Äiti kiukutellut koko juhannuksen
Kyllä pistää vihaksi oman äitini kiukuttelu läpi juhannuksen. Hirveä valittaminen ollut koko juhannuksen pyhien. Asun nyt kesän taas vanhemmillani kesätöiden takia, ja sen takia tuli jäätyä vanhemmilleni viettämään juhannusta. Ajattelin vielä ihan erikseen jääväni kotiin juuri vanhempieni takia, eli olen ennemmin heidän kanssaan kuin jollain festareilla.
Noh, äidin itku alkoi jo aattona. Torstaina ehdotin että mennäänkö seuraavana päivänä läheisille juhannusmarkkinoille. Ei kuulemma äidin mukaan kannata mennä sinne. Ei sitten. Seuraavana päivänä heti kun kello löi sen verran että markkinat loppuivat, alkoi sitten äidin suusta kuulua "olisi se ollut kiva käydä siellä markkinoilla, mutta ei teitä saa mihinkään lähtemään". Sillä lailla, oikein erikseen kysyttiin ja äidille itselleen ei lähtö käynyt. Aatto jatkuu, äidin kiukuttelu samoin. Jatkuvasti se istui tuossa sohvalla kunnon röhnötysasennossa (tiiätte sen kun pitää oikein asennolla näyttää että on todella tylsää). Siinä se sitten katseli jotain paskaa telkkarista, ja välillä Iltasanomien nettiuutisia. Ja tietysti muisti aina välillä huutaa että tulispa jo arki ja pääsis töihin niin olisi edes jotain tekemistä.
Aattona sitten hermostuin äidin kiukutteluun, ja päätin lähteä kaverini mökille yöksi kun kutsu sinne oli tullut. Siitäkin nousi hirveä rage miksen nyt voi olla kotona. Äiti oli lähdöstä ilmoitettuani heittämässä puolia juhannusruokia roskiin "koska et oo sitten syömässä näitä ja näitä ruokia on ihan liikaa". En oikein ymmärtänyt tuotakaan, lähdin kaverille perjantai-iltana ja palasin jo iltapäivällä lauantaina. Kun palasin mökiltä, niin eipä äiti edes tervehtinyt, saati kysellyt miten mökillä meni. Valittaminen jatkui.
Koitettiin ehdottaa sunnuntaille useampaakin erilaista tekemistä. Tehtäisiin koko päivän reissu vähän pidemmän matkan päähän. Mutkun ei käy. Nytkin se taas nukkuu tuolla huoneessaan. Kai se kohta herättyään tulee taas muistuttamaan että kaikki on ihan perseestä ja tylsää. Siitäkin se jaksaa vinkua että isä on koko juhannuksen ollut pihalla tekemässä erilaisia ulkotöitä. No onko ihme, kun äiti ei lähestulkoon suostu puhumaan isälle. Isällä on vaihtoehtoina olla äidin sylkykuppina sisällä tekemättä mitään, tai olla ulkona tekemässä jotain oikeasti hyödyllistä.
Kyllä vituttaa. Viimeisiä juhannuksia varmasti jo ilman äitini käytöstä kun minä ja sisaremme olemme vielä kotona. Ei voi silti nauttia meidän seurastamme, vaan ennemmin kiukuttelee meille kaikille. Tuntuu että näin on nykyään jokaisena juhlapyhänä. Kai se äiti kiukuttelee isälle. Isä ei ole kovin oma-alotteinen, vaan enemmän sellanen joojoo-mies. Lähtee kyllä yleensä mukaan jos pyytää, muttei saa itse mitään ohjelmaa aikaan. Nyt jopa isä on koittanut keksiä ohjelmaa, mutta äiti vain valittaa että ei oo järkeä lähteä.
Arrgh. Oli pakko avautua tänne. Ensi vuonna taidan lähteä jo torstai-aamuna mahdollisimman kauas festareille, ja palaan sunnuntai-iltana myöhään. Ihan ahdistaa olla täällä kotona tuon yhden kiukkupussin kanssa. Ja kyseessä vieläpä aikuinen ihminen.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli myös vaihtarit mieleen heti, kun luin tekstisi. Itse olen kohta 46v kolmen teinin äiti ja voin kuvitella, että tulevina juhlapyhinä meilläkin voi olla tuontyyppistä meininkiä. Viime jouluaattona itkin, koska tuntui, että kukaan ei auttanut valmisteluissa ja stressi oli kova ja paineet sitten purkautuivat tietenkin juuri ennen kirkkoon lähtöä. Itselläni on siis esivaihtarit jo alkaneet...
