Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi miespuolinen työkaverini ei katso minuun päin?
29.06.2016 |
Mikäköhän hänen ongelmansa on? Aamulla hoidimme yhden työjutun yhdessä ja hän punastui totaalisesti katsoessaan minua silmiin. Kun sitten muutamaa tuntia myöhemmin jatkoimme projektia, niin hän ei katsonut minuun päinkään vaan tuijotti huomiota herättävän epäkohteliaasti ulos ikkunasta koko sen ajan kun puhui minulle. WTF? Oli todella lähellä, etten sanonut hänelle siitä, en nimittäin kenenkään muun kanssa ole koskaan törmännyt noin epäkohteliaaseen käytökseen.
Välillä olen miettinyt voiko hän olla minuun ihastunut, mutta hänen käytöksensä on niin kummallista, enkä ota hänestä mitään selkoa. Mitenköhän tuollaisen työkaverin kanssa kannattaa toimia? Hän on varmaan tyytyväinen, jos pysyn hänestä kaukana, kun hän ei kerran halua minua katsella? Hänen välttelynsä on vaan hankalaa, kun joudumme väkisin työskentelemään yhdessä.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta (niitähän on ihan lieviäkin) ja punasteli puhuessaan sinulla ja katsoessaan silmiin. Nimimerkillä itselleni kävi juuri niin ja puhuin silloin hymyilevälle miehelle. Tosin ihastuksen tunteita en tuntenut lainkaan. Mies tosin saattaa luulla toisin.
Samaa olen miettinyt, mutta kun muiden kanssa vaikuttaa juttelevan normaalisti, vaikka ei niin puhelias olekaan, kun minä. Ymmärtäisin tosissaan, jos olisin pukeutunut jotenkin paljastavasti, mutta en ollut.
Todella kuluttavaa tällainen, toiselle osastolle en pysty siirtymään.. Tekisi mieli kysyä suoraan, että mikä mussa on ongelmana, mutta tuskin hän sitä suoraan kuitenkaan sanoisi.. Vai olisiko se järkevää, jos se saisi hänen käytöksensä normalisoitumaan?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. En vaan tajua mitä hän punasteli sitten aamupäivällä katsoessaan minua silmiin. Jotenkin tuntuu, että hänen on hankalaa olla seurassani. Muut ihmiset kyllä katsovat normaalisti minuun päin enkä ainakaan tiedä minulla olevan mitään iljettävää piirrettä. Jotkut ovat jopa nätiksi joskus väittäneet.
Ap
Kyllä sä tajuat. Se on ihastunut suhun. Ensi kerralla kun näette pyydät sitä rehveille.
Huvittaa että aina kun joku epäilee täällä olevansa ihastuksen kohde, vastaajat ovat sitä mieltä että ei se voi olla mahdollista, kyllä siihen outoon käytökseen on ihan joku muu syy ja sitten niitä syitä etsitään kissojen ja koirien kanssa. Kyllä sulla nyt ap on ollut sinappia paidan kauluksessa tai vihertävä räkäklimppi roikkunut nenästä. Mutta se että joku vois olla ihastunut suhun on täysin poissuljettu vaihtoehto, tiedä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta (niitähän on ihan lieviäkin) ja punasteli puhuessaan sinulla ja katsoessaan silmiin. Nimimerkillä itselleni kävi juuri niin ja puhuin silloin hymyilevälle miehelle. Tosin ihastuksen tunteita en tuntenut lainkaan. Mies tosin saattaa luulla toisin.
Samaa olen miettinyt, mutta kun muiden kanssa vaikuttaa juttelevan normaalisti, vaikka ei niin puhelias olekaan, kun minä. Ymmärtäisin tosissaan, jos olisin pukeutunut jotenkin paljastavasti, mutta en ollut.
Todella kuluttavaa tällainen, toiselle osastolle en pysty siirtymään.. Tekisi mieli kysyä suoraan, että mikä mussa on ongelmana, mutta tuskin hän sitä suoraan kuitenkaan sanoisi.. Vai olisiko se järkevää, jos se saisi hänen käytöksensä normalisoitumaan?Ap
Ei kannata kysyä, paras ratkaisu on kun vain käyttäytyy normaalin asiallisesti.
