Lue keskustelun säännöt.
Kolmesta avioliitosta eronnut pariterapeutti
30.06.2016 |
Kävisitkö pariterapiassa sellaisen terapeutin luona, joka on eronnut viisi kertaa, joista kolme kertaa avioliitosta?
Ensimmäinen avioliitto kaatui, kun terapeutti "halusi seikkailla, eikä hän ollutkaan valmis jakamaan mitään yhteistä".
Väliin saatiin lapsi suhteeseen, joka ei päätynyt avioliittoon.
Toinen avioliitto "päättyi, kun turvantuntu ja lapsitavoitteet oli saavutettu." Terapeutti "lopetti liiton ja piti lapset."
Lasten isät saivat tavata lapsia vasta kun terapeutti kävi terapiassa, missä "yhtäkkiä hän tajusi, että lapsilla on isät." Tästä terapeutti toteaa: ”Olin jättänyt isät vanhemmuuden ulkopuolelle omassa kaikkivoipaisuuden tunteessani. Pyysin molemmilta anteeksi ja pyynnöt vastaanotettiin. Se toi valtavasti helpotusta vanhemmuuteen.”
Kolmas avioliitto oli "puhdas intohimosuhde: kiihkeää seksuaalista vetoa, umpijärjetön rakastuminen ja naimisiinmeno kolme kuukautta tapaamisesta."
Kommentit (81)
Minä en menisi tuolle ihmiselle terapoitavaksi. Minua ihmetytti hänen pakkomielteensä saada tehtyä lapsia ennemmin kuin hakea pysyvää ihmissuhdetta. Pidän sellaista hyvin epäilyttävänä. Kaikki muumit eivät ole laaksossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen teidän kanssanne eri mieltä. Tuossa haastattelussa hänen esimerkkinsä ovat peruspsykologiaa. Hän kyllä osaa alansa. Eikä terapeutin tehtävänä ole antaa omia neuvoja, vaan yleismaailmallisia neuvoja. Hänen tehtävänsä on osata esittää oikeita kysymyksiä ja luida asiakkaalle näiden avulla uusia oivalluksia.
Minäkin olen opettaja, vaikka olen maailman huonoin koulussa itse. Olenko siis kyvytön opettamaan?
Ei se hänen ammattitaitoaan vähennä. Samat opukset on lukenut kuin muutkin. Eivain ole käyttänyt tietojaan omalla kohdallaan hyväksi. Olen minäkin hoitoalalla ja teen kaikenlaista mikä ei ole terveydelle hyväksi, silti minä paasaan niistä samoista asioista asiakkaille. "Tee Niinkuin minä sanon älä Niinkuin minä teen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutin omat kokemukset ovat valitettavasti se pohja, josta hän työtään tekee. Vaikka ne yrittää ulkoistaa, ei niistä pääse eroon.
Eli sellaisella terapeutilla, jolla ei ole omakohtaista kokemusta kuin pitkästä hyvästä avioliitosta, siis ole juurikaan kompetenssia terapoida muita. Kyllä minun mielestäni omakohtaiset kokemukset kriiseistä voivat olla eduksi, vaikka voihan sitä kirjatiedon perusteellakin terapoida tietysti.
Tämä yleisellä tasolla, aloituksen terapeutista en sano mitään, en lukenut juttua.
Kyllä pitkässä liitossa olevalla on komperenssia terapoida muita, koska hänellä on todennäköisesti toimimivat omakohtaiset mallit kriiseistä selviämiseen paikalta pakenemisen sijaan.
Kyllä sitä voi pitkässäkin suhteessa lakaista asiat maton alle, ts paeta loputtomiin.
Kokemusta on
Niin, minähän menin kirjoittamaan näin "todennäköisesti toimivat omakohtaiset mallit". Terapeutit joutuvat ennen pätevöitymistään terapiaan, jossa nämäkin asiat käydään läpi. Tosin osa kutsuu itseään terapeutiksi, vaikka ei sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi terapeutiksi "hinnalla millä hyvänsä" suhteessa pysyjää eli tilannetta, jossa suhteen säilyttäminen olisi terapeutille ainoa tavoiteltava asia, vaikka ongelmat olisivat ylipääsemättömiä eikä terapiakaan auttaisi (eli olisi parempi laittaa pillit pussiin).
