Kokoomusnuoret ehdottaa opintotuen korvaamista lainalla
Kokoomuksen nuorten liitto haluaa uudistaa opintotukijärjestelmän.
Kokoomusnuoret on koolla Seinäjoella.
Kokoomuksen nuorten liitto (KNL) käsitteli lauantaina Seinäjoella 81. liittokokouksessaan järjestön uutta, julkisuudessakin esillä ollutta tulevaisuus- ja tavoiteohjelmaansa.
Ohjelmassa järjestö ehdottaa muun muassa opintotulojen tulorajan poistamista muuttamalla opintotuen kokonaan lainapohjaiseksi.
Kokoomusnuorten mukaan muutos vapauttaisi opiskelijan hankkimaan opintojen aikana niin paljon ansioita kuin tämä vain tahtoo.
“Saat tienata, sen mitä tienaat ja lisäksi on mahdollisuus nostaa opintorahaa, mutta se on puhtaasti lainaperusteista. Eli lainaat itseltäsi”, kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski selvittää Verkkouutisille.
Kosken mukaan esityksestä ei ole käyty vielä keskustelua tämän tarkemmalla tasolla.
Kokousväelle jaetussa tavoiteohjelman luonnoksessa ehdotettiin vain opintotuen tulorajan korottamista. Tulorajan nostamisen tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että opiskelijoiden on pystyttävä pitämään kontakti työelämään opintojenkin kannalta.
Luonnoksessa tulorajojen säilyttämistä perusteltiin kuitenkin sillä, että tukien kokonaan poistaminen “veisi pohjan pois ajatukselta, että yhteiskunta tulee apuun vain tarvittaessa".
Kokouksessa luonnoksen linjaus muutettiin kuitenkin yksimielisesti.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/knl%20opintotuki-27876
Että sellasta. Susanna Koski kumppaneineen taas vauhdissa.
Minun ymmärtääkseni opiskelijoiden viime aikaisista ongelmista yksi suurimpia on ollut läytää töitä opintojen ohelle...ne kun usein menevät suhteiden kautta.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se meni kun oli markka eikä oltu EU:ssa.
Aika kultaa muistot vai ikäkö niitä vääristelee?
09/2014 | Opintotuen historia ja tulevaisuus
3
Opintotuen historia
(1)
■
1969 valtion takaama opintolaina
■
1972 opintoraha
■
1977 asumislisä
■
1979 korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
■
1983 korkoavustus
■
1987-2002 aikuisopintoraha
■
1997 toisen asteen koulumatkatuki
■
2001 aikuiskoulutustuki (Koulutusrahasto)
■
2005 opintolainavähennys
korkeakouluopiskelijoille
■
2011 kaksiportainen yliopistotuki
■
2014 opintolainahyvitys, suurem
pi opintoraha ja lyhyempi
enimmäistukiaika uusille korkeakouluopiskelijoille
Minä kuulun noihin etenkin täällä av:llä paljon parjattuihin ikäluokkiin ja valmistuin yliopistosta alkuvuonna 1969. Kuten ylläolevasta kronologiasta näkyy, en ollut oikeutettu minkäänlaisiin opintotukiin, edes valtion takaamaa opintolainaa en ehtinyt saada.
Mitenkäs se nyt menikään, arvon av, saimmeko kaiken kultalautasella eteen kannettuna?
Ei kai sitä kukaan ole väittänytkään. Tosin työllistymisesi oli varmempaa kuin nykyään....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se meni kun oli markka eikä oltu EU:ssa.
Aika kultaa muistot vai ikäkö niitä vääristelee?
