Lue keskustelun säännöt.
Uusi miesystävä arka sängyssä
28.06.2016 |
Olen tuoreessa suhteessa, seurusteltu noin 5 kk. Mies on mukava, sosiaalinen, huomaavainen ja meillä on kivaa yhdessä, eli kaikki hienosti. Mutta mutta. Sängyssä mies on jotenkin arka tai estoinen ja seksi lähinnä sitä pimeässä peiton alla lauantaisin. Muuten puhelias ja eloisa mies onkin seksissä pidättyväinen. Ehkä aluksi saattaa olla jännitystä, mutta ei kai enää parin kuukauden jälkeen voi olla. Olen 29 ja mies on 34, molemmilla takana pitkä suhde ja muutama lyhyempi, eli kokemattomia emme ole kumpikaan, ja mitään fyysistä syytä estoisuudelle ei voi mielestäni olla. Olen ehdotellut kivoja kokeiluja, mutta ehdotukseni ei oikein johda mihinkään, en kunnolla saa edes selkoa mitä mies niistä ajattelee. Kaipaisin rajumpaa seksiä, sellaista estotonta heittäytymistä, aivot narikkaan nauttimista, eläimellisempää kiihkoa ja estottomia kokeiluja. Miten saada mies vapautumaan estoistaan? Miten saada hänet kokeilemaan uusia asioita seksissä ilman että hän jäätyy ehdotuksistani? Miksi mies voi edes olla noin arka? Olisi mukava saada erityisesti miehiltä vastauksia tähän.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä yhden edellisen kanssa. Miesten oletetaan haluavan seksiä, koko ajan ja rajusti. Olen tuntenut miehiä, joille kerran kuukaudessa oli ihan riittävästi. Sitten taas jollekulle kerran päivässäkin on liian vähän.
Ihmiselle, joka ei ole yhtä paljon seksiin suuntautunut, kovin aktiivinen kumppani voi olla jopa ahdistava. Jo siitä syntyy paineet, kun pitäisi jatkuvasti olla kauheasti haluamassa, eikä oikeastaan niin kiinnostaisi. Kierrehän on tuosta ihan valmis.
Noista stereotypioista seuraa myös se, että aktiivinen nainen tuntee syyllisyyttä ja häpeää omasta aktiivisuudestaan ja yrittää tukahduttaa sitä, jos aktiivisuudesta tulee vähänkin negatiivista palautetta. Vähän seksiä haluava mies puolestaan tuntee syyllisyyttä siitä että ei halua useammin ja yrittää sitten esittää aktiivisempaa kuin oikeasti on, että ei vaikuttaisi epämiehekkäältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ex-miehellä oli myös huono itsetunto, jota hän korjasi ottamalla kännit. Tuo ei ole hyvä resepti.
Olisin yhtä huolissani siitä, että teillä synkkaa vain kun hän on kännissä, ja että hän uskaltaa vain kännissä.
Huono itsetunto ei ole jotain mitä tuosta vaan korjataan, ei ehkä ikinä. Se aiheuttaa parisuhteessa kuitenkin valtavasti piilotettuja ongelmia. Sen päälle tapa korjata asioita alkoholilla ei paranna tilannetta.
Olen eri mieltä tästä. On aivan mahdollista käyttää alkoholia hillitysti, jännitystä poistamaan. Siihen asti että itseluottamus kasvaa sen verran että pärjää ilmankin alkoholia. Puhun omasta kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloitusviestissä olisi ollut osat toisinpäin eli että nainen on se estoinen ja miestä harmittaa että nainen on ujo sängyssä niin kukaan ei ihmettelisi vaan kirjoittaisi tänne että noin se aina menee, koita kestää kuin mies.
Tuollaisia viestejä on ollut täällä monesti ja samoin kuin aloittajaa, myös miestä on kehotettu vaihtamaan kumppania kun ei se tuosta tule muuttumaan. Eri tilanne on toki silloin jos on pieniä lapsia, silloin ehkä useammin kehotetaan sopeutumaan. Kuten kai pitääkin.