Elämän kestävän hyvän parisuhteen omaava terapeutilla ei välttämättä olisi myöskään henkilökohtaista kokemusta huonoista parisuhteista ja niiden kehittämisestä.
Eli haluat terapeutin, joka ei edes yritä ratkaista omia ongelmiaan? Koska sinusta pitkä suhde on "hinnalla millä hyvänsä toisessa roikkumista".
Terapiaan mennään yleensä siinä vaiheessa, kun on vaikeaa, mutta halutaan jatkaa. Jos terapeutin oma malli on se, että aina voi mennä tuulen mukana, niin miten herkällä korvalla hän osaa kuunnella niitä, joiden mielestä jotain voidaan vielä tehdä? Sen sijaan pitkässä suhteessa kriiseistä selvinnyt tai ainakin niitä kohdannut ymmärtää sen, että aina ei voi jatkaa yhdessä, mutta aika usein voi, jos siihen löytyy tahtoa.
Menisitkö väkivaltaisen miehen kanssa mieluummin terapeutille, joka on tuomittu puolisoon kohdistuneesta väkivallasta vai sellaiselle, jolla tätä tuomiota ei ole? Eli oikeastiko oma kokemus asiasta tekee asiantuntijan vai sittenkin heijastuu ajatteluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen teidän kanssanne eri mieltä. Tuossa haastattelussa hänen esimerkkinsä ovat peruspsykologiaa. Hän kyllä osaa alansa. Eikä terapeutin tehtävänä ole antaa omia neuvoja, vaan yleismaailmallisia neuvoja. Hänen tehtävänsä on osata esittää oikeita kysymyksiä ja luida asiakkaalle näiden avulla uusia oivalluksia.
Minäkin olen opettaja, vaikka olen maailman huonoin koulussa itse. Olenko siis kyvytön opettamaan?
Minulle tuli mieleen keittiöpsykologia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä huomata, että hän on kouluttautunut terapeutiksi ilman psykologian opintoja ja psykologin pätevyyttä. Jotta voi toimia "oikeana" terapeuttina, pitää olla itse käynyt läpi tietty määrä psykoterapiaa ja olla todistetusti terveiden kirjoissa. Minulla on aika vahva fiilis siitä, että haastateltu terapeutti ei näitä seuloja läpäisisi.
Jutun mukaan hän on koulutettu psykoterapeutti. Psykoterapiaopintoihin päästääkseen pitää opiskella noin 30 op psykologiaa ja sen päälle tulevat tietysti ne psykoterapiaopinnot, jotka sisältävät psykologiaa. Lisäksi psykoterapeutin on oltava itse läpikäynyt psykoterapia. Hän ei ole psykologi, mutta ei sellaiseksi itseään väittänytkään eikä psykoterapeutin ole pakko olla psykologi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa niin urpoilta ihmiseltä että en.
Minusta vastaus kysymykseen, miksi jotkut naiset rakastuvat renttuihin, oli aivan asiantuntematon. Omaa kuvitelmaa häneltä, että ihmiset haluaisivat itselleen toisen ominaisuuksia. Voin kokemuksesta sanoa, että monia syitä löytyy, eikä yksikään ole tuo. Vaikutti tosiaan pseudotieteilijältä, joka heittelee faktoja lonkalta.
Kuka se kuuluisa miesterapeutti olikaan, josta oli n vuosi sitten vastaava haastattelu, kuinka hän on aina itse pettänyt ja pettäminen on luonnollista ja hyväksi suhteelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En menisi. Kuulostaa ihan tosi oudolle tuo tyyppi. Ei kukaan terveesti ajatteleva yhtäkkiä herää ja huomaa, , että lapsilla on isätkin olemassa :D Muuten varmasti löytyy tuolta kokemusta erilaisista ihmissuhteista, mutta siinäkin mielessä yksipuolisilta, että on itse kaikissa suhteissa ollut se lähtenyt osapuoli. Eli ei varmasti osaa ajatella asioita miltä jätetystä osapuolesta voi tuntua. Aika itsekeskeiseltä vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se hänen ammattitaitoaan vähennä. Samat opukset on lukenut kuin muutkin. Eivain ole käyttänyt tietojaan omalla kohdallaan hyväksi. Olen minäkin hoitoalalla ja teen kaikenlaista mikä ei ole terveydelle hyväksi, silti minä paasaan niistä samoista asioista asiakkaille. "Tee Niinkuin minä sanon älä Niinkuin minä teen".
