Kokoomusnuoret ehdottaa opintotuen korvaamista lainalla

Yksilön vastuu? Maisterintutkinto kestää yleensä sen 5 vuotta. Missä vaiheessa nuorelle on annettu kristallipallo, josta näkee yhteiskunnallisen kehityksen 5 vuoden päähän?

Helppohan noiden Susanna Koskien on noita huudella kun joku huuhaatyöpaikka löytyy politiikan tai tuttujen kautta opiskeluaikana. Ja valmistusemin jälkeen jatketaan siellä. 

Hitto noi kaikki nuorisopolitikot pitäisi tappaa. Elämänkokemus ei riitä mihinkään ja siihen kun yhdistetään vielä vain keskinkertainen älykkyys, niin ei hyvä heilu.

Oliko se henkilö kans joku kokoomuspomo tämä mies joka menetti malttinsa jollekin naapurin tädille joka kielsi häntä pahoinpitelemästä koiriaan ----ja tämä kokoomusnuori hakkasi tuntikausia sitä tätiä  kuoliaaksi saakka ja dumppasi johonkin veteen kuin roskan --meni sen jälkeen muina miehinä facettaan?

Eikö kokoomusnuorille voisi järjestää jotain virikkeellistä tekemistä, että täyspäiset ihmiset voisivat välttyä näiltä älynväläyksiltä? Joku viininmaisteluilta tai golfretki voisi olla puolueen linjaan sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on taas välähtänyt. Kokoomusnuoret haluavat Suomeen mitä ilmeisimmin Yhdysvaltojen tyylisen luokkayhteiskunnan, jossa vain rikkaiden perheiden lapsilla on varaa hankkia korkeakoulutus ja köyhemmät ajetaan mahdollisimman ahtaalle epäreilujen työehtojen, ylihintaisten vakuutusten ja korkeakorkoisten lainojen myötä. Opintotuki ei ole mitään kaivoon heitettyä rahaa vaan investointi nuorten tulevaisuuteen. Korkeakoulututkinto maksaa itsensä takaisin korkeampien verotulojen muodossa. Jos opintotuki muutettaisiin kokonaan lainaperustaiseksi, menisi nuorilla vuosia ennen kuin he voisivat ottaa asuntolainaa ja perustaa perheen. Ehdotuksen ainoa voittaja on pankit.

Kyllä, niin meni ennen ja siksi opiskeltiin pirun ahkerasti ja nopeasti ja valittiin ala jossa edes teoriassa työllistyy.

Nykyään sellaista alaa ei oikeastaan ole, jossa työllistyy edes teoriassa.  Työelämän muutokset ovat niin nopeita, että vaikka aloittaisi opintonsa alalla, jossa on hyvät työllisyysnäkymät, niin valmistumisen aikaan tilanne saatta jo olla aivan toinen.

Mediassa on kovasti mainostettu aloja, joilla tällä hetkellä on hyvä työllisyystilanne, esim. sairaanhoitajat, puheterapeutit ja suuhygienistit. Nyt näiden alojen opiskelupaikat ovat ääriään myöten täynnä. Riittääkö töitä kaikille valmistuville - epäilen.

Vierailija kirjoitti:

Noinhan se meni kun oli markka eikä oltu EU:ssa.

Aika kultaa muistot vai ikäkö niitä vääristelee?

09/2014 | Opintotuen historia ja tulevaisuus

3

Opintotuen historia

(1)

■

1969 valtion takaama opintolaina

■

1972 opintoraha

■

1977 asumislisä

■

1979 korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki

■

1983 korkoavustus

■

1987-2002 aikuisopintoraha

■

1997 toisen asteen koulumatkatuki

■

2001 aikuiskoulutustuki (Koulutusrahasto)

■

2005 opintolainavähennys

korkeakouluopiskelijoille

■

2011 kaksiportainen yliopistotuki

■

2014 opintolainahyvitys, suurem

pi opintoraha ja lyhyempi

enimmäistukiaika uusille korkeakouluopiskelijoille

Vierailija kirjoitti:

Eikö kokoomusnuorille voisi järjestää jotain virikkeellistä tekemistä, että täyspäiset ihmiset voisivat välttyä näiltä älynväläyksiltä? Joku viininmaisteluilta tai golfretki voisi olla puolueen linjaan sopiva.

Minä voisin tukea heidän tuollaista toimintaa myöntämällä siihen lainaa.

Ohut mielleyhtymä jostain SusannaKoskesta Iholla-sarjan Markettaan ja "Porvarin päiväuneen".....

Että tätä samaa taas .

Että jaksavatkin, ja ihan tosissaan.

Ohiksena, juomaa kyllä että mammat ei paljoa politiikkaa seuraa, sillä jos seuraisivat, huomaisivat he äkkiä uutisesta että a) Susanna Koski ei ole ihan hetkeen ollut Kokoomusnuorten puheenjohtaja ja b) tästä voidaan päätellä, että kyse on kaksi vuotta vanhasta uutisesta.  

