Lue keskustelun säännöt.
Pääsin lääkikseen. Tein tänään positiivisen raskaustestin. Voi nyt #@%?%§@
02.07.2016 |
Otsikossapa se olennaisin. Raskaus on vahinko mutta parisuhde vakaa. Kouluun olen hakenut kolme kertaa ja nyt pääsin. Tämä koulu on mulle älyttömän tärkeää. Olen ihan aina halunnut lääkäriksi ja haluan suhtautua opintoihin 100% vakavasti. Välivuodessa on se pulma, että se ryhmä johon olet päässyt sisään menee eteenpäin ja joudut johonkin vieraaseen ryhmään. Enkä haluaisi missään nimessä viivyyttää opintojani. Lisäksi ryhmäytymisen kannalta tärkeät bileet, juhlat jne jne jäisi varmaan vauvan vuoksi vähälle. En tarkkaan tiedä miten paljon opiskeltavaa tulee olemaan, mutta varmaan niin paljon ettei mielenterveys kestäisi lasta kotona sen lisäksi.
Joo, tiedän että se on solumöykky ja en ole alkuunkaan alkioon kiintynyt. Mutta lääkiksen lisäksi olen aina tiennyt haluavani lapsia, olen vain järkevänä ihmisenä siirtänyt lapsentekoa parempaan elämäntilanteeseen. Tuntuisi niin väärältä tehdä nyt abortti ja 6v päästä oikeasti laittaa lapsi alulle. Pillerireseptin vanhennuttua en ole saanut aikaiseksi uusia reseptiä ja käytettiin kondomia. Aika heikoin tuloksin näköjään... Seksissä on vauvan vaara, mutta pitikö se jumalauta omalle kohdalle käydä??
Vituttaa ihan suunnattomasti. En tiedä mitä teen, abortti olisi kamala vaihtoehto mutta vauvan pitäminen ei sopisi millään. Kun minä menen kouluun, miehellä on pakko käydä töissä tai ei pärjätä kunnolla. Koti-isyys ei siis sopisi, paitsi tietenkin töiden välissä mies voi sitoutua lapseen.
Tämä on vaikea paikka, mutta olisiko ihan mahdoton ajatus laittaa pieni vauva hoitoon? En kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä toisen vanhemman pitää sitoutua lapseen 1 vuodeksi tai edes 3 kuukaudeksi. Ajattelen, että jos annan lapselle kaiken rakkauteni vapaa-ajalla niin se riittää. Lapset kiintyvät myös töiden puolesta matkusteleviin iseihin, 1-6v sijoituslapset kiintyvät nopeasti perheen äitiin kuin biologiseensa, ylipäänsä lapsella on luonnollinen tarve kiintyä vanhenpiinsa. Jos teoriassa pidän vauvan, se syntyisi kai huhtikuussa... Tietääkseni lääkiksessä on niin paljon pakollista läsnäoloa, ettei kotona opiskelu ja luentojen väliin jättö vain onnistu. Voisin luopua suurimmasta osasta opiskelijabileitä, tärkeimmissä juhlissa kävisin.
Onko avlla lääkisläisiä? Miten luulette että tällainen onnistuisi opintojen ohella? Entä onko vauvan hoitoon pistäminen mahdotonta? Opintojen aloittamisen lykkääminen ei tule kysymykseen, olen niin rakastunut ajatukseen opintojen aloituksesta etten halua lykätä kouluun pääsyä enää hetkeäkään. Lisäksi jos pitäisin lapsen, valmistuisin nopeammin ja pääsisin nopeammin takaamaan perheelle vakaan elämäntilanteen. Mutta tämä on nyt aluksi pelkkää ajatuksilla leikittelyä. Olen niin järkyttynyt tästä tilanteesta etten varmaan osaa ajatellakaan selkeästi.
Kommentit (281)
Sittenhän siihen uuteen ryhmään pääsee ryhmäytymään mukavasti bileiden ja alkoholin avulla, kun vauva on syntynyt. Sitä paitsi opiskeluryhmissä tapahtuu AINA muutoksia. Sitä enemmän, mitä pidempi koulutus ja isompi ryhmä on kyseessä. Joku jää äitiyslomalle, joku lähtee vaihtoon, joku tulee vaihdosta tai äitiyslomalta, joku pitää ehkä välivuoden... Ja silti ryhmäytyminen onnistuu. Että jos tiedät haluavasi sekä opiskelemaan että lapsia, niin ehkäpä ei kannata ensimmäisenä miettiä sitä, että et pääse kännäämään täsmälleen samojen tyyppien kanssa koko opiskeluaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat kyllä niin lapselliselta että et kuulosta hyvältä äidiltä. Normaalisti suosittelisin vauvan pitämistä, mutta noin huonoa äitiä en kenellekään toivoisi.