Kenellä on täydellinen seksielämä? Enpä kuule tiedä ketään sellaista.
Epävarmuuden ja estoisuuden sijaan pitäisin miehen puhumattomuutta ongelmana ja siihen pitää saada muutos. Asioista pitää pystyä puhumaan, muuten ei suhteista tule pitkässä juoksussa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hieman samoja ongelmia oli mullakin suhteen alussa. Mies oli todella arka, epävarma ja ujo sängyssä. Huomasin ensimmäisenä epävarmuuden ja jännittämisen ja kun suhtauduin asiaan luontevasti ja keskustelimme tilanteesta hyvässä hengessä, niin miehen itseluottamus parani vuodessa. Ei hän edelleenkään ole sellainen mies, joka tulee ja ottaa eteisessä (sellaisesta haaveilen minäkin), mutta on dominoivampi muuten ja paaaljon rohkeampi :). Syynä miehen estoisuuteen ja jännittämiseen erittäin uskonnollinen ja seksiä kauhisteleva kasvatus (ihan oikeasti uskikset, kannattaisi miettiä millaisia traumoja siirtää lapsilleen, kun seksistä tehdään se helvetistä seuraava) sekä huonot kokemukset, jotka johtuivat ymmärtämättömistä naisista ja tuosta todella konservatiivisesta ja kauhistelevasta kasvatuksesta.
Olisi ollut kyllä vaikea jatkaa, jos mies ei olisi suostunut edes puhumaan tilanteesta. Minusta on ihan ok, että alkuun harjoitellaan ja jännitetään ja ollaan ujoja ja estoisiakin, mutta parisuhteen idea on mielestäni juurikin siinä, että etenkin niistä vaikeista asioista on pystyttävä kommunikoimaan. En voisi olla sellaisessa suhteessa, jossa on jotain sellaisia tabuja, joista ei saisi muka puhua.
Minustakin tuntuu että estoisuusongelma on pohjimmiltaan miehen puutteelinen itseluottamus ja siksi on arka ja ujo sängyssä. Vaikka ei ole mitään oikeaa syytä puutteelliseen itseluottamukseen, hän on erittäin hyvä ja komea. Surettaa että täällä sanovat että emme sopisi toisillemme. Pitäisikö muka kaikki huonolla itseluottamuksella varustetut jättää. Ap.
Ei estoisuus ole itseluottamuksesta kiinni vaan temperamenttityyppi, joka on synnynäinen ominaisuus. Ei kannata siis ajatella, että hän pitää itseään muita huonompana, sitähän olet tässä pitkin matkaa kertonut. Voihan tietysti olla, että miehesi on saanut kasvatuksen, joka on myös tätä estoisuutta lisännyt. Tai hänellä on joku lapsuuden kokemus, joka vaikuttaa asiaan. Sitä ei itse tarvitse edes tietää tai muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloitusviestissä olisi ollut osat toisinpäin eli että nainen on se estoinen ja miestä harmittaa että nainen on ujo sängyssä niin kukaan ei ihmettelisi vaan kirjoittaisi tänne että noin se aina menee, koita kestää kuin mies.
Tuollaisia viestejä on ollut täällä monesti ja samoin kuin aloittajaa, myös miestä on kehotettu vaihtamaan kumppania kun ei se tuosta tule muuttumaan. Eri tilanne on toki silloin jos on pieniä lapsia, silloin ehkä useammin kehotetaan sopeutumaan. Kuten kai pitääkin.
Kenellä on täydellinen seksielämä? Enpä kuule tiedä ketään sellaista.
Miten tuo liittyy minun kommenttiini?
Väärän kumppanin kanssa kuka vain on estoinen. Oikean ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väärän kumppanin kanssa kuka vain on estoinen. Oikean ei.
No huhhuh mitä peetä nyt puhut. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa.
