoristusraudalla.. Mulla on kerrostettu leikkaus.

Minä olen pyytänyt, että omiin hautajaisiin lapset ei pukeudu mustiin, koska siellä pitää ennemminkin iloita, kun minulla oli hyvä elämä. Ei virsiä ei synkistelyä, vaan iloiset juhlat elämäni kunniaksi

Vierailija kirjoitti:

No hiuksia ei sentään tarvi värjätä hautajaisiinkaan.

Jos ei hiukset sovi juhliin, niin silloin jäädään pois. Tötteröpäitä ei kukaan surujuhlissa kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

No hiusten väri on mikä on eikä sitä tarvitse hautajaisia varten muuttaa. Hatullahan hiukset etiketin mukaan kuitenkin peitetään. 

Mistähän etiketistä mahtaa tässä olla kyse? Aika monet hautajaiset on tullut käytyä, mutta hattuja ei kyllä ole näkynyt.

Suomi on kamala junttipesäke. Maailmalla ihmisillä on käytöstavat ja tietty etiketti. Suomessa junttien luvatussa maassa ei osata tehdä mitään oikealla tavalla. Onneksi en asu Suomessa enää.

Mielestäni olisi kivempaa jos hautajaisissa pukeuduttaisiin iloisiin väreihin ja soitettaisiin iloista musiikkia. Keskityttäisiin juhlistamaan vainajan elämää eikä pelkästään surtaisi tämän kuolemaan. 

Ja kysyn vielä, jos kihartaa hiukset ja tekee sitten nutturan niin tuleeko liian "näyttävä"? Onko roikkuvat korvakorut ok? Mulla on musta, tosi vähäeleinen pitkähihainen mekko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä etiketit alkaa olemaan jo aika vanhentuneita, lähinnä ne ikivanhat sukulaistädit jaksavat pahoittaa mielensä toisten pukeutumisesta. Mitä niillä vaatteilla on väliä? Jos pukeutuu kuin huor*, niin ehkä muutenkin kyseinen persoona on vähän outo, mutta muuten tarkan etiketin noudattaminen on lähinnä vanhusten juttu.

Etiketti on kyllä paljon muutakin kuin sitä että minkä väriset vaatteet mihinkin tilaisuuteen kuuluu. Etiketillä kunnioitetaan toisia, mm. hautajaisissa vainajaa ja tämän lähiomaisten surua. Pukeutuminen on toki osa etikettiä ja tuolta se valitettavasti alkaa tuntumaan, ettei jotkut nuoremmat ihmiset kunnioita enää ketään muuta kuin korkeintaan itseään.

Kunnioituksen lisäksi huomaavaisuus näyttää olevan joillekin tuntematon käsite. No, eivät ole vielä joutuneet kokemaan suurta surua, elämä opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä, jos kihartaa hiukset ja tekee sitten nutturan niin tuleeko liian "näyttävä"? Onko roikkuvat korvakorut ok? Mulla on musta, tosi vähäeleinen pitkähihainen mekko

Korut ei kuulu hautajaisasuun. Vain vihkisormukset.

Vierailija kirjoitti:

Juuri pari viikkoa sitten olin puolisoni isoäidin hautajaisissa. Puolisoni serkku oli pukeutunut niskan taakse solmittavaan toppiin, jossa oli edessä aukko, josta rinnat pursusivat. Alaosana oli minihame, jossa oli vetoketjukoristeita, eikä hän ollut laittanut sukkahousuja lainkaan. Kenkinä oli todella korkeat piikkikorolliset sandaalit. Kaikki olivat kyllä mustia, mutta mielestäni olisivat sopineet yökerhoon paremmin, tai oikeastaan ehkä strippiklubin lavalle. Meikki oli todella räikeä (pinkit huulet ja erittäin vahva smokey eyes -meikki) yhdistettynä oranssiin tekorusketukseen. Ranteet olivat täynnä heliseviä kullanvärisiä rannekoruja. Hiukset nyt olivat sellaiset kuin aina, huonokuntoiset blondatut lisäkkeineen selkeällä tummalla juurikasvulla ja lakattu tuuheiksi. Kyllä jäin monen muun ohella suu auki tuijottamaan. Olen syntynyt samana vuonna kuin tuo kyseinen serkku (90-luvun puolella), joten en ole edes mikään ikäloppu täti-ihminen. Todellakin paheksun tuollaista pukeutumista hautajaisissa!