09/2014 | Opintotuen historia ja tulevaisuus
3
Opintotuen historia
(1)
■
1969 valtion takaama opintolaina
■
1972 opintoraha
■
1977 asumislisä
■
1979 korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
■
1983 korkoavustus
■
1987-2002 aikuisopintoraha
■
1997 toisen asteen koulumatkatuki
■
2001 aikuiskoulutustuki (Koulutusrahasto)
■
2005 opintolainavähennys
korkeakouluopiskelijoille
■
2011 kaksiportainen yliopistotuki
■
2014 opintolainahyvitys, suurem
pi opintoraha ja lyhyempi
enimmäistukiaika uusille korkeakouluopiskelijoille
Mun opinnot oli kahdeksankymmentäluvun alussa. Vajaassa kolmessa vuodessa maisteriksi, lainalla ja osittaisella työnteolla. Ei matkoja, ei merkkivaatteita, työt ensin ja sitten huvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas välähtänyt. Kokoomusnuoret haluavat Suomeen mitä ilmeisimmin Yhdysvaltojen tyylisen luokkayhteiskunnan, jossa vain rikkaiden perheiden lapsilla on varaa hankkia korkeakoulutus ja köyhemmät ajetaan mahdollisimman ahtaalle epäreilujen työehtojen, ylihintaisten vakuutusten ja korkeakorkoisten lainojen myötä. Opintotuki ei ole mitään kaivoon heitettyä rahaa vaan investointi nuorten tulevaisuuteen. Korkeakoulututkinto maksaa itsensä takaisin korkeampien verotulojen muodossa. Jos opintotuki muutettaisiin kokonaan lainaperustaiseksi, menisi nuorilla vuosia ennen kuin he voisivat ottaa asuntolainaa ja perustaa perheen. Ehdotuksen ainoa voittaja on pankit.
Kyllä, niin meni ennen ja siksi opiskeltiin pirun ahkerasti ja nopeasti ja valittiin ala jossa edes teoriassa työllistyy.
Aika on tainnut päästä kultaamaan muistoja? Kuinkahan monta tarinaa on siitä, kuinka nuorella olisi ollut päätä vaikka mihin, mutta perheen taloustilanne ei mahdollistanut opiskelua? Kokonaan lainarahalla opiskelleita on todella vähän siihen nähden, kuinka monelta on jäänyt opinnot kokonaan väliin siksi, ettei niihin ollut varaa.
Toinen vaihtoehto on opiskella ja valmistua ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä Susanna Koksi on pesunkestävä uusliberaali, kuten ilmeisesti useimmat kokoomusnuoret. Tyypillistä uusliberaalia puhetta tämäkin, jossa kauniilla sanakäänteillä ja sanoilla haetaan suurimmalle osalle ikäviä asioita:
Susanna Kosken mukaan linjauksella on tarkoitus herättää sisäisesti ja laajemminkin keskustelua siitä, mikä kokoomusnuorten opintotukimalli olisi.
Opintoraha halutaan Kosken mukaan säilyttää. Varsinaista euromääräistä rajaa ei kuitenkaan hänen mielestään kannata asettaa.
Koski korostaa, että kokoomusnuoret on haastanut myös sosiaaliturvaan ja työmarkkinajärjestelmään liittyvissä kysymyksissä.
– On aivan keskeistä, että jos tällaista mallia opintotukeen halutaan, tarvitaan myös nykyistä joustavampia työmarkkinoita, jotta elantoaan voi rahoittaa muullakin kuin lainarahalla. Kyse on isosta kokonaisuudesta, jota ei voi tarkastella mustavalkoisesti, Koski toteaa.
– Ihmisillä olisi enemmän henkilökohtaista vastuuta tulevaisuuttaan koskevista valinnoista. Miksi opiskella, jos ei usko sen olevan vaivan väärti ja että pystyy maksamaan lainansa takaisin.
Kosken mukaan kokoomusnuorissa on pyöritelty myös ajatusta lainan tekemisestä verovähennyskelpoiseksi.
Susanna Koski korostaa työnteon tärkeyttä opiskeluaikanakin. Hän muistuttaa, että opintorahaa saisivat edelleen kaikki opiskelijat, mutta tulorajoja ei olisi lainkaan.
– Henkilökohtaisen tulotilanteen mukaan tukea voisi nostaa sen verran, kun itse tarvitsee, Koski selventää.
Kosken mukaan opintotuen tarve on työssäkäyvälle opiskelijalle pienempi
– Haluamme korostaa yksilön vastuuta. Se harkinta, joka viranomaisilla on nyt kaikissa sosiaalijärjestelmän tuissa, olisi nykyistä enemmän ihmisellä itsellään."
