Oletteko törmänneet hyviin KonMari-blogeihin?

av-mamma kaapista ulos nyt jänskättääääää kirjoitti:

Nyt vähän jänskättää tulla av-mamma -kaapista ulos.... Jaiks!

Pistin blogin pystyyn viimeisen muuttopäivän kunniaksi. Fiksailen ulkoasua torstaina kun olen vapaalla. Tarina on kuitenkin tärkeämpi kuin fiini ulkoasu, joten toivon, että kestätte hetkisen blogger-valmispohjan karmeutta.

Ja kuten mainitsinkin, en ole maailman mahtavin kirjoittaja mutta koittakaa kestää. Aikamuodot vaihtelevat varmaan jokaisen tekstin sisällä, mutta en malta olla kirjoittamatta ajatuksiani ylös.

Ihan mieletön into päällä - nyt on niin hyvä tilaisuus käydä KOKO omaisuus yhdellä kertaa läpi. Mahdollisuus muuttaa kerralla koko asenne tavaraan. Minimalistia meidän perheestä ei saa tekemälläkään, mutta terveempi suhde tavaraan kelpaisi.

"Istun olohuoneen lattialla parisänkymme koristetyynyn päällä. Mies on viemässä yhtä viimeisistä muuttokuormista ja odotan vielä sanomalehtien tuloa, että saisin pakattua viimeisetkin astiat laatikoihinsa.

Alkamassa on uusi seikkailu. Pakkaamme koko omaisuutemme laatikoihin, viemme varastoon ja odottelemme kolme viikkoa väliaikaisessa kodissa uuteen kotiin muuttoa."

Oivalluksia odotellessa,

kevennysurakka.blogspot.fi

Hyvä hyvä, jään seuraamaan 😊

P.s. voimia projektiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmari Suomi -facebookryhmässä on lista joistakin. Tuu sinne hakemaan inspiraatiota.

Ryhmä on ollut nyt muutaman päivän aika rasittava, kun hs:n juttu toi sinne yli tuhat uutta jäsentä. Ja miten monen pitää tehdä itsestään numero kiittämällä pääsystä! Kukaan ei myöskään taida lukea sitä kiinnitettyä postausta, sääntöjä.

Kommentoidaan ihan ohi aiheen, ei olla luettu kirjaa mutta silti ollaan aloitettu raivaaminen, haastetaan riitaa, estetään kommentointia, poistetaan postauksia ja meno on kuin äityleillä... Ihmiset vaan pystyy pilaamaan kaiken.

Nyt siellä on ihmisiä ihan tunteissa siitä, jos joku haluaa estää identiteettivarkaudet ja petokset silppuamalla henkilökohtaisia tietoja sisältäviä papereita... tyyliin tarpeeseensa vie jos vie ja että mitä siitä, jos joku saa tietää sotun.

Ja jos joku nyt haluaa päästä joistakin tavaroistaan eroon raha vastaan eikä vain lahjoittaa, niin sekin "kertoo ihmisestä jotain".

Voi luoja mitä porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmari Suomi -facebookryhmässä on lista joistakin. Tuu sinne hakemaan inspiraatiota.

Ryhmä on ollut nyt muutaman päivän aika rasittava, kun hs:n juttu toi sinne yli tuhat uutta jäsentä. Ja miten monen pitää tehdä itsestään numero kiittämällä pääsystä! Kukaan ei myöskään taida lukea sitä kiinnitettyä postausta, sääntöjä.

Kommentoidaan ihan ohi aiheen, ei olla luettu kirjaa mutta silti ollaan aloitettu raivaaminen, haastetaan riitaa, estetään kommentointia, poistetaan postauksia ja meno on kuin äityleillä... Ihmiset vaan pystyy pilaamaan kaiken.

Nyt siellä on ihmisiä ihan tunteissa siitä, jos joku haluaa estää identiteettivarkaudet ja petokset silppuamalla henkilökohtaisia tietoja sisältäviä papereita... tyyliin tarpeeseensa vie jos vie ja että mitä siitä, jos joku saa tietää sotun.

Ja jos joku nyt haluaa päästä joistakin tavaroistaan eroon raha vastaan eikä vain lahjoittaa, niin sekin "kertoo ihmisestä jotain".

Voi luoja mitä porukkaa.

Ei oo kyllä mikään hyvän mielen ryhmä. Ollaan eka törkeitä ja sit ihmetellään, et mikä siinä muka loukkas.

