Paras päätös minkä olet tehnyt?

Lapsen hankinta, ehdottomasti! Sen suurempaa rakkautta ei ole.

Päätös ettei elämääni lapset kuulu.Jo nuorena tämän tunnistin,ettei ole mun juttu vaikka nainen olenkin.

En ole tehny elämässäni ratkaisevan hyviä päätöksiä :)

Että suostuin aikoinaan treffeille nykyisen aviopuolisoni kanssa, oli todella lähellä etten suostunut kun ei ollut minkään sortin kiinnostusta silloin. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta joista naimisissa muutaman vuoden, iso talo, kaksi koiraa ja kaksi lasta. Olen ollut todella onnellinen ja kauhulla mietin että mitä jos en olisi silloin joskus suostunut treffeille....:D

Vierailija kirjoitti:

En tehnyt aborttia.

Sama.

Vierailija kirjoitti:

Annoin elämäni Jeesukselle.

Sääliksi käy teitä alapeukuttajia. Toivottavasti ymmärrätte asian tärkeyden ajoissa, koska kerran se on liian myöhäistä. Meitä uskovaisia on moneen junaan ja liian usein näkee monen tekevän hallaa koko asialle vaikka hyvää tarkoittaisivat. Älkää liikaa keskittykö meihin ihmisinä vaan kuunnelkaa mitä yritämme sanoa, kysykää ja haastakaa. Tätä päätöstä ei tosiaan tarvitse hetkeäkään katua, mutta aina voi toki palata vanhoihin kuvioihin. Kokeileminen ei vaadi eikä maksa mitään, anna sille mahdollisuus. Lue vaikka Riku Rinteen Kari Korhosesta kirjoittama kirja KK - Kuolemankauppias. Tämäkin kirjan avulla on moni elämä muuttunut. Avartakaa vähän mieliänne niin huomaatte että kaikki on lopulta korkeimman kädessä.

Minulla on kaksikin aivan ratkaisevaa päätöstä, joita en ole hetkeäkään katunut:

1. Lähtö ulkomaille opiskelemaan - jätin hyvän opiskelupaikan Suomessa tämän takia ja moni ihmetteli sitä, mutta pidin pääni ja tämä ratkaisu avasi aivan uusia mahdollisuuksia ja määritti koko elämäni suunnan.

2. Lapsen hankkiminen - päätös ei ollut mikään itsestään selvyys, mutta olen niin onnellinen, että uskalsin siihen sittenkin ryhtyä.

Monta asiaa olisin voinut tehdä paremminkin, mutta nämä ovat ne parhaista parhaat päätökseni!

Olla menemättä naimisiin ja ylipäätään ihastumatta isäni kaltaisiin miehiin vaikka ne tuntuivat ihanan tutuilta ja siten turvallisilta.

En antanut sydämessäni tilaa edes miehelleni ennenkuin oli tarkkaan tsekattu miten kohtelee vanhempiaan, eläimiä ja muita ihmisiä ja ennenkaikkea minua tyttöystäväehdokkaana. Vasta kun huomasin miehen kunnolliseksi, ahkeraksi ja hyväsydämiseksi annoin itseni rakastua.

Päätös mennä hoitoon syömishäiriöisenä. Nyt parantumisesta aikaa 5v, olen elämäni kunnossa ja ruoka on hyvää :) elämänlaatu parani hullunlailla

Lihavuusleikkauksia. Ennen 130 kg nyt 55 kg

E-pillereiden lopettaminen oli elämäni parhaimpia päätöksiä

Tulin kaapista, vaikka olin pitkässä ja vakaassa suhteessa eri sukupuolta olevan kanssa. Koko elämä meni mullin mallin ja sillä kesti monta vuotta rauhoittua, mutta tiesin heti, että päätös oli oikea. Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa valheessa elämistä.

Muutamaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa hommaa pyöritin muutaman vuoden ajan. En nyt varsinaisesti odottanut suuria kiitospuheita tai kukkaseppeleitä ansioistani, mutten sitä päinvastaistakaan jota aloin saada osakseni, selän takana ja kasvottomasti. Hoksasin, että minun ei ole pakko pysytellä mukana niissä tehtävissä vaikka minua yritettiin syyllistäen pitää aktiivisena. Irrottauduin "velvoitteistani", vahingossa vielä juuri oikeaan aikaan. En ole katunut. Sain takaisin vapauteni. Saan käyttää aikani siihen mitä oikeasti haluan, niiden ihmisten kanssa joiden seura oikeasti merkitsee minulle jotakin.

Aina hetkittäin kun huomaan antaneeni itselleni vapauden lahjan, leviää kasvoilleni helpottunut hymy.

Muuttaminen pois Helsingistä. Elämän laatuni koheni huikeasti.

alotin tupakan polton

-aira