Jos rakastat, hyväksyt miehen sellaisena kuin hän on.Täydellisiä ei ole kukaan. Minulla on kokemusta samanlaisesta miehestä, olimme yhdessä melkein 10 vuotta. Todella komea jne... Seksi ei vaan sujunut, oli todella romanttinen mies, ja itse en osannut olla sellainen. Lopulta seksi loppui kokonaan, ja mies siitä puhui, ja häntä vaivasi asia, vaikka hänestä ongelma alunperin johtui, tai no joo, olin minäkin aika kokematon. Erkaannuimme, ja luulin että haluan hänestä eroon. Emme nähneet vuoteen, ja tapasin nykyisen mieheni. Hänen kanssaan seksi oli loistavaa, vaikka ei ollut niin komea, enkä rakastanut häntä kuten exääni. Ajattelin, että seksi on tärkeää ja kun arkielämkin sujui, menimme naimisiin. Nyt huomaan sen olleen virhe, en vaan rakasta tätä miestäni, vaikka seksi oli ja on hyvää. Nyt vaan se on alkanut ällöttää, kun tunnen edelleen rakastavani exääni. Tein elämäni suurimaan virheen... Exäni oli minulle se oikea, ja tunnen yhä, 5 vuoden jälkeen, kuin osa itseä puuttuisi kun en ole hänen kanssaan. Ikinä en ole näin tuntenut miestäni kohtaan, vaikka se seksi sujui, ja mieheni on kokenut.
Eli, jos rakastaa, hyväksyy toisen myös vajavaisena. Tai eroaa ja ottaa riskin, ettei enää koskaan löydä suurta rakkautta, kuten minä, luulin että seksi on tärkeä asia että se on rakkautta tärkeämpää. Nyt 6 vuotta vanhempana sanon, että ei, ei se ole. Rakkaus on tärkeintä, seksi voi lopahtaa ja väljentyä vuosiksi vaikka sairauden takia, ja silti rakastaa sitä toista, jos hän on se oikea. Se raju seksi on vain hetken huuma, se oikea rakkaus taas jotain pysyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hieman samoja ongelmia oli mullakin suhteen alussa. Mies oli todella arka, epävarma ja ujo sängyssä. Huomasin ensimmäisenä epävarmuuden ja jännittämisen ja kun suhtauduin asiaan luontevasti ja keskustelimme tilanteesta hyvässä hengessä, niin miehen itseluottamus parani vuodessa. Ei hän edelleenkään ole sellainen mies, joka tulee ja ottaa eteisessä (sellaisesta haaveilen minäkin), mutta on dominoivampi muuten ja paaaljon rohkeampi :). Syynä miehen estoisuuteen ja jännittämiseen erittäin uskonnollinen ja seksiä kauhisteleva kasvatus (ihan oikeasti uskikset, kannattaisi miettiä millaisia traumoja siirtää lapsilleen, kun seksistä tehdään se helvetistä seuraava) sekä huonot kokemukset, jotka johtuivat ymmärtämättömistä naisista ja tuosta todella konservatiivisesta ja kauhistelevasta kasvatuksesta.
Olisi ollut kyllä vaikea jatkaa, jos mies ei olisi suostunut edes puhumaan tilanteesta. Minusta on ihan ok, että alkuun harjoitellaan ja jännitetään ja ollaan ujoja ja estoisiakin, mutta parisuhteen idea on mielestäni juurikin siinä, että etenkin niistä vaikeista asioista on pystyttävä kommunikoimaan. En voisi olla sellaisessa suhteessa, jossa on jotain sellaisia tabuja, joista ei saisi muka puhua.
Minustakin tuntuu että estoisuusongelma on pohjimmiltaan miehen puutteelinen itseluottamus ja siksi on arka ja ujo sängyssä. Vaikka ei ole mitään oikeaa syytä puutteelliseen itseluottamukseen, hän on erittäin hyvä ja komea. Surettaa että täällä sanovat että emme sopisi toisillemme. Pitäisikö muka kaikki huonolla itseluottamuksella varustetut jättää. Ap.