Katumuspilleri napaan ja ens kerralla ota lasti naamalle.
Kummin vain teet, voit kuitenkin saada myöhemmin molemmat. Lapsen hankkiminen 22-vuotiaana voi vain olla todella rankkaa. Itse tekisin abortin, mutta se on vain yhden ihmisen näkemys.
Sille yhdelle kommentoijalle, joka puhui vuosikursseista: lääkiksessä ne eivät sekoitu, vaan kaikki opiskelevat samoja asioita samaan aikaan.
Tuleva lääkäri joka ei osaa käyttää ehkäisyä... ja jolle ryhmäytyminen ja bileet on tärkeämpää kuin oman lapsen etu?
Arvottiinko ne opiskelupaikat pitkällä tikulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on tätä että elämä heittelee. Tosin nyt se on ottanut jaloista kiinni ja viskoo seiniä päin. Tiedän että abortti on fiksuin vaihtoehto ja on ok tehdä niitä lapsia myöhemmin mutta se on silti vaikeaa. Sukulaiset ja parit kaverit lisääntyy ympärillä ja mie oon yrittänyt hillitä itseäni. Ja nyt kävi sitten näin.
Kaveri laitto viestiä että eiköhän kouluunpääsyn kunniaksi skumppaa. Suostuin. Meen sit punnitsemaan niitä arvoja ja valintoja skumppaa lasissa pyöritellen. Paheksun itseäni mutta juon silti.
Kakkaa.
Ap.
Otat paikan vastaan ja ilmoittaudut poissaolevaksi vuodeksi tai kahdeksi. Tai sitten olet ensimmäisen vuoden opiskeluissa mukana ja sitten jäät poissaolevaksi, lapsi olisi jo noin 3-vuotias. Mutta tällöin et voisi toki ryypätä ja rellestää ekaa vuotta (voi voi). Ehkä se abortti on oikea vaihtoehto sinulle. Kuulostaa elämän tärkeysjärjestyksessä olevan vielä hakemista. Lääkärivalaa vannoessa voi toki vihlaista sydämestä, eikös siinä mainita jotain siitä että ihmishengen eteen tehdään aina kaikkensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan uteliaisuudesra. - Jos nyt lykkäät perustellusta syystä opintojesi aloittamista vuodella, niin metippä toinen kerta: Etkö silloin aloittaisi oikeastaan sen ryhmän mukana, joka aloittaa vuoden päästä, etkä lainkaan sen ryhmän kanssa, joka nyt aloittaa. - Lääkiksen hyviä puolia on se, että se on verraten koulumainen ja siten pääsee tutustumaan muihin opiskelijoihin ja aikataulu on myös melkolailla sama kaikille. - Toisaalta tämä "koulumaisuus" on myös joidenkin mielestä huono asia, kun se ei salli niin paljon sooloilua, kuin moni muu yliopistollinen koulutusohjelma. Hyvää on myös se, että työllistymis aste on hyväi Ihmisiin tutustuminen on toki arvokasta, mutta ns. omanalana töitä riittää, myös huonomminkin ns. verkostoituneille. Ja työstä saa vielä ihan kelvollisen, etten sanoisi hyvän korvauksen. Voimia ja jaksamista! - joskus voi tosiaan onni potkaista melkein liian paljon, mutta asioilla on tapana selvitä ja elämän kantaa.
Tjaa, ihan ihmisiä me lääkisläiset ja lääkäritkin ollaan, typeryyksiä tehdään ja vahinkoja sattuu. Lääkikseen pääsy ei todellakaan vaadi mitään ylimaallista älykkyyttä tai järkeä! Siihen hommaan kasvetaan sitten matkan varrella, ainakin toivottavasti. Minäkin olin poikaystäväni kanssa suojaamattomassa yhdynnässä jopa pari kertaa lääkiksen alkuvuosina. Onneksi ei johtanut raskauteen.
Omalla vuosikurssilla ryhmäydyttiin kyllä voimakkaasti, lääkis poikkeaa muista tiedekunnista tässä mielessä aika paljon - klikkien tiiviys oli jopa ärsyttävää. Edelleen useampi vuosi valmistumisesta olen itsekin entisen opiskeluryhmäni kanssa paljon tekemisissä. Mutta yleensä joka vuosi useampi tyyppi pitää välivuotta ja putoaa sitten seuraavalle kurssille, ja ihan hyvin niilläkin menee. Joten ei se maailmaa kaada. Opiskelussa pakollista läsnäoloa on paljon ja saattaa joutua pakolliseen harjoitteluun toiselle paikkakunnalle etenkin nykyään, kun kurssikoot alkavat olla ihan tolkuttomia. Siinä kohtaa pienen lapsen äidillä voi olla vähän rankkaa, olla esim. kuukausi taaperosta erossa. Opinnot vievät kyllä paljon aikaa, mutta toimivilla opiskelumetodeilla selviää kyllä ihan tolkullisilla lukuajoilla - sitten taas jos ei käytä mitään järkeä siinä, mikä kannattaa paukuttaa ulkoa ja mikä ei, voi tulla vaikeuksia.