Ja tietenkin *huomaa

Onko sitä opintotukea pakko ottaa, jos kerran on muita tuloja niin paljon? Tuo kuulostaa kateelliselta. Itse saa töitä isin kaverin firmasta eikä tarvitse lainaa ja tienaa liian paljon opintotukeen. Sitten halutaan se tuki kieltää niiltä, jotka eivät tienaa tai saa töitä suhteilla.

Just, otetaan vaan aina heikoimmilta ja annetaan vitun eliittihomoille.

Erittäin hyvä ehdotus! Missään toisessa maailman maassa Tanskaa lukuunottamatta opintotuki ei ole näin suurta ja vastikkeetonta kuin Suomessa. Jos katsotaan vaikka rikkaita naapurimaitamme Ruotsia ja Norjaa, niin niissäkin opintotuki on vahvasti lainapainotteista.

Suomalaisella opiskelijalla on asiat erittäin hyvin. Opiskelija saa alennusta vaikka mistä ja opiskelijaa tuetaan rahallisesti vaikka missä. Asuminen, matkat julkisessa liikenteessä, terveydenhuolto, ruokailu ja jopa harrastukset. Noihin kaikkiin opiskelija saa tukea tai alennusta Suomessa. Missään toisessa maassa koko maailmassa ei opiskelijaa tueta noin ruhtinaallisesti kuin Suomessa.

Koittaisivat suomalaiset opiskelijat jo ymmärtää, että he ovat todellista kultapossukerhoa verrattuna lähes kaikkiin toisiin opiskelijoihin maailmassa. Sitä sietää mennä kokeilemaan sitä opiskelijaelämää ulkomaille, ehkä sitten huomaa, että kuinka äärimmäisen hyvin opiskelijan asiat täällä Suomessa ovatkaan.

http://www.kela.fi/-/suomen-opintotuki-on-pohjoismaiden-pienin

Vierailija kirjoitti:

http://www.kela.fi/-/suomen-opintotuki-on-pohjoismaiden-pienin

Katsopa saman jutun yhteydessä olevaa kuvaa. Siitä huomaa, kuinka Suomessa on opintorahan osuus Pohjoismaiden toiseksi suurin Tanskan jälkeen ja Suomessa on ainoana Pohjoismaana opintotuki enemmän opintorahapainotteinen kuin lainapainotteinen. Opintotukea saadaan siten suuremmaksi, kun kasvatetaan tuen lainapainotteisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.kela.fi/-/suomen-opintotuki-on-pohjoismaiden-pienin

Katsopa saman jutun yhteydessä olevaa kuvaa. Siitä huomaa, kuinka Suomessa on opintorahan osuus Pohjoismaiden toiseksi suurin Tanskan jälkeen ja Suomessa on ainoana Pohjoismaana opintotuki enemmän opintorahapainotteinen kuin lainapainotteinen. Opintotukea saadaan siten suuremmaksi, kun kasvatetaan tuen lainapainotteisuutta.

Eikun onhan se Tanskassakin enemmän opintorahapainotteinen kuin opintolainapainotteinen, mutta Suomessa on silti Pohjoismaista kaikkein pienin opintolainan osuus opintotuessa.

Se on hyvä näiden pappa betalar-tyyppien huudella lainojen perään kun pystyvät varmasti ne maksamaankin (maksattamaan) ilman ongelmia. Kannustaa hirveästi jotain perus-Teroa lähteä opiskelemaan itselleen hyvää ammattia kun on suuri riski sillekin ettei pysty siitä lainastaan kunnialla selviämään.

Terveisin Nimismiespelko23

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvä ehdotus! Missään toisessa maailman maassa Tanskaa lukuunottamatta opintotuki ei ole näin suurta ja vastikkeetonta kuin Suomessa. Jos katsotaan vaikka rikkaita naapurimaitamme Ruotsia ja Norjaa, niin niissäkin opintotuki on vahvasti lainapainotteista.

Suomalaisella opiskelijalla on asiat erittäin hyvin. Opiskelija saa alennusta vaikka mistä ja opiskelijaa tuetaan rahallisesti vaikka missä. Asuminen, matkat julkisessa liikenteessä, terveydenhuolto, ruokailu ja jopa harrastukset. Noihin kaikkiin opiskelija saa tukea tai alennusta Suomessa. Missään toisessa maassa koko maailmassa ei opiskelijaa tueta noin ruhtinaallisesti kuin Suomessa.

Koittaisivat suomalaiset opiskelijat jo ymmärtää, että he ovat todellista kultapossukerhoa verrattuna lähes kaikkiin toisiin opiskelijoihin maailmassa. Sitä sietää mennä kokeilemaan sitä opiskelijaelämää ulkomaille, ehkä sitten huomaa, että kuinka äärimmäisen hyvin opiskelijan asiat täällä Suomessa ovatkaan.