Ei estoisuus ole itseluottamuksesta kiinni vaan temperamenttityyppi, joka on synnynäinen ominaisuus. Ei kannata siis ajatella, että hän pitää itseään muita huonompana, sitähän olet tässä pitkin matkaa kertonut. Voihan tietysti olla, että miehesi on saanut kasvatuksen, joka on myös tätä estoisuutta lisännyt. Tai hänellä on joku lapsuuden kokemus, joka vaikuttaa asiaan. Sitä ei itse tarvitse edes tietää tai muistaa.
Teiedän paljon ihmisiä jotka ovat päässeet estoistaan ainakin osittain eroon ja ovat hyvin onnellisia tästä. Avainasemassa on oma halu muutokseen ja hyväksyvä, turvallinen kumppani. Ja eikös kaikki kehity tuossa suhteessa? Olen ihan varmasti erilainen nyt kuin teininä tai parikymppisenä, ja varmaan viidenkymmenen iässä osaan heittää viimeisetkin huolet huit hittoon :D
Jos ei halua muutosta, sitten luultavasti ei muutukaan vaan kannattaa miettiä onko suhde itselle oikea.
Minun mieheni oli tuollainen. Heitti muuten yhteen muutettuamme seksilelunikin menemään kun olin pois kotoa. Ahdistui ajatuksesta mistään vähänkään erikoisemmasta, ei lauennut sitten millään ja piti vapautunutta seksuaalisuuttani epänaisellisena ja ahdistavana asiana, suuttui pornon katselustani.
Pakotin miehen keskustelemaan asioista, riideltiin, huudettiin, vähän itkettiinkin ja setvittiin asioita. Minulle seksi on olennainen osa parisuhdetta ja tärkeimpiä asioita elämässä ja haluan sen olevan hyvää, villiä ja mieleistä. Kuten suhteen ylipäätään. Ihan suoraan kerroin, että joko opettelee luottamaan minuun ja lopettaa niuhottamisen tai minä lähden, koska en jaksa sellaista paskaa.
Nyt olemme olleet jo kauan naimisissa, kaappi on täynnä seksileluja, jotkut hyvinkin isoja, mies pervoilee oikein sujuvasti, näyttää joskus kiinnostavia pornopätkiäkin jopa. Ollaan kokeiltu miltei kaikki mahdollinen ja hauskaa on ollut, seksielämä ei kertakaikkisesti voisi olla parempi ja luottamus on ehdoton, itsevarmuutta riittää liiaksikin jopa. Ja herran jumala miten hyvä mies onkaan... Huh huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se koko vaan se miten sitä käyttää. Hommaa kunnon mies.
No eipä siinä ole paljon vaihtoehtoja. Sisään, ulos, sisään, ulos. Kyllähän jokainen nyt osaa tuon. En ole törmännyt yhteenkään mieheen, joka ei osaisi naida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärpix kirjoitti:
Sanoisin omasta, että melkeinpä kannattaa vaihtaa mies. Ei siitä hirveän paljon rajummaksi tai avoimemmaksi tule. Mulla on vähän toisenlaisesta näkökulmasta vuosien kokemusta. Tässä vain nainen on se arka puoliso. Eli sinulle tulee vain turhautumista asiasta ja joudut olemaan puutteessa, vaikka yrittäisit kuinka paljon panostaa asiaan. Liika asian tuominen esille voi jopa ahdistaa. Voit esim. asettaa itsellesi jonkun tietyn aikarajan. Jos ei merkittävää parannusta siihen mennessä tule, niin totea miehelle, että voidaan olla ystäviä, mutta ei parisuhteessa. Oma elämä on ainutkertainen ja menetettyä aikaa ei kuitenkaan saa koskaan takaisin.
Olen jo turhautunut.. Olen huomannut että asian esille tuominen aiheuttaa sen että mies lyö vielä pahemmin ne henkiset liinat kiinni. Naisissa estoisuus ei kai ole niin harvinaista, eikä sitä niin ihmetellä. Mutta miksi mies on estoinen? Ei ymmärrä ei. Ap.
En tiedä onko sukupuolissa paljon eroja tuon asian suhteen. Siinä kyllä on, miten eri sukupuolista puhutaan julkisesti. Naisia kohdellaan herkkinä ja särkyvinä, miehiä taas pidetään hyökkäävinä ja voittamattomina.