En osaa ajatella, että joskus lapsia haluavalle nuoruuden abortti olisi mikään sen pahempi synti kuin muillekaan. Eikä se vaikuta yleensä lastensaantiin myöhemmin. Lapsettomuus kolmekymppisillä ei ole mikään yleinen homma, vaikka 21 näin vihjaakin ja mediassa asiasta mouhotaan - suurin osa tuonikäisistä saa kyllä ennen pitkää lapsia. Ihan kaikki eivät, mutta se riski täytyy hyväksyä. Toisaalta jos rinnalla on pysyvä kumppani, ei pienen lapsen vanhemman ole mahdoton opiskella, lääkiksessäkään. Yksin menee jo vähän haastavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kuulostaa siltä että todellisuudessa haluaisit tehdä abortin, tämä siis vain miltä tuo tekstisi antaa vaikuttaa. Lapsia ennätät hankkia myöhemminkin elämässä. Kuudessa vuodessa ennättää tapahtua paljon. Ymmärtäisin hyvin jos suunnittelisit lastentekoa vaikka vuoden päästä etkä siksi haluaisi nyt aborttia, mutta kuusi vuotta on kyllä ihan eri asia. Niin kuin joku täällä jo aiemmin sanoi, abortti on tasan niin vaikea asia kuin siitä sen itsellesi teet.
Kannattaa miettiä haluatko luopua vapaudestasi 18 vuoden ajaksi. Lapsen kanssa ei tequilaa juoda ja opiskelu voi olla hankalaa. Lomaa lapsesta harvoin saa edes viikkoa. Kavereille tuskin jää kovin paljon aikaa vauvan hoidon ja opiskelun lisäksi. Sinuna miettisin tarkkaan onko lapsi ajankohtainen. Jokainen lapsi ansaitsee vanhempien aikaa ainakin vuoden ennen hoitoon laittamista. Kerroit myös että taloudellinen tilanteenne ei ole paras mahdollinen, joten kannattaa miettiä onko stressi rahasta, opiskelusta ja lapsesta samaan aikaan hyväksi kenellekään teistä.
Abortti on hyvin pieni toimenpide synnytykseen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen saannin myötä pitää vain luopua paljosta, huomaat sen kyllä ajan kanssa. Mihinkään hoitoon et voi vastasyntynyttä tai pientä vauvaa laittaa, se olisi julmaa ja itsekästä pompotella toista kuin heittopussia. Vaihtoehdot ovat mielestäni: lapsi adoptioon, abortti ja opiskelu, opiskelu ensimmäisen ~vuoden~ raskaana ja sitten välivuosi (mutta huomioi pahoinvointi, väsymys, aivojen "muussaantuminen" eli ei voi ajatella paljoa muuta kuin raskautta, mitä jos mies jättää), lapsen pitäminen ja lääkikseen haku myöhemmin paremmalla ajalla. Mutta älä ole typerä ja laita pientä vauvaa pitkiksi ajoiksi heti hoitoon (muulle kuin isälle) varsinkaan minkään dokaamisen takia.
Onko tämä ketju trolleja täynnä vai mitä ihmettä? Minähän käytin ehkäisyä. Kondomia. Se ei vaan toiminut. Kyllä, kondomi ei ole pitkässä jaksossa läheskään niin varma kuin muut ehkäisyt mutta ehkäisyä käytin yhtä lailla.
Saatan toki olla mulle -kaikki-heti-nyt tyyppiä, mutta en usko että se tekisi minusta huonoa äitiä. Se saattaa kyllä vähän tehdä, että ajattelen niitä bileitä jotka jäisi välistä jos muksu olis elämässä. Mutta eiköhän äidinvaistot sen jotenkin tasapainottais. Mutta muistetaan nyt että punnitsen tässä vain vaihtoehtoja enkä ole tehnyt päätöstä mihinkään suuntaan. Olen kyllä sellaista tyyppiä joka ei pala loppuun helposti ja mulla on koko ajan monta rautaa tulessa, niin siksi pohdin että meniskö se vauva siinä kuitenkin. Ehkä, mutta hemmetin uuvuttavaa se elämästä tekisi.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuleppas ap minusta sinun ei olisi pitänyt edes päästä lääkikseen sillä et tajua ihmisesta ja lapsista yhtään mitään: " et kuulu siihen ryhmään jonka mielestä pitäisi sitoutua lapsenhoitoon 1 v tai edes3 kk"????? Mitä helvettiä sinä puhut? Luuletko että KUKAAN LAPSI JA SEN TARPEET LAPSENA OVAT SINUN RYHMÄÄN KUULUMISEEN LIITTYVÄ ASIA? helvetti sentään : jokaikinen pikkulapsi tarvitsee mieluiten jopa oman äidin ja isän ja erityisen kiinteästi , jopa niin tiiviisti että minuutti viivettä korkeintaan per ikävuosi tarpeitten tyydyttämiseksi.