Minä olen aina ollut tavaroihin kiintyvää sorttia. Minkään muistorikkaan pois heittäminen ei ole minulle helppoa. Nyt kuitenkin olen tulossa nelikymppiseksi ja tajuan, että tarvitsen elämässäni varsin vähän. Lisäksi asun 90 neliön kolmiossa nelihenkisen perheen kanssa.

Karsin turhaa koko ajan, mutta vältä kuin ruttoa kaikkia ismejä ja joukkoliikkeitä. Haluan tehdä vain viisaita ja harkittuja päätöksiä. Ja konmari voi kannustaa mielestäni tyhmiin päätöksiin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut tavaroihin kiintyvää sorttia. Minkään muistorikkaan pois heittäminen ei ole minulle helppoa. Nyt kuitenkin olen tulossa nelikymppiseksi ja tajuan, että tarvitsen elämässäni varsin vähän. Lisäksi asun 90 neliön kolmiossa nelihenkisen perheen kanssa.

Karsin turhaa koko ajan, mutta vältä kuin ruttoa kaikkia ismejä ja joukkoliikkeitä. Haluan tehdä vain viisaita ja harkittuja päätöksiä. Ja konmari voi kannustaa mielestäni tyhmiin päätöksiin.

Sama. Karsin koko ajan ja roinaa lähtee roskiin joka päivä. Kierrätyskeskukseen lähtee ehjää ja käyttökelpoista 5 kassin viikkovauhtia. Lisäksi myyn netissä ja kirpparilla. Olen lakannut ostamasta uutta jo kauan sitten. Olen raivannut jo pari vuotta itsekseni. Nyt mietin että se ei ehkä riitä ja että kauanko tätä pitää jatkaa, että se näkyy jossakin?

Olen siis harkitsemassa ismejä ja muita oppeja työkaluiksi, sillä haluan joskus, asap, elää kodissa, minkä kaapit ei vyöry päälle ja missä ei ole mitään kasoja.

Vierailija kirjoitti:

Käsi ylös kenen kotoa löytyy pestyjä, kantensa hukanneita margariinirasioita? Kirjoja ja elokuvia, jotka on jo tehneet sen, minkä piti, mutta joita ei enää koskaan käytetä? Muumimukeja, joihin ei kosketa koskaan? Kuitteja ja maksettuja laskuja? Käyttöohjeita ja keittokirjoja? Parittomia sukkia? Hutiostoksia? Pyyhkeitä, jotka eivät kuivaa mutta onpahan varalta, jos tulee vieraita, jotka kuitenkin ottavat oman pyyhkeennmukaansa? Varashampoo, -hoitoaine, -suihkusaippua, -hammastahna, -hammasharja, -hiuslakka, -deodorantti ja -kosteusvoide? Tai useampia varakappaleita? Useammat sakset, teippirullat, vasarat ja ruuvimeisselit?

Onko oikeasti tulossa jokin este tai realistinen uhkakuva, että ei voisi käydä ostamassa uutta, jos pitäisi vain yhden kivan ja se joskus hajoaisi tai loppuisi? Mitä ne kannettomat margariinirasiat ja varapurkinavaajat auttaa, jos maailmanloppu tulee? Onko joku järjestämässä 50 hengen kutsuja, että kaikki kahvikupit on kerralla käytössä?

Minulla ei ole, toki vasaroita ja työkaluja on enemmän kuin yksi eri paikoissa, autossa, mökillä jne. Takuukuitit säästän ja yhdistyksen kuitit. Kirjoja on paljon, annan pois vain ne joita en varmasti enää lue ja huonoimmat poltan jotta kukaan ei lukisi niitä enää. 30 skumppalasia kiertää naapureiden juhlissa kuten kahviastiastokin ja osa kirjoista on lainassa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut tavaroihin kiintyvää sorttia. Minkään muistorikkaan pois heittäminen ei ole minulle helppoa. Nyt kuitenkin olen tulossa nelikymppiseksi ja tajuan, että tarvitsen elämässäni varsin vähän. Lisäksi asun 90 neliön kolmiossa nelihenkisen perheen kanssa.

Karsin turhaa koko ajan, mutta vältä kuin ruttoa kaikkia ismejä ja joukkoliikkeitä. Haluan tehdä vain viisaita ja harkittuja päätöksiä. Ja konmari voi kannustaa mielestäni tyhmiin päätöksiin.