Varsinaista huttua.

Uutiset

13.03.2014

Suomessa lainan osuus opintotuesta pieni

Edellinen

Seuraava

Tanskan opintoraha on Pohjoismaiden korkein. Islantilaisopiskelija saa valtiolta vain lainaa.

Suomen opintotuki on tasoltaan Pohjoismaiden alhaisin. Täällä korkeakouluopiskelija voi saada kuukaudessa tukea noin 800 euroa. Anteliain tuki on Norjassa, jossa valtio tukee opiskelijaa noin 1 200 eurolla kuussa.

Suomi kuitenkin pärjää paremmin, jos vertaillaan tukea, jota ei tarvitse palauttaa. Norjassa rahamuotoisen tuen taso on suunnilleen sama kuin Suomen opintoraha ja asumislisä. Ruotsissa opintoraha on alhaisempi. Tanskassa opintoraha on Pohjoismaiden suurin: omillaan asuvalle noin 770 euroa kuussa.

Suomessa ja Tanskassa lainan osuus opintotuesta on Pohjolan pienin, noin kolmannes. Ruotsissa lainan osuus tuesta on noin kaksi kolmasosaa. Islannissa koko opintotuki pitää maksaa takaisin.

Myös Norjassa koko tuki myönnetään ensin lainana. Kuitenkin jos opiskelija valmistuu määräajassa, muuttuu 40 prosenttia lainasta opintorahaksi, jota ei tarvitse palauttaa.

Suomessa opintolaina on valtion takaamaa, markkinakorkoista pankkilainaa. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa lainan myöntää valtio.

Tukisummat eivät ole täysin verrannollisia keskenään, sillä myös elinkustannukset vaihtelevat maittain.

Islannissa tiukin tuloraja

Myös opintotuen kesto vaihtelee.

Norjassa tukea saa vuodessa 10 kuukaudelta, ja sitä maksetaan korkeintaan 8 vuotta. Tanskassa tukea maksetaan vuoden kaikilta kuukausilta, yhteensä enintään 70 kuukautta. Islannissa tukea saa vuosittain 9 kuukautta, ja jatko-opiskelu mukaan lukien sitä voi saada korkeintaan 10 vuotta.

Ruotsissa tuki lasketaan viikoittain. Sitä voi nostaa vuodessa 40 viikolta ja yhteensä enintään 240 viikkoa, siis täysillä tukiviikoilla 6 vuotta.

Toisin kuin Suomessa, muissa Pohjoismaissa opiskelija saa opintotukeensa korotuksen, jos hänellä on lapsia.

Kaikissa viidessä maassa on raja sille, paljonko opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi. Tuloraja on tiukin Islannissa, jossa 9 kuukautta vuodessa tukea nostava saa tienata runsaat 5 000 euroa. Suomessa vastaava raja on 11 850 euroa.

Vapainta opiskelijan työssäkäynti on Norjassa, jossa normaalit 10 tukikuukautta nostava voi lisäksi ansaita vuodessa 19 370 euroa.

Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Norjassa myös omaisuus vaikuttaa opintotuen määrään. Vanhempien tulot eivät missään Pohjoismaassa vaikuta korkeakouluopiskelijan tukeen. Puolison tulot otetaan huomioon vain lapsikorotuksissa.

Suomessa ja Tanskassa opintotuesta menee veroa, muualla ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noinhan se meni kun oli markka eikä oltu EU:ssa.

Aika kultaa muistot vai ikäkö niitä vääristelee?

09/2014 | Opintotuen historia ja tulevaisuus

3

Opintotuen historia

(1)

■

1969 valtion takaama opintolaina

■

1972 opintoraha

■

1977 asumislisä

■

1979 korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki

■

1983 korkoavustus

■

1987-2002 aikuisopintoraha

■

1997 toisen asteen koulumatkatuki

■

2001 aikuiskoulutustuki (Koulutusrahasto)

■

2005 opintolainavähennys

korkeakouluopiskelijoille

■

2011 kaksiportainen yliopistotuki

■

2014 opintolainahyvitys, suurem

pi opintoraha ja lyhyempi

enimmäistukiaika uusille korkeakouluopiskelijoille

Minä kuulun noihin etenkin täällä av:llä paljon parjattuihin ikäluokkiin ja valmistuin yliopistosta alkuvuonna 1969. Kuten ylläolevasta kronologiasta näkyy, en ollut oikeutettu minkäänlaisiin opintotukiin, edes valtion takaamaa opintolainaa en ehtinyt saada.

Mitenkäs se nyt menikään, arvon av, saimmeko kaiken kultalautasella eteen kannettuna?

Siis suuriin ikäluokkiin piti kirjaoittamani. #41