Näkyy ihan siinäkin, miten naisia varoitellaan menemästä yksin ulos yöllä, kun vahvempi mies voi hyökätä kimppuun. No, miehenkin kimppuun hyökkäävä mies on häntä vahvempi. Uhriksi valitaan aina itseä heikompi. Kuitenkin vain naisia varoitellaan.
Ihmiset alkavat myös käyttäytyä odotusten mukaan. Naisten odotetaan olevan herkkiä ja arkoja, joten he ovat. Miesten odotetaan olevan aktiivisia ja dominoivia, joten he ovat. Intiimissä tilanteessa, kahden kesken, teeskentely tahtoo unohtua. Silloin ihmiset ovat enemmän omia itsejään.
Miehetkin voivat olla estoisia ja ottaa suorituspaineita. Joillekin miehille pelkkä "seksissä onnistuminen" voi olla niin tärkeä ja vaikeasti saavutettava asia, että rentoutuminen on mahdotonta. Kaikki miehet eivät edes välitä seksistä kovin paljon. Silti miehet korostavat koko ajan sitä, että seksi on heille maailman keskipiste, jota saadakseen he siirtävät vaikka vuoria. Todellisuudessa harvempi mies viitsii edes siirtää roskapussia. Täällä oli joskus kysely, missä miehiltä kysyttiin miten usein he haluaisivat seksiä. Lähes kaikki vastasivat: "joka päivä, jos vain saisi". Luulisin, että tuo aiheutti huvittuneita hymähdyksiä hyvin, hyvin monen vähänkin kokeneemman naisen taholta.
Ihmiset ovat yksilöitä eikä toista opi koskaan ymmärtämään, jos jumiutuu ajatukseen siitä millainen toisen pitäisi sukupuolensa perusteella olla.
Tosi hyvin sanottu. Olisinpa ymmärtänyt tämän ennen kuin jätin elämäni rakkauden. Luulin, että oikea mies ja oikeanlainen seksualisuus on kaneina panemista päivittäin. Luulin, että suhteesamme oli jotain vikaa, vaikka olimme hitsautuneet kiinni toisiimme. Tyhmä minä :/Ex oli romanttinen mies, ja kyllä, minäkin olen romanttinen ja herkkä nainen, jolle pelkkä seksi ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulosta jostain perhekuvasta miehesi äidin kasvokuva ja tee siitä naamari, jonka laitat päähasi.
En halua lopettaa tätä seurustelua näin alkuunsa vain miehen arkuuden ja estoisuuden vuoksi koska muut asiat on hyvin. Olen itse kaksikymppisenä ollut paljon ujompi sängyssä joten tavallaan ymmärrän miestä. Minun estoni karisi kun rohkeat ja estottomat kumppanit rohkaisivat minua heittäytymään. Joku pakottikin vähän heittäytymään. Olen siitä heille kiitollinen. Ap.
järjestä miehellesi romanttinen yllätys. Kynttiläillallinen, pullo hyvää viiniä ja maittava ateria, ostereita ja muuta lemmenruokaa höystettynä tuhdilla annoksella jauhettua viagraa. Tunnelmallisia tuoksukynttilöitä kylpyhuoneessa ja ruusunlehtiä kylpyvedessä, sängyllä ruusunterälehdistä muotoiltu sydän. Voit myös esittää hänelle silkkiliinoja heilutellen viettelevän lemmentanssin, jonka jälkeen sidot hänet sänkyyn noilla samoilla liigoilla. Sitten laitat pyörimään seksuualikoulutusvideon, jossa näytetään miten tosimiehet ottavat naisen kuin naisen, vaikka vähän vastahakoisenkin ja joka kuitenkin nauttii siitä itkusta huolimatta.
Sun miehellä on rakkaudesta käsitys, sä olet vain keskustelupalstojen säälittävä uhri.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni oli tuollainen. Heitti muuten yhteen muutettuamme seksilelunikin menemään kun olin pois kotoa. Ahdistui ajatuksesta mistään vähänkään erikoisemmasta, ei lauennut sitten millään ja piti vapautunutta seksuaalisuuttani epänaisellisena ja ahdistavana asiana, suuttui pornon katselustani.