Sama. Karsin koko ajan ja roinaa lähtee roskiin joka päivä. Kierrätyskeskukseen lähtee ehjää ja käyttökelpoista 5 kassin viikkovauhtia. Lisäksi myyn netissä ja kirpparilla. Olen lakannut ostamasta uutta jo kauan sitten. Olen raivannut jo pari vuotta itsekseni. Nyt mietin että se ei ehkä riitä ja että kauanko tätä pitää jatkaa, että se näkyy jossakin?

Olen siis harkitsemassa ismejä ja muita oppeja työkaluiksi, sillä haluan joskus, asap, elää kodissa, minkä kaapit ei vyöry päälle ja missä ei ole mitään kasoja.

Anteeksi henkilökohtainen kysymys, eikä tarkoitus ole loukata, mutta miten ihmeessä? Asutko jossain perintötalossa? Onko siellä vuosikausien roskat siivoamatta? Mitä se roina oikein on? Minusta tuntuu, että 2-3 takakontillista vaatteita, leluja ja kirjoja kierrätykseen tekee jo ihmeitä koko kodille. T. Se kolmiossa perheineen asuva.

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjoitellut tuonne av:n tavarapaljousketjuun jo aikaisemmin, mutta tämän ketjun myötä heräsi uusi ajatus. Jospa aloittaisin itse blogin kirjoittamisen.

Tilanteemme on se, että olemme myyneet oman asuntomme ja ostimme kodin johon pääsemme muuttamaan 3 viikon päästä. Tällä hetkellä pakkaamme juuri viimeisiä tavaroita kasaan. Viemme kaiken tavaran miehen sukulaisten tyhjillään olevan huoneeseen ja muutamme uuteen kotiin tavarat sitten sieltä.

Väliaikaisessa asunnossa ei ole kovin paljon tilaa (asumme anopilla), joten mukaan tulee vain vaatteet, lapsen lelut ja joitakin tärkeitä papereita.

Jos tekisimme niin, että kun kolmen viikon päästä muutamme, kantaisimme vain kaiken tavaran alakertaan olohuoneeseen (huonekalut tietysti oikeisiin huoneisiin oikeille paikoilleen) ja kävisin konmari-tekniikalla KOKO OMAISUUTEMME läpi. Ottaisin kuvia varastosta lähtien ja kirjoittelisin auki ajatuksiani. Paljon kuvia lähtötilanteessa, itse perkuuprojektista ja lopputuloksesta (+ siitä, säilyykö järjestys lapsiperheessä).

Kiinnostaako tällainen? Onko ihan hölmö ajatus? Minua ei haittaa, vaikka tutut tai naapurit tunnistaisivat blogista minut ja tulisin av-amma -kaapista ulos.

En ole kovinkaan taitava kirjoittaja, mutta jos tässä tapauksessa kuvat paikkasivat tekstiä...

Kiinnostavaa olisi myös, jos sieltä tavaroiden joukosta saisi hakea vain sitä mitä oikeasti tarvitsee. Sitten jonkun ajan kuluttua katsoisi mitä ovat ne tavarat joita ei ole esim. vuoteen tarvinnut ja ne sitten menemään vaan kylmästi. Tosin tarvitsisi olla erillinen varasto,ei varmaan vuotta viitsi olkkarissa pitää laatikoissa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut tavaroihin kiintyvää sorttia. Minkään muistorikkaan pois heittäminen ei ole minulle helppoa. Nyt kuitenkin olen tulossa nelikymppiseksi ja tajuan, että tarvitsen elämässäni varsin vähän. Lisäksi asun 90 neliön kolmiossa nelihenkisen perheen kanssa.

Karsin turhaa koko ajan, mutta vältä kuin ruttoa kaikkia ismejä ja joukkoliikkeitä. Haluan tehdä vain viisaita ja harkittuja päätöksiä. Ja konmari voi kannustaa mielestäni tyhmiin päätöksiin.

Sama. Karsin koko ajan ja roinaa lähtee roskiin joka päivä. Kierrätyskeskukseen lähtee ehjää ja käyttökelpoista 5 kassin viikkovauhtia. Lisäksi myyn netissä ja kirpparilla. Olen lakannut ostamasta uutta jo kauan sitten. Olen raivannut jo pari vuotta itsekseni. Nyt mietin että se ei ehkä riitä ja että kauanko tätä pitää jatkaa, että se näkyy jossakin?

Olen siis harkitsemassa ismejä ja muita oppeja työkaluiksi, sillä haluan joskus, asap, elää kodissa, minkä kaapit ei vyöry päälle ja missä ei ole mitään kasoja.

