HoidonTarpeessa' 05(ex-Vasta-alkajat)~vko9 KEVÄTSIIVOUS ALKAA!

Mulla meni täysin hermot niiden kanssa kikkailuun! Käytin ensin apteekista ostettuja tikkuja ja ne oli helppoja, koska niissä virtsaa ei tartte kerätä kippoon vaan voi pissiä suoraan tikkuun. Ei siis ongelma töissäkään. Vaan eipä kai kenenkään kukkaro loputtomiin niitä kestä. Ostin sitten netistä tikkuja halvemmalla. Onpa tosiaan kätevää.. Aconin tikku pitää kastaa merkkiin asti virtsaan ja sitten odottaa kymmenen minuuttia.. Ei varmaan herätä huomiota moinen vessassa majailu.. Ja aamupissastakaan sitä ei saa tehdä ja pitäisi tehdä samaan aikaan päivästä, vielä klo 20 mennessä. En kertakaikkiaan keksinyt semmoista aikaa milloin se onnistuisi joka päivä kotona. Jäi tikutukset aika vähiin ainakin tällä erää.



Kiukuttaa niin vietävästi, mutta se siitä.



Vaimonalulle, Möröttimelle ja kaikille suorastaan uskomattoman monille viime aikoina plussanneille Tuhannesti TarraSukkia! Vaikka omiin pulmiin pukkaa hermot joskus menemään, on toisten onni täällä Oikeasti aivan ihanaa! Lämmin ja ihastunut OnnenToivotus teille!

Ensin pikminille terkkuja *vilkuttaa*! Muistan sinut hyvin pitkispinosta. Tsemppiä vaan jatkoon ja toivottavsti pääsen lukemaan sinun hyviä uutisia mahdollisimman pian :)



Vaimonalulle onnittelut plussauksesta! Olet kyllä saanut parhaan mahdollisen huomenlahjan mitä ihminen voi saada :) Taidetaan mennä aika samoissa noiden raskausviikkojen suhteen, joten toivottavasti nähdään tuolla odottajien puolella. Itsellä oli kyllä melkoinen kynnys ilmoittaa mitään itsestään sinne, mutta nyt kun ekasta viikosta selvittiin niin rohkaisin sitten lopulta mieleni ja ilmoittauduin marrasvauvojen odottajiin. Tosin la voi sielä kääntyä lokakuunkin puolelle, mutta se nähdään sitten alkuraskauden ultrassa, jos sinne asti päästään.



Kiitoksia vaan kaikille muillekin onnittelleille! Vähän täällä ristiriitaisissa tunnelmissa mennään eteenpäin. Välillä on onni huipussaan ja on niin raskaanaoleva olotila. Välillä taas tuntuu, ettei tästä mitään tule. Tsemppiä vaan teille kaikille jatkoon!



mörötin rv5+1

Seuraa raportti aamun lääkärikäynnistä. Ensin ilouutiset: tokkopan miehellä on lääkärin mukaan Oikein Hyvä Sperma :) jee!!! Pelotti niin kovasti että saadaan kuulla että molemmissa on vikaa, mua ihan oksetti matkalla vastaanotolle... Oli tosi helpottavaa kuulla. Minä taasen olen nyt sitten ilmeisen viallinen yksilö. FSH ja LH tasot sopivat kuulemma hyvin pco-syndroomaan, ja sen lisäksi ne on kuulemma tosi alhaiset, mikä lääkärin mukaan liittyy aivolisäkkeen toimintaan ja sitä heikentää stressi ja mm. anoreksia. Hmmm.... Miten tuohon nyt suhtautuisi? No, pco:hon liittyy usein insuliiniresistenssi ja sitä pcota aletaan nyt sitten hoitamaan metformiinilla, jonka juuri aloitin. Luin pakkausselosteesta että se alentaa myös kolesterolia, joka mulla on seiskassa lievästä alipainoisuudestani huolimatta. 2-3 kk metformiinia ja jos ei auta niin lisätään clomit tähän soppaan. Hoitovaste on kuulemma vaihteleva, joillakin kierto normalisoituu piankin, toisilla ei sitten taas millään. Eli aika näyttää, mutta nyt on ainakin tosi positiivinen ja toiveikas mieli. Nyt täytyy vaan luopua stressaamisesta... Taidankin vedota tähän aina töissä jos on kiire - " anteeksi mutta minua ei saa nyt stressata" :)



miten varjokkaan lääkärikäynti?



terkkui,

tokkopa

Oon näköjään tosi huono tekeen päätöksiä, en oo vieläkään valinnu mitä tekisin. PAITSI, eka clomin nappasin, joten yks vaihtis on jo poissa!

Katotaan sitte miltä tuntuu alkuviikosta, nyt oon ollu niin huonolla mielellä ja itkuinen, että kallistuisin tohon kotikonstiin, muuta saa nähdä mitä mieltä oon maanantaina!

On taas ollu semmoset kivut, ettei mitkään lääkkeet auta. Ja vuotoki niinku vesiputous! Kyllä kiinnostaa kympillä olla Kanarialla tämmösessä kunnossa! :(

Mulla on huono olo, en jaksa enää valittaa!

Miten tokkopan ja varjokkaan lekurireissut?

Sitten plussauutiseni en ole käynyt täällä piipahtamassa, en koko vauvasivuilla.



Onnea kaikille plussanneille ja tsemppiä hoitoihin ja muihin vauvahaaveisiin!