Yksi syy äitisi kiukuttelulle voi myös olla se, että teilläkin on perheen kokoonpano muuttunut nyt väliaikaisesti, ja se saattaa stressata äitiäsi (vaikkakin taatusti nauttii siitä, että olet kotona). Arki onkin kesän ajan hieman erilaista kuin muuten.
Ehdotan, että koetat jutella äitisi kanssa ja kyselet miten voisit hänen oloaan helpottaa, tai tiedustelet että mikä on hätänä. Hänellä voi olla paljon ajatuksia, joita haluaisi jakaa.
Tsempit ja halaukset sinne!
Ärsyttää tuollainen, että naiset oikeuttavat vaihdevuosilla huonoa käytöstään. Onko sinusta kiva pilata toisten juhlamieli ulvomalla omaa marttyyriuttasi?
Olen itsekin vaihdevuosi-ikäinen nainen, joten tiedän, mistä puhun.
Olisin itse onnellinen äiti jos lapset viettäis juhannuksen ennemmin kotona kuin festareilla. Se kertoo kuinka paljon omat lapset rakastaa. Ei tulis mieleen mussuttaa mitää eikä käyttäytyä kuin hemmoteltu teini. Joskus vaan jotkut ei tajua kuinka onnekkaita ne on kun on rakastava perhe ympärillä.
Muuten asiaa kommentoimatta, totean vain että onhan tuossa äitis tehnyt paljon enemmän kun on ruuat ostanut, kakut ja salaatit tehnyt vs. lihan paistaminen kaasugrillillä. Että oikeassa on tuossa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Muuten asiaa kommentoimatta, totean vain että onhan tuossa äitis tehnyt paljon enemmän kun on ruuat ostanut, kakut ja salaatit tehnyt vs. lihan paistaminen kaasugrillillä. Että oikeassa on tuossa asiassa.
Paljo ei tee mieli kiitellä sellasta äitiä mistää ruuanteosta, kun käytöksellään pilaa tunnelman kaikilta vaikka hyvää hyvyyttään lapset on kotiin tullut. Turha silloin loukkaantua jos ei kehuja saa.
Eniten vituttaa että äidin täytyy jatkuvasti vielä toitottaa tuota omaa negatiivisuuttaan. Varmaan ihan oikeasti haluaa jo pilata meidän muidenkin juhannukset. Ei ole varmaan tuntia ettei jotain ilkeää tulisi suusta.
Päiväkahvilla ainoa pöytäkeskustelu oli siitä että pääsisipä jo töihin, niin menisi tämä aika nopeammin. Ei kuulemma ole mitään tekemistä eikä ole tarvinnut kotoa poistua.
Noin tuntia myöhemmin siirryttiinkin sitten jo passiivis-agressiiviseen kommentointiin. "Onpas mukavaa nauttia tästä Suomen suvesta. Kyllä on ollut mukava juhannus. En oo käyny missään. Ulkonakin oon käyny viimeks torstaiaamuna kun tulin töistä. En oo edes roskia vieny ulos. On tosi mukava juhannus."
Kukaan perheestä ei jaksa edes kommentoida takaisin äidin sanomisiin. Ja äiti on luonteeltaan vielä sellainen ikävä, että kun jostain sanoo negatiivista palautetta (vaikka se olisi ihan aiheellistakin), niin sitten alkaa mykkäkoulu ja mökötys. Suusta tulee korkeintaan että tehkää ja ostakaa itse ruokanne sitten.
t: AP
Hetkinen. Toisen puolen näkemystä aloi miettimään. Jos äiti oli valmistellut ja odottanut kovasti juhannusta perheen kesken, hän pettyi. Yksinään kokkaillut, siivoillut ja ties mitä, ettei ulkonakaan ollut käynnyt. Mitä te teitte, ap ja isäsi? Äiti ei ehkä olekaan marttyyri, vaan odotti tosiaan yhteistä kivaa ajanviettoa perheen kesken, kun sinäkin olet kotona, special juhannus. Käännän siis kelkkani.