Anteeksi henkilökohtainen kysymys, eikä tarkoitus ole loukata, mutta miten ihmeessä? Asutko jossain perintötalossa? Onko siellä vuosikausien roskat siivoamatta? Mitä se roina oikein on? Minusta tuntuu, että 2-3 takakontillista vaatteita, leluja ja kirjoja kierrätykseen tekee jo ihmeitä koko kodille. T. Se kolmiossa perheineen asuva.

Muutin pienempään asuntoon, jossa on siis kaappitilaakin vähemmän, säilytyshuonekaluja vähemmän eikä ole vaatehuonetta. Ja on sukulaisia, jotka vaan tunkee omia vanhojaan mulle. Lisäksi mun visio on aika minimalistinen, niin se todellisuus ei ihan kohtaa sitä. Voi olla, että tää mun nykyinen tavaramäärä ei olis mitään 90 neliölle ripoteltuna, mutta 50 neliössä sitä on vähän liikaa.

Kaappien tulee olla mielestäni väljät ja häkkivaraston lähes tyhjä. Sitä kohti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut tavaroihin kiintyvää sorttia. Minkään muistorikkaan pois heittäminen ei ole minulle helppoa. Nyt kuitenkin olen tulossa nelikymppiseksi ja tajuan, että tarvitsen elämässäni varsin vähän. Lisäksi asun 90 neliön kolmiossa nelihenkisen perheen kanssa.

Karsin turhaa koko ajan, mutta vältä kuin ruttoa kaikkia ismejä ja joukkoliikkeitä. Haluan tehdä vain viisaita ja harkittuja päätöksiä. Ja konmari voi kannustaa mielestäni tyhmiin päätöksiin.

Sama. Karsin koko ajan ja roinaa lähtee roskiin joka päivä. Kierrätyskeskukseen lähtee ehjää ja käyttökelpoista 5 kassin viikkovauhtia. Lisäksi myyn netissä ja kirpparilla. Olen lakannut ostamasta uutta jo kauan sitten. Olen raivannut jo pari vuotta itsekseni. Nyt mietin että se ei ehkä riitä ja että kauanko tätä pitää jatkaa, että se näkyy jossakin?

Olen siis harkitsemassa ismejä ja muita oppeja työkaluiksi, sillä haluan joskus, asap, elää kodissa, minkä kaapit ei vyöry päälle ja missä ei ole mitään kasoja.

Anteeksi henkilökohtainen kysymys, eikä tarkoitus ole loukata, mutta miten ihmeessä? Asutko jossain perintötalossa? Onko siellä vuosikausien roskat siivoamatta? Mitä se roina oikein on? Minusta tuntuu, että 2-3 takakontillista vaatteita, leluja ja kirjoja kierrätykseen tekee jo ihmeitä koko kodille. T. Se kolmiossa perheineen asuva.

Voitko sä siellä teillä päättää muiden tavaroista? Siis että mitä heitetään pois? Vai onko muilla omia tavaroita? Kenellä teistä on eniten tavaraa?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut tavaroihin kiintyvää sorttia. Minkään muistorikkaan pois heittäminen ei ole minulle helppoa. Nyt kuitenkin olen tulossa nelikymppiseksi ja tajuan, että tarvitsen elämässäni varsin vähän. Lisäksi asun 90 neliön kolmiossa nelihenkisen perheen kanssa.

Karsin turhaa koko ajan, mutta vältä kuin ruttoa kaikkia ismejä ja joukkoliikkeitä. Haluan tehdä vain viisaita ja harkittuja päätöksiä. Ja konmari voi kannustaa mielestäni tyhmiin päätöksiin.

On vissiin aika paljon tavaraa, jos tarvitsee noin ison asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjoitellut tuonne av:n tavarapaljousketjuun jo aikaisemmin, mutta tämän ketjun myötä heräsi uusi ajatus. Jospa aloittaisin itse blogin kirjoittamisen.

Tilanteemme on se, että olemme myyneet oman asuntomme ja ostimme kodin johon pääsemme muuttamaan 3 viikon päästä. Tällä hetkellä pakkaamme juuri viimeisiä tavaroita kasaan. Viemme kaiken tavaran miehen sukulaisten tyhjillään olevan huoneeseen ja muutamme uuteen kotiin tavarat sitten sieltä.

Väliaikaisessa asunnossa ei ole kovin paljon tilaa (asumme anopilla), joten mukaan tulee vain vaatteet, lapsen lelut ja joitakin tärkeitä papereita.