Pakotin miehen keskustelemaan asioista, riideltiin, huudettiin, vähän itkettiinkin ja setvittiin asioita. Minulle seksi on olennainen osa parisuhdetta ja tärkeimpiä asioita elämässä ja haluan sen olevan hyvää, villiä ja mieleistä. Kuten suhteen ylipäätään. Ihan suoraan kerroin, että joko opettelee luottamaan minuun ja lopettaa niuhottamisen tai minä lähden, koska en jaksa sellaista paskaa.
Nyt olemme olleet jo kauan naimisissa, kaappi on täynnä seksileluja, jotkut hyvinkin isoja, mies pervoilee oikein sujuvasti, näyttää joskus kiinnostavia pornopätkiäkin jopa. Ollaan kokeiltu miltei kaikki mahdollinen ja hauskaa on ollut, seksielämä ei kertakaikkisesti voisi olla parempi ja luottamus on ehdoton, itsevarmuutta riittää liiaksikin jopa. Ja herran jumala miten hyvä mies onkaan... Huh huh.
Tämä kuulostaa hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
M40v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei nauti rajusta seksistä paitsi niin päin, että sinä dominoit?
No jos niin on niin miksei se pyydä sitten sitä?
Ja onko yleensä estoiset miehet just tollasia alistuvia miehiä? Ap.Ehkä sillä on huonoja kokemuksia tai ajattelee, että naiset eivät halua dominoida sängyssä. Estoisuus on ihan eri asia ja voi johtua esim. aiemman kumppanin ikävästä kommentista
Toi vois olla. Moni mies kai kuvittelee, että naiset ei haluaisi dominoida sängyssä.
Mutta mitä tehdä estoisuudelle joka johtuu (jos johtuu) aiempien kumppaneiden ikävistä kommenteista? Kun harvapa mies niistä haluaa puhua. Ap.Itse olen paskassa suhteessa lapsen takia ja mulle on tehty hyvin selväksi miten huono olen sängyssä, akkaa ällöttää kaikki, kulli, kosketus ihan kaikki, tämä alkoi sen jälkeen kun sai lapsen, on sanonut ettei seksi mun kanssa ole ikinä tuntunut miltään, joskus kun on seksiä sitä on säälistä pimeässä peiton alla, miten seksistä voi mitään tulla kun muuta ei saa tehdä kuin varovasti panna?
Kaipaisin niin jotain halukasta kivaa naista, mutta varmaan on iso kynnys seksiin uuden naisen kanssa? Ja palstaa kun lukee miten vaativia naiset on, jos hommat ei luista tulee rukkaset välittömästi, en uskalla edes mennä horoa panemaan, sekin varmaan nauraa itsensä kipeäksi.Kurjasti sanonut naisesi sinulle, varmaan loukannu aika pahasti.
Tuntuuko sinusta siltä, että vaatimus estottomuudesta on kova vaatimus miehelle?
en tiedä minä haluaisin ehdottomasti estottoman naisen mikä olisi ehkä vähän tuhmakin,antaisi nännien nöpöttää vaatteiden läpi,"unohtaisi"pikkuhousut,tissiliivit,tykkäisi makailla alasti sängyllä alasti ym.ym. seksiäkin olisi muutenkin kuin pimeässä peiton alla.
Minun ex-miehellä oli myös huono itsetunto, jota hän korjasi ottamalla kännit. Tuo ei ole hyvä resepti.
Olisin yhtä huolissani siitä, että teillä synkkaa vain kun hän on kännissä, ja että hän uskaltaa vain kännissä.
Huono itsetunto ei ole jotain mitä tuosta vaan korjataan, ei ehkä ikinä. Se aiheuttaa parisuhteessa kuitenkin valtavasti piilotettuja ongelmia. Sen päälle tapa korjata asioita alkoholilla ei paranna tilannetta.