Vierailija kirjoitti:
Eniten vituttaa että äidin täytyy jatkuvasti vielä toitottaa tuota omaa negatiivisuuttaan. Varmaan ihan oikeasti haluaa jo pilata meidän muidenkin juhannukset. Ei ole varmaan tuntia ettei jotain ilkeää tulisi suusta.
Päiväkahvilla ainoa pöytäkeskustelu oli siitä että pääsisipä jo töihin, niin menisi tämä aika nopeammin. Ei kuulemma ole mitään tekemistä eikä ole tarvinnut kotoa poistua.
Noin tuntia myöhemmin siirryttiinkin sitten jo passiivis-agressiiviseen kommentointiin. "Onpas mukavaa nauttia tästä Suomen suvesta. Kyllä on ollut mukava juhannus. En oo käyny missään. Ulkonakin oon käyny viimeks torstaiaamuna kun tulin töistä. En oo edes roskia vieny ulos. On tosi mukava juhannus."
Kukaan perheestä ei jaksa edes kommentoida takaisin äidin sanomisiin. Ja äiti on luonteeltaan vielä sellainen ikävä, että kun jostain sanoo negatiivista palautetta (vaikka se olisi ihan aiheellistakin), niin sitten alkaa mykkäkoulu ja mökötys. Suusta tulee korkeintaan että tehkää ja ostakaa itse ruokanne sitten.
t: AP
Miten reagoisi jos ehdottaisitte terapiassa käymistä äidillenne?
Äitisi on yksinäinen, suorittaja, eikä kukaan ymmärrä sitä?
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Toisen puolen näkemystä aloi miettimään. Jos äiti oli valmistellut ja odottanut kovasti juhannusta perheen kesken, hän pettyi. Yksinään kokkaillut, siivoillut ja ties mitä, ettei ulkonakaan ollut käynnyt. Mitä te teitte, ap ja isäsi? Äiti ei ehkä olekaan marttyyri, vaan odotti tosiaan yhteistä kivaa ajanviettoa perheen kesken, kun sinäkin olet kotona, special juhannus. Käännän siis kelkkani.
Äiti ei ole kokkaillut yksinään eikä siivonnut. Sisko on tehnyt siivoukset (imuroinnin) lähestulkoon kokonaan itse, ja ruuanlaitto isällä ja äidillä ehkä 50-50, jos oikein tarkkoja ollaan niin isä on kyllä laittanut ruokaa enemmän. Jos juhannuksen valmisteluihin lasketaan nurmikon ajaminen, sen teki kokonaan isä. Samoin grillin valmistelut. En nyt sano etteikö äiti olisi mitään tehnyt juhannuksen eteen, mutta koko perhe tähän on osallistunut. Äiti pääsee nyt paljon helpommalla mitä joskus aiemmin kun oltiin kaikki pieniä.
Kuten jo sanoin, yhteistä ohjelmaa on yritetty järjestää koko viikonloppu. Ensin minä ehdotin markkinoita, mutta ei kelvannut. Eilen ehdotin että oltaisiin tänään lähdetty naapurikaupunkiin kiertämään erästä kauppakeskusta (en paljasta mitä koska tunnistuspelko). Ei käynyt. Tänään sitten isä ja sisko ehdottivat erästä museota mihin äiti sanoi haluavansa mennä tänä kesänä. Suorastaan hermostui että ei sinne ole mitään järkeä tälläisenä päivänä lähteä.
Ulkona on todella hyvät kelit kerrankin juhannuksena, eikä äiti viitsi tulla edes terassille juomaan kahveja. Varmaan on mukavempaa ruikuttaa sohvalla. Vai odottaako äiti että muu perhe kantaisi tämän ulos? Kai sekään ei riittäisi, pitäisi keksiä vielä ohjelmaa sen lisäksi.
t: AP
Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa. Saattaa olla yllätys jollekin, minulle oli.