Mutta kun se ei niin mene.
Hoitaja, terapeutti jne, on itse itsensä mainos ja todiste siitä että hänen sanomansa on totta. Jos edes hän ei kykene niitä toteuttamaan niin mitä helkutin arvoa niillä sanomisilla on?
Ajattele nyt jos joku lihava ja erittäin huonokuntoinen hoitaja rupeaisi paasaamaan potilaalle siitä että on tullut vähän painoa? Pitäisi laihduttaa ja pitäisi liikkua!
Se saisi hänet näyttämään idiootilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta tuo terapeutti artikkelin mukaan vaikutti hieman yksinkertaiselta. Esim. "Psykologia oli poissuljettu vaihtoehto, koska Valastilla on numerolukihäiriö ja psykologian pääsykokeet sisälsivät todennäköisyyslaskentaa."
Mun korvissa tämä kuulostaa "hyiii en tykkää matikasta enkä opiskelusta, en ees yritä"-tyyppiseltä kitinältä, ärsyttävää. Samoin noi pseudoviisaudet lopussa kuulostivat perin hölmöiltä.
Onko numerolukihäiriölle mitään testiä? Epäilen että itselläni on numerolukihäiriö. Olen käynyt lukihäiriötestissä mutta siellä ei ollut numeroita ollenkaan vain perinteinen lukihäiriö testattiin eikä minulla ole sitä. Lukihäiriön omaava henkilö saa tukitoimia opiskeluun mutta numerolukihäiriöinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutin omat kokemukset ovat valitettavasti se pohja, josta hän työtään tekee. Vaikka ne yrittää ulkoistaa, ei niistä pääse eroon.
Eli sellaisella terapeutilla, jolla ei ole omakohtaista kokemusta kuin pitkästä hyvästä avioliitosta, siis ole juurikaan kompetenssia terapoida muita. Kyllä minun mielestäni omakohtaiset kokemukset kriiseistä voivat olla eduksi, vaikka voihan sitä kirjatiedon perusteellakin terapoida tietysti.
Tämä yleisellä tasolla, aloituksen terapeutista en sano mitään, en lukenut juttua.
Kyllä pitkässä liitossa olevalla on komperenssia terapoida muita, koska hänellä on todennäköisesti toimimivat omakohtaiset mallit kriiseistä selviämiseen paikalta pakenemisen sijaan.
Paperinmaku siinä on aina kun ihminen, jolla ei ole henkilökohtaista kokemusta jostain ongelmasta, alkaa neuvoa kyseisessä asiassa. Vrt. lapsettomat lastenhoitoekspertit, ikiraittiit päihdeneuvojat, aseksuaalit seksiaddition hoitajat, jne.
Jos olisin parisuhdeapua vailla, menisin mieluummin keskustelemaan sellaisen ihmisen kanssa, jolla on myös ollut ongelmia. Häneltä voi saada uusia näkökulmia asioihin toisin kuin ihmiseltä, joka ei ole kokenut parisuhteitaan ongelmallisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutin omat kokemukset ovat valitettavasti se pohja, josta hän työtään tekee. Vaikka ne yrittää ulkoistaa, ei niistä pääse eroon.
Eli sellaisella terapeutilla, jolla ei ole omakohtaista kokemusta kuin pitkästä hyvästä avioliitosta, siis ole juurikaan kompetenssia terapoida muita. Kyllä minun mielestäni omakohtaiset kokemukset kriiseistä voivat olla eduksi, vaikka voihan sitä kirjatiedon perusteellakin terapoida tietysti.
Tämä yleisellä tasolla, aloituksen terapeutista en sano mitään, en lukenut juttua.
Kyllä pitkässä liitossa olevalla on komperenssia terapoida muita, koska hänellä on todennäköisesti toimimivat omakohtaiset mallit kriiseistä selviämiseen paikalta pakenemisen sijaan.
Ei paikalta pakeneminen ole aina huono vaihtoehto. No ehkä jossain uskonnollisissa yhteisöissä terapian lähtökohta on, että erota ei ole vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se hänen ammattitaitoaan vähennä. Samat opukset on lukenut kuin muutkin. Eivain ole käyttänyt tietojaan omalla kohdallaan hyväksi. Olen minäkin hoitoalalla ja teen kaikenlaista mikä ei ole terveydelle hyväksi, silti minä paasaan niistä samoista asioista asiakkaille. "Tee Niinkuin minä sanon älä Niinkuin minä teen".