Korkeakoulunsa (sekä yliopisto että AMK) päättäneiden työllisyys on laskenut viime vuosina selvästi.
Tilastokeskuksen mukaan työttömien osuus kasvoi kaikilla koulutusasteilla jo vuonna 2013.
Olisipa se kiva työttömänä maksella lainoja...
Köyhästä perheestä lähtöisin olevana, hyvän koulutuksen ja ammatin hankkineena ja tästä kiitollisena nämä puheet todella pistävät vihaksi. Mikä ihmeen yksilön vastuu ja harkinta? On tasan tarkkaan tiedossa, että "yksilön vastuuta" korostava järjestelmä suosii rikkaita, niitä jotka voivat ostaa haluamansa palvelut ja päästä elämässä eteenpäin suhteilla. On mautonta puhua yksilön valinnoista, kun tosiasiassa yhteiskuntaluokka, johon syntyy, päättää pitkälti elämän kulun. En jaksa käsittää, miksi tällaisia heittoja esitetään, kun niin helposti on nähtävissä muissa maissa, mitä seurauksia vastaavilla poliittisilla päätöksillä on. Miksi pohjoismaista yhteiskuntamallia, joka kaikilla mittareilla on tasa-arvoisin ja turvallisin, halutaan väkisin ajaa alas?
Kokoomusnuorten mallissa opintotuen korvaava laina olisi viime kädessä valtion takaama, joten Kokoomusnuoret ovat siirtämässä veronmaksajien maksamaa lainaa taskusta toiseen tai tarkemmin sanoen entiseen eli veronmaksajien maksamaan taskuun.
Kokoomuksen suurin vika on se, että sitä jostain ihmeellisestä syystä kannattaa ~20% äänestäjistä, vaikka oikeasti sille kuuluisi max 2% annetuista äänistä.
Ihmiset on käsittämättömän tyhmiä näin työttömän amiksenkin näkökulmasta.
Susanna Koski on poliitikkona lähinnä Kokkareiden Tuksu, tissipimu ja turkistarhausta puolustava ääliö-blondi, jonka avulla ko. roistopuolue tekee itsestään seksikkään oikeistoa ja perinteisiä arvoja kannattaville miehille. Ehkä siksi sekä Lepomäki että Koski jäljittelevät Irma Gresea jopa kampauksiaan myöten. Tarkoituksenaan näillä kun antaa itsestään julkisuuteen ns. kovan ja oikeistolaisen pimun arvoihin viittaava kuva ja imago (olen valkoinen hiuksiani myöten ja tarvittaessa valmis jopa murhiin), siis sellainen joka on valmis ruoskimaan, valehtelemaan ja joka on tarvittaessa valmis jopa kuolemaan valkosuuden ja valkoisen rodun puolesta, samalla kokkareiden tiput ilmaisevat aatettaan sekä ulkomuodollaan ja imagollaan, julkisuudessa sitten toki kumpikin lähinnä myötäilee miehiä, eikä ikinä haasta heitä. Feminismi ei sovi oikeistoa kannattaville, eikä sellainen edes sovi oikeiston imagoon. Onkohan alla oleva puhdasta sattumaa? Vasemmisto ei ainakaan sorru samaan.
Irma Grese
Susanna Koski:
Elina Lepomäki:
Aika vanhan ajan valkoista meininkiä kaikilla ihan tukkatyyliä myöten, kaikki myös ovat olevinaan niin suomalaisen kansan puolella, ehkä jopa liikaa, ja kaikki kosiskelevat äänestäjiä kannattamaan omia kovia arvojaan. Implisiittinen viesti on myös selvä: ei armoa heikoille! Sattumaako vaiko laskelmointia nykyisessä rasismiin kallellaan olevassa Suomessa?
Ehkä kokkareille voisi sitä tulorajaa nostaa. Voivat tienata enmmän. Samalla voisi poistaa asumistuen kaikilta yksityisellä vuokralla asuvilta. Loppuisi nuo kaveriperheiden ristiin asunnon vuokraukset.