Ei se puhumalla parane. Tilatkaa aika lääkärin vastaanotolle. Melkein voisi suoraan tilata gynelle, sillä vaihdevuosista se kärsii selvästi. Eikä "tarvitse" lääkitystä. Urheasti vaan kiukuttelemalla ja ympäristöään terrorisoimalla vaan aikoo selvitä. Selittäkää lääkärille jo etukäteen, miksi tuotte äitisi vastaanotolle, niin hänkin tietää, mitä kyselee ja osaa arvioida, kuinka paljon muori feikkaa. Sillä sitähän hän varmasti tekee ja sälyttää syyn teille, miehelle ja tyttärelle. Te vain kuvittelette kaiken! Mukamas.
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Toisen puolen näkemystä aloi miettimään. Jos äiti oli valmistellut ja odottanut kovasti juhannusta perheen kesken, hän pettyi. Yksinään kokkaillut, siivoillut ja ties mitä, ettei ulkonakaan ollut käynnyt. Mitä te teitte, ap ja isäsi? Äiti ei ehkä olekaan marttyyri, vaan odotti tosiaan yhteistä kivaa ajanviettoa perheen kesken, kun sinäkin olet kotona, special juhannus. Käännän siis kelkkani.
Tätä yritin tuolla muut hommat vs. grillaus kommentilla ajaa takaa. Mitä te muut olette tehneet? Vai otittako vain rusinat pullasta? Tuo yksin kaiken hoitaminen stressais ainakin mua eikä sais varmasti juhlafiilikselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vanhempasi haluaisivat olla ihan kahdestaan jo, aikuisen lapsen muuttaessa takaisin kotiin voi hermo kiristyä. Ehkä heidän rakkauselämänsä ei pääse nyt kukoistamaan, if you know what I mean...
Äitisi kiukuttelee koska tunget vanhempiesi väliin. Oidipaalivaiheessa tytär haluaa isänsä kanssa naimisiin ja sanoo äidilleen että mene sinä pois.
Mun käy kovin sääliksi näitä, joilla on kaikkiin asioihin tulokulmana aina seksi. Ilmeisesti he ovat eläneet ja elävät yhä kroonisessa seksin puutteessa. Oikeasti, se on aivan yliarvostettua. Itsellekin se oli kauheen tärkeetä kaksikymppisenä, mutta kummasti sitä keksii muutakin ajanvietettä, kun vuosikymmenet kuluu.
Sun äitis on masentunut tai sitten ne on niitä vaihdevuosioireita.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia naisista tulee vanhetessa. Kauhea kitinä kokoajan, kaikesta pitää loukkantua, syyllistää muita, martuuriutua ja uhriutua. Ei ole sattumaa että tuossa iässä erotaan paljon. Ei noita kestä kukaan.
t.mies
Aika usein tuollainen 5-kymppinen mäkättävä ämmä on ollut just sen 30 v miehensä kanssa, jolla ei enää seiso. Kun ei saa kunnolla munaa vuosikausiin, niin se mäkättäminen ja valitus on se sen suhteen "seksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen. Toisen puolen näkemystä aloi miettimään. Jos äiti oli valmistellut ja odottanut kovasti juhannusta perheen kesken, hän pettyi. Yksinään kokkaillut, siivoillut ja ties mitä, ettei ulkonakaan ollut käynnyt. Mitä te teitte, ap ja isäsi? Äiti ei ehkä olekaan marttyyri, vaan odotti tosiaan yhteistä kivaa ajanviettoa perheen kesken, kun sinäkin olet kotona, special juhannus. Käännän siis kelkkani.
Äiti ei ole kokkaillut yksinään eikä siivonnut. Sisko on tehnyt siivoukset (imuroinnin) lähestulkoon kokonaan itse, ja ruuanlaitto isällä ja äidillä ehkä 50-50, jos oikein tarkkoja ollaan niin isä on kyllä laittanut ruokaa enemmän. Jos juhannuksen valmisteluihin lasketaan nurmikon ajaminen, sen teki kokonaan isä. Samoin grillin valmistelut. En nyt sano etteikö äiti olisi mitään tehnyt juhannuksen eteen, mutta koko perhe tähän on osallistunut. Äiti pääsee nyt paljon helpommalla mitä joskus aiemmin kun oltiin kaikki pieniä.
Kuten jo sanoin, yhteistä ohjelmaa on yritetty järjestää koko viikonloppu. Ensin minä ehdotin markkinoita, mutta ei kelvannut. Eilen ehdotin että oltaisiin tänään lähdetty naapurikaupunkiin kiertämään erästä kauppakeskusta (en paljasta mitä koska tunnistuspelko). Ei käynyt. Tänään sitten isä ja sisko ehdottivat erästä museota mihin äiti sanoi haluavansa mennä tänä kesänä. Suorastaan hermostui että ei sinne ole mitään järkeä tälläisenä päivänä lähteä.