Mene hoitoon ihan totta, ennenkuin AJATTELETKAAN lääkäriyttä. Sinulla on todella vakavia tunne puolen ja moraalikehityksen vajaus obgelmia!
Minun mielestäni on typerää syyttää ap:ta ehkäisyn "puuttumisesta". Kondomi oli käytössä. Joo, ei se varmin metodi ole, mutta aika monelle voi olla ainoa sopiva, jos hormonaalisen ehkäisyn ja kuparikierukan kanssa ei pärjää. Joskus ainoa käsillä oleva menetelmä, jos yllätysseksi iskee. Iso osa aborteista tehdään naisille, jotka ovat jo kypsässä iässä ja useamman lapsen vanhempia. Iso osa sellaisille, jotka eivät viitsi edes sitä kondomia käyttää. Virheitä sattuu, kukaan ei ole täydellinen. Ei yksi hairahdus ihmisen arvoa tai kyvykkyytä määrää.
Voi herrajumala sentään kirjoitti:
Kuuleppas ap minusta sinun ei olisi pitänyt edes päästä lääkikseen sillä et tajua ihmisesta ja lapsista yhtään mitään: " et kuulu siihen ryhmään jonka mielestä pitäisi sitoutua lapsenhoitoon 1 v tai edes3 kk"????? Mitä helvettiä sinä puhut? Luuletko että KUKAAN LAPSI JA SEN TARPEET LAPSENA OVAT SINUN RYHMÄÄN KUULUMISEEN LIITTYVÄ ASIA? helvetti sentään : jokaikinen pikkulapsi tarvitsee mieluiten jopa oman äidin ja isän ja erityisen kiinteästi , jopa niin tiiviisti että minuutti viivettä korkeintaan per ikävuosi tarpeitten tyydyttämiseksi.
Mene hoitoon ihan totta, ennenkuin AJATTELETKAAN lääkäriyttä. Sinulla on todella vakavia tunne puolen ja moraalikehityksen vajaus obgelmia!
Ja sulla on itseilmaisun ongelmia :D en tajunnut tuosta puoliakaan, ehkä siksi ettei siinä oikeasti ollut järkeä.
Ja joo, sisimmässäni tiedän että abortti on paras vaihtoehto. Se on vain ajatuksena niin vaikea, että olen ihan solmussa.
Vierailija kirjoitti:
Kummin vain teet, voit kuitenkin saada myöhemmin molemmat. Lapsen hankkiminen 22-vuotiaana voi vain olla todella rankkaa. Itse tekisin abortin, mutta se on vain yhden ihmisen näkemys.
Sille yhdelle kommentoijalle, joka puhui vuosikursseista: lääkiksessä ne eivät sekoitu, vaan kaikki opiskelevat samoja asioita samaan aikaan.
Tarkoitin, että eri elämäntilanteista johtuen (juuri äitiyslomat, vaihdot, sairastumiset jne.) sekoitutaan kyllä paljon.
Lisäksi kaikki eivät pysty ihan samaan opiskelutahtiin kuin ne, jotka opiskelevat ilman rahahuolia. Työssäkäyntikin viivästyttää opintoja usein.
Pidän tämän, että lapsellista ihmetellä tässä tilanteessa jotain vuosikurssien sekoittumista. Jos haluaa lapsen, niin pitää sen -- lääkis ei esteenä -- jos ei halua, tekee abortin.
Ei minulla siis edelleenkään ole mitään moraalista kantaa asiaan, ainoastaan pragmaattinen.
Jos odottelet kolmikymppiseksi saakka vakityöpaikkaa kuten monet, saatat liittyä siihen runsaaseen tahattomasti lapsettomien joukkoon.
Kun kerran haluat varmasti lapsia, niin ota vastaan. En tod. ole mikään abortin vastustaja, mutta vaikuttaa tilanteelta, ettei ole mitään estettä vauvalle.
Ei yliopistossa sillä tavoin "ryhmäydytä", mitä ehkä kuvittelet. Aikuisilla ihmisillä elämäntilanteet vaihtelee ja vuosikurssit sekoittuvat kaikilla.
Muutenkin aika lapsellinen näkökanta, sori vain! Olet menossa opiskelemaan lääkäriksi ja ajattelet jotain bileitä? Toki opiskelijaelmään sekin kuuluu, mutta noin päällimmäisenä ajatuksen hieman keskenkasvuisen puhetta.