Olen itse myös mies ja mulla on yksi työkaverinainen joka näyttää sen verran hyvältä että hän ahdistaa minua. Jos hän kysyisi minulta suoraan että mikä hänessä häiritsee niin enhän minä voi sanoa että näytät niin hyvältä että jännitän sinua sen takia.
Anteeksi mutta mitä vittua te teette töissänne kaikki päivät jos elämän suurin harmistus on se että joku työkaveri ei nyt huomioi riittävästi?! Mahtaa olla iisiä hommaa noin muuten kun on aikaa kehitellä kaikkia ihme sosiaalisia fantasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaahas, joko juhannusheilan työkaveri kävi hakemassa muistitikkunsa :D
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa että aina kun joku epäilee täällä olevansa ihastuksen kohde, vastaajat ovat sitä mieltä että ei se voi olla mahdollista, kyllä siihen outoon käytökseen on ihan joku muu syy ja sitten niitä syitä etsitään kissojen ja koirien kanssa. Kyllä sulla nyt ap on ollut sinappia paidan kauluksessa tai vihertävä räkäklimppi roikkunut nenästä. Mutta se että joku vois olla ihastunut suhun on täysin poissuljettu vaihtoehto, tiedä se.
Minua puolestaan ihmetyttävät tällaiset johdattelevat aloitukset, joissa aloittaja muotoilee stoorin niin, ettei ole kuin yksi vaihtoehto, joka on se, että aloittaja on vastustamaton. Näitä aloituksia on muuten tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä veikkaan, että mies on ujo. Häntä nolottaa aamuinen punastuminen, ja nyt yrittää paikata sitä tylyydellä, ettet kuvittele että punastuminen johtui ihastumisesta.
Ap on rasittava jankkaaja ja mies pitää häntä ihan pässinä, ei sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silmiin katsominen ei ole luonnollista vaan muodollista tapakulttuuria. On helpompi keskittyä asiaan jos ei katso kohti.
ujo mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta (niitähän on ihan lieviäkin) ja punasteli puhuessaan sinulla ja katsoessaan silmiin. Nimimerkillä itselleni kävi juuri niin ja puhuin silloin hymyilevälle miehelle. Tosin ihastuksen tunteita en tuntenut lainkaan. Mies tosin saattaa luulla toisin.
Samaa olen miettinyt, mutta kun muiden kanssa vaikuttaa juttelevan normaalisti, vaikka ei niin puhelias olekaan, kun minä. Ymmärtäisin tosissaan, jos olisin pukeutunut jotenkin paljastavasti, mutta en ollut.
Todella kuluttavaa tällainen, toiselle osastolle en pysty siirtymään.. Tekisi mieli kysyä suoraan, että mikä mussa on ongelmana, mutta tuskin hän sitä suoraan kuitenkaan sanoisi.. Vai olisiko se järkevää, jos se saisi hänen käytöksensä normalisoitumaan?Ap
Ei kannata kysyä, paras ratkaisu on kun vain käyttäytyy normaalin asiallisesti.
Olen itse myös mies ja mulla on yksi työkaverinainen joka näyttää sen verran hyvältä että hän ahdistaa minua. Jos hän kysyisi minulta suoraan että mikä hänessä häiritsee niin enhän minä voi sanoa että näytät niin hyvältä että jännitän sinua sen takia.
Mä oon niin kummallinen, että haluaisin puhua asioista suoraan.. Mutta ehkä se on vaan käyttäydyttävä normaalisti ja puhuttava selälle jatkossakin..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Villi veikkaus: hän katsoo pois, koska ap tuijottaa. Tai hän ei halua ap:n luulevan, että hän mukamas olisi kiinnostunut ap:stä. Tai hän ei tunne ap:tä kovin hyvin ja ujostelee. On vain hämillään. Oletko viehättävä?
Ei niistä miehistä voi tietää. Miksi mietit asiaa? Haluaisitko miehestä jotain?
Tarkkailehan huomenna, vilkuileeko työkaverisi sua salaa.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä hän kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta (niitähän on ihan lieviäkin) ja punasteli puhuessaan sinulla ja katsoessaan silmiin. Nimimerkillä itselleni kävi juuri niin ja puhuin silloin hymyilevälle miehelle. Tosin ihastuksen tunteita en tuntenut lainkaan. Mies tosin saattaa luulla toisin.