Olisit kysynyt, onko hän menossa hautajaisista suoraan töihin. ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyihmiset osaa käyttäytyä hautajaisissa, jos muuallakaan. Äitini hautajaisissa yhdellä oli kullanväriset piikkikorot ja minimaalinen mekon repale, eräs katsoi sopivaksi käytökseksi anoppinsa hautajaisissa vilkuilla kelloaan kärsimättömästi ja huokailla kuuluvasti, tämä siis papin siunauspuheen aikana. Jotkut vitsailivat mauttomasti tulevista perinnöistä, välittämättä lainkaan, että olin kuuloetäisyydellä. Eivät välittäneet peitellä sitä, että olivat tulleet vain tavan vuoksi. Taisimme, minä ja tyttäreni, olla  äitini hautajaisissa ainoat surulliset ihmiset.

Enpä ole tainnut koskaan olla hautajaisissa surullinen. Hautajaiset ovat Suomessa enemmän pakollinen pönötysjuhla kuin suremisjuhla.

Sulta ei sitten ole kuollut Vielä ketään todella läheistä, eikä varsinkaan yllättäen...

Vierailija kirjoitti:

Pitääkin muistaa mainita johonkin etten halua hautajaisia jos jostain saatanan rievuista tulee tällainen riita.

Ei niistä normaalien ihmisten kesken tulekaan.

Minä olen ollut venäläisten hautajaisia seuraamassa, ihan turistina osuin paikalle.  Ihmisiä oli paljon, ja vain ilmeisesti lähimmät oli pukeutuneet ns. hyvin.  Muu joukko hyvin arkisesti pukeutuneita, mutta ei siellä mitään räikeää tai paljastelevaa ollut.  Kumisaappaita ja verkkareita ja sitä rataa.

Suomessa kuitenkin tapana on pukeutua ja esiintyä hillitysti ja tilannetta kunnioittavasti.  Sen muutaman tunnin ajaksi voi vaatteita vaikka lainata.  Minulla on ollut muutaman kerran siskolta lainattu pitkä takki, kun itsellä ei sellaista ollut.  Mieheni lainasi veljeltään juhlavammat kengät, kun omat mustat pikkukengät oli jo niin kuluneet.  Nuorilta on kyllä sen verran mustia tai muuten tummia vaatteita löytynyt, että ovat voineet olla paikalla.  Pikkulasten vaatteissa riittää kun on siistit.

Yhden kerran olen nähnyt nuoren rouvan olkapäät paljaina.  Minusta se oli mautonta ja monesta muustakin.  En käsitä, mitä sillä tahdotaan viestiä.  Ei kukaan kaipaa paljasta pintaa hautajaisissa.

Mutta kaipa ajat sitten muuttuvat siihen suuntaan.  Alastomuus ja paljasteleminenhan on nyt muotia.  Häissä olen jo nähnyt naisen, jonka päällä oli puoliksi pakarat paljastavat minipöksyt.  Milloinkahan ne rantautuvat hautajaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä, jos kihartaa hiukset ja tekee sitten nutturan niin tuleeko liian "näyttävä"? Onko roikkuvat korvakorut ok? Mulla on musta, tosi vähäeleinen pitkähihainen mekko

Korut ei kuulu hautajaisasuun. Vain vihkisormukset.

Helmiä voi käyttää hautajaisissa, koska helmet symboloivat kyyneleitä.

Hattu kuuluu etiketin mukaan naisen hautajaisasuun, mutta harvemmin niitä nykyisin näkee, koska harvalla naisella edes on hattuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä, jos kihartaa hiukset ja tekee sitten nutturan niin tuleeko liian "näyttävä"? Onko roikkuvat korvakorut ok? Mulla on musta, tosi vähäeleinen pitkähihainen mekko

Korut ei kuulu hautajaisasuun. Vain vihkisormukset.

Kyllä sellainen tavallinen kaulakoru voi olla ja ei niin huomiota herättävät korviksetkin.  Musta mekko on hyvä ja on ihan sama onko hiukset kiinni vai auki, kunhan ne on siististi.  Nuttura on ihan sopiva.  Ellei sitten tee jotain ihme sähellystä, mutta tuskin sellaista tarkoitat.  Hautajaisissa ei ole tarkoitus esiintyä shokeeraavasti eikä biletystyyliin.  Meikkaaminenkaan ei ole sopimatonta, ei ole mikään pakko mennä naama valjuna jos ei siitä tykkää.  Kunhan ei mitään karvevaalimeikkiä kuitenkaan.