Jos tekisimme niin, että kun kolmen viikon päästä muutamme, kantaisimme vain kaiken tavaran alakertaan olohuoneeseen (huonekalut tietysti oikeisiin huoneisiin oikeille paikoilleen) ja kävisin konmari-tekniikalla KOKO OMAISUUTEMME läpi. Ottaisin kuvia varastosta lähtien ja kirjoittelisin auki ajatuksiani. Paljon kuvia lähtötilanteessa, itse perkuuprojektista ja lopputuloksesta (+ siitä, säilyykö järjestys lapsiperheessä).

Kiinnostaako tällainen? Onko ihan hölmö ajatus? Minua ei haittaa, vaikka tutut tai naapurit tunnistaisivat blogista minut ja tulisin av-amma -kaapista ulos.

En ole kovinkaan taitava kirjoittaja, mutta jos tässä tapauksessa kuvat paikkasivat tekstiä...

Kiinnostavaa olisi myös, jos sieltä tavaroiden joukosta saisi hakea vain sitä mitä oikeasti tarvitsee. Sitten jonkun ajan kuluttua katsoisi mitä ovat ne tavarat joita ei ole esim. vuoteen tarvinnut ja ne sitten menemään vaan kylmästi. Tosin tarvitsisi olla erillinen varasto,ei varmaan vuotta viitsi olkkarissa pitää laatikoissa. :)

Tämä olisi tosi mielenkiintoista, mutta nyt meillä on tavarat miehen sukulaisten tyhjillään olevassa huoneessa enkä viitsi pitää huonetta meidän käytössä tuota 3 viikkoa pidempään. Vuokraavat siis muutamaa huonetta reissutyöläisille, joten meidän kolmen viikon ajalta tulot ovat vähän pienemmät. Ja ei, eivät suostu ottamaan rahaa vastaan tästä.

Eli pitäisi etsiä pikkukaupungista vuokrattava lämmin varasto noille tavaroille. Enkä halua maksaa itseäni kipeäksi tavaran säilyttämisen takia. Siksi siis kaikki kerralla kasaan ja läpikäynti.

Mutta mielenkiintoinen ajatus :)

696

Lotta

Toivottavasti kukaan ei anna tuon faceryhmän kiihkon vaikuttaa liiaksi metodiin suhtautumisessa. KonMari on hyvä työkalu, mikäli ei ole kyse pakkokeräilystä. Ja mikäli osaa suodattaa sen japanilaisen, tavaroilla on sielu -kulttuurin siitä.

Tekisi mieli perustaa joku parempi ryhmä asialle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsi ylös kenen kotoa löytyy pestyjä, kantensa hukanneita margariinirasioita? Kirjoja ja elokuvia, jotka on jo tehneet sen, minkä piti, mutta joita ei enää koskaan käytetä? Muumimukeja, joihin ei kosketa koskaan? Kuitteja ja maksettuja laskuja? Käyttöohjeita ja keittokirjoja? Parittomia sukkia? Hutiostoksia? Pyyhkeitä, jotka eivät kuivaa mutta onpahan varalta, jos tulee vieraita, jotka kuitenkin ottavat oman pyyhkeennmukaansa? Varashampoo, -hoitoaine, -suihkusaippua, -hammastahna, -hammasharja, -hiuslakka, -deodorantti ja -kosteusvoide? Tai useampia varakappaleita? Useammat sakset, teippirullat, vasarat ja ruuvimeisselit?

Onko oikeasti tulossa jokin este tai realistinen uhkakuva, että ei voisi käydä ostamassa uutta, jos pitäisi vain yhden kivan ja se joskus hajoaisi tai loppuisi? Mitä ne kannettomat margariinirasiat ja varapurkinavaajat auttaa, jos maailmanloppu tulee? Onko joku järjestämässä 50 hengen kutsuja, että kaikki kahvikupit on kerralla käytössä?

Minulla ei ole, toki vasaroita ja työkaluja on enemmän kuin yksi eri paikoissa, autossa, mökillä jne. Takuukuitit säästän ja yhdistyksen kuitit. Kirjoja on paljon, annan pois vain ne joita en varmasti enää lue ja huonoimmat poltan jotta kukaan ei lukisi niitä enää. 30 skumppalasia kiertää naapureiden juhlissa kuten kahviastiastokin ja osa kirjoista on lainassa koko ajan.

Mikä sun ongelma-alue sitten on? Lehtiä pinoissa, käsitöitä odottamassa että tulevaisuuden sinä muka inspiroituu? Harrastusvälineitä, koska ihannesinä haluaa käyttää niitä?

up

Ovatko konmarittaneet olleet tyytyväisiä päätökseensä?