Ulkona on todella hyvät kelit kerrankin juhannuksena, eikä äiti viitsi tulla edes terassille juomaan kahveja. Varmaan on mukavempaa ruikuttaa sohvalla. Vai odottaako äiti että muu perhe kantaisi tämän ulos? Kai sekään ei riittäisi, pitäisi keksiä vielä ohjelmaa sen lisäksi.
t: AP
Tuossa lihavoidussa pätkässä piilee totuuden siementä.
Oliskohan äiskä, vaikka onkin riivinrauta, kuitenkin tehnyt niin paljon pahnueensa eteen vuosien varrella, että olisi ansainnut vaikka kokonaisen Ei tarvii nostaa pikkusormeaankaan-juhannuksen? :D
Siis teitä on siellä 3 aikuista ihmistä, jotka eivät kykene tekemään mitään itsenäisesti, jos se neljäs ei tule mukaan?
Ehdotit markkinoita, äiti sanoi ei => kukaan ei mene.
Ehdoti shoppailua, äiti sanoin ei => kukaan ei mene.
Ehdotit jotain, äiti sanoi ei =>kukaan ei tee jne.
Miksi ihmeessä ette lähteneet markkinoille ilman äitiä, nauttineet elämästänne ja antaneet äidin olla? Lähtiessä vielä huikanneet, että hei, me mennään nyt, tuletko mukaan. Jos vastaus yhä ei, niin se siitä sitten, ei kai äitiä joka paikkaan tarvita? Jos äiti murjottaa, että piditte hauskaa, voi aina muistuttaa, että tulet sitten seuraavalla kerralla mukaan.
Anna äidin murjottaa, älä ota sitä huomioon. Eläkää kuin äiti olisi tasavertainen keskustelukumppani, vaikka tämä miten ällittelisi.
Ei minun elämäni ole kiinni siitä, mitä äiti sanoo tai tekee. Jos hän haluaa olla yksin niin olkoon.
57, sama lause kolahti kelkkansa kääntäneelle. Tänne tilanne näyttää nyt siltä, että äiti kokee jotenkin arvostuksen tai välittämisen puutetta. Voisiko se johtua jotenkin isästäkin? Jos jättää kunkin suorittamiset sivuun ja miettii mikä ongelma siellä syvimmillään on. Mykkäkoulu ym. on seurauksia ja oireita jostain. Mistä?
Vierailija kirjoitti:
Siis teitä on siellä 3 aikuista ihmistä, jotka eivät kykene tekemään mitään itsenäisesti, jos se neljäs ei tule mukaan?
Ehdotit markkinoita, äiti sanoi ei => kukaan ei mene.
Ehdoti shoppailua, äiti sanoin ei => kukaan ei mene.
Ehdotit jotain, äiti sanoi ei =>kukaan ei tee jne.
Miksi ihmeessä ette lähteneet markkinoille ilman äitiä, nauttineet elämästänne ja antaneet äidin olla? Lähtiessä vielä huikanneet, että hei, me mennään nyt, tuletko mukaan. Jos vastaus yhä ei, niin se siitä sitten, ei kai äitiä joka paikkaan tarvita? Jos äiti murjottaa, että piditte hauskaa, voi aina muistuttaa, että tulet sitten seuraavalla kerralla mukaan.
Anna äidin murjottaa, älä ota sitä huomioon. Eläkää kuin äiti olisi tasavertainen keskustelukumppani, vaikka tämä miten ällittelisi.
Ei minun elämäni ole kiinni siitä, mitä äiti sanoo tai tekee. Jos hän haluaa olla yksin niin olkoon.
Täydellisesti sanottu!
Viisikymppisenä vanhemmat on jätetty ihan yksikseen jotta eivät aiheuttaisi lisää traumoja. Narskun aiheuttamia vahinkoja on niin kiva selvitellä jussina ja jouluna sekä niiden välissä. Siellä ne vanhemmat keskenänsä "rentoutuu", kun isä saa yksin kaiken kestää.