Mutta kun se ei niin mene.
Hoitaja, terapeutti jne, on itse itsensä mainos ja todiste siitä että hänen sanomansa on totta. Jos edes hän ei kykene niitä toteuttamaan niin mitä helkutin arvoa niillä sanomisilla on?
Ajattele nyt jos joku lihava ja erittäin huonokuntoinen hoitaja rupeaisi paasaamaan potilaalle siitä että on tullut vähän painoa? Pitäisi laihduttaa ja pitäisi liikkua!
Se saisi hänet näyttämään idiootilta.
En minä ainakaan pidä välttämättä parhaana mahdollisena terapeuttia, joka julistaa omaa omakohtaista malliaan muille.
Niin, Suomessahan likennesuunnittelijaksi kelpaa vain semmoinen joka ei omista ajokorttia, eikä mikään asiantuntija saa olla sellainen joka itse osallistuu kyseiseen toimintaan. Eihän se muuten olisi asiantuntija. Tai siis tieteelisesti tutkijan pitää olla ulkopuolinen, ettei vaikuta tulokseen. Todelisuudessahan tämä johtaa siihen että raha on ainut vaikuttava tekijä. Tai siis rahoitus, monenkin mutkan kautta. Jos saa vääriä tulöksia, niin ei saa rahoitusta.
Minä olin suhteessa seksualiterapeutin kanssa, mutta lopetin huonon seksin vuoksi.
Terapian tarkoitushan ei ole, että terapeutti ulkoapäin neuvoo ja opastaa, kuinka asiakkaiden pitää elämänsä elää. Tarkoituksena on antaa työkaluja siihen, kuinka asiakkaat itse oivaltaisivat, mitä heidän pitäisi tehdä, auttaa asiakkaita itsetuntemuksessa ja löytämään ratkaisut itse. Miltä itsestäsi tuntuu, mitä mieltä itse olet...nämähän ovat niitä tyypillisiä terapeutin kysymyksiä.
Life coachit ovat asia erikseen. He enemmänkin ohjaavat asiakkaitaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, Suomessahan likennesuunnittelijaksi kelpaa vain semmoinen joka ei omista ajokorttia, eikä mikään asiantuntija saa olla sellainen joka itse osallistuu kyseiseen toimintaan. Eihän se muuten olisi asiantuntija. Tai siis tieteelisesti tutkijan pitää olla ulkopuolinen, ettei vaikuta tulokseen. Todelisuudessahan tämä johtaa siihen että raha on ainut vaikuttava tekijä. Tai siis rahoitus, monenkin mutkan kautta. Jos saa vääriä tulöksia, niin ei saa rahoitusta.
Minä olin suhteessa seksualiterapeutin kanssa, mutta lopetin huonon seksin vuoksi.
Niin, seksuaaliterapeuttihan ei ole varsinainen seksityöläinen, ammattisekstaaja.
Vierailija kirjoitti:
Niin, Suomessahan likennesuunnittelijaksi kelpaa vain semmoinen joka ei omista ajokorttia, eikä mikään asiantuntija saa olla sellainen joka itse osallistuu kyseiseen toimintaan. Eihän se muuten olisi asiantuntija. Tai siis tieteelisesti tutkijan pitää olla ulkopuolinen, ettei vaikuta tulokseen. Todelisuudessahan tämä johtaa siihen että raha on ainut vaikuttava tekijä. Tai siis rahoitus, monenkin mutkan kautta. Jos saa vääriä tulöksia, niin ei saa rahoitusta.
Minä olin suhteessa seksualiterapeutin kanssa, mutta lopetin huonon seksin vuoksi.
Tuo on kyllä naurettavaa että voi olla liikennesuunnitelija vaikka ei omista edes ajokorttia. Eli ei koskaan ole ajanut autoa eikä näin ollen kykene tajuamaan kuin pienen osan liikenteen todellisuudesta.
Ja siis en menisi terapeutille joka ei tuonkaan vertaa osaa sijoittaa itseään toisen (omien lapsiensa ja niiden isän!) asemaan. Siihen ei opintoja tarvita. Kertoo empatiakyvyn puutteesta mikä ei terapeutille ole hyvä asia.