Omat haaveet muuttuivat siis todeksi ja vaikka kuinka yritin olla varovainen (ehkä vähän liiankin " jähmeä" ) vauva-ajatuksineni, niin pikku hiljaa ajatus raskaudesta alkoi täyttää tajunnan. Oireita piisasi ja kaiken piti olla hyvin... 10. raskausviikko piti täyttyä viime viikonloppuna, mutta kaikki loppuikin pari päivää sitä ennen. Pitkän odotuksen jälkeinen ilo päättyi keskenmenoon.



Viikko on ollut elämäni rankin sekä henkisesti että fyysisesti, mutta kai tästä on vain jatkettava eteenpäin. Minut saa poistaa pinosta, sillä enää en ole plussanneita mutta mutta tällä erää en halua/jaksa liittyä Hoidon Tarpeessa 05 -pinoonkaan.



Hei hei kaikille! Ehkä joskus palaan taas tänne tai ehkä jopa odottajien puolelle, mutta tällä hetkellä kaikki sellainen tuntuu niin turhalta ja kaukaiselta.



Kaikkea hyvää teille jokaiselle!!! Täällä pinossa teillä on hieno, kannustava ja rohkaiseva, tukeva ja lohduttava ilmapiiri! Pitäkää siitä kiinni!!!

Olen tosi pahoillani teidän puolesta! Toivon että onni löytää teidät taas pian! Halauksia ja päänsilityksiä!

Voi Mollamaijanen, olen tosi harmissani sun puolesta! Ihan samanlainen on omakin tarinani, keskenmenon jouduin kokemaan samoilla viikoilla kuin sinä. Se tuntui ihan kamalalta, mutta kun jaksat viikonkin eteenpäin, alkaa elämä vähän helpottaa!



Onnea kaikille plussanneille, Mollamaijaselle ja Möröttimelle ja kaikille muillekin, jos en maininnut nimeä. Ei auta kuin nauttia jokaikisestä raskaushetkestä, jos vaikka ilo loppuukin liian lyhyeen. Ei auta murehtia etukäteen sen ehtii kyllä myöhemminkin, on oma neuvoni.



Tirppa71 taisi kysellä inssitilannettani ja koko hoito on siis lykkääntynyt 2-3 kierrolla, harmikseni. Olen juuri lähdössä apteekkiin hakemaan lääkärin määräämiä Primolutteja, joiden avulla kahdessa kierrossa saadaan vuoto tulemaan ja toivottavasti kaikki loputkin raskauden jämät kohdusta.



Joku kyseli teroluttien ja primoluttien eroja ja lääkärin mukaan primolutit ovat voimakkaampia, muuten idea on kaiketi sama. Tässä kierrossa olen kyllä naukkaillut clomeja, joten näin päivinä on H-hetket, jotka täytyy hyödyntää, jos vaikka raskautuminen onnistuisi ihmeen kautta omin neuvoin. Miten muut vastaavassa tilanteessa olevat (siis joutuvat hoitotauolle tms.) ovat saaneet ajan kulumaan ja ajtukset pois tauosta?



Miliko, hiihtolomalainen seinän maalauspuuhissa

Heips ladyt.



JEANEL mulle kävi ovistikkujen kans just samalla lailla. Pe aamuna oli selkeet viivat mutta testiviiva hieman hailakampi ja la aamuna sitä tuskin erotti. Mä ajattelin asian näin; LH huippu oli sitten pe iltana ja tän kaiken selitin hoitajalle ja lääkärille (mulle tehtiin PAS) ja siirtoon mentiin sitten tiistaina nyt on pp9 menossa. Vai meinaa mies kiukutella kissasta jospa se vaan ois huomion kipee ja saat lepytettyä miehesi :0)



TOKKOPA hei noihan oli kuiteski hyviä uutisia, toivotaan että lääkecoctail auttaa oikein ja nyt sitten urakalla pupuileen....



TUUPA lämmin halaus sinne ja jaksamista. Toivotaan, että aurinko löytäs tiensä sunkin risukasaan ja pian!



MOLLAMAIJANEN sulle oikeen lämmin lohtuhali ja lujasti jaksamista sinulle ja miehellesi. (((((0)))))



MILIKO kyllä se aika menee yllättävän nopeesti ilman sen kummempia kikkailuja hoitotauolla. Meillä oli tuoresiirto viime marraskuussa ja itsenäisyyspäivänä selvis että nega tuli. Sitten tuli pakollista hoitotaukoa kun OYS vaatii kolmet menkat väliin ennen PASia. Kun tieto hoitojen jatkumisesta ja suurin piirtein ajankohdasta on alitajunnassa niin oho äkkiä sitä piinaillaanki. Joten kyllä se sullakin aika kuluu ja toivotaan että sinä aikana " pöytä" puhdistuu ja saatte sen plussan sieltä.



VARJOKAS miltäs möllisköt näytti entä lääkäri???



TUITTU en sitten käynytkään verikokeessa (tais mennä pupu pöksyyn) ja voi vielä hetken aikaa kuvitella kaikkea ihanaa. Kyllä se on niin että tässä alentuneessa hedelmällisyydessä mun älykkyysosamäärä on pudonnu pakkasen puolelle: Jos LH huippu näkyi kp14 niin eihän kierto tule olemaan 28 vaan LH huipun jälkeen ovulaatio on 1-2vrk kuluttua ja tästä (yleensä) 14vrk kuluttua alkaa vuoto jos raskaus ei ole alkanut. Eli mulla tulis oleen tän kierron pituus 29 tai 30. Oon jossain vaan spekuloinu milloin mahdollinen vuoto tulis ja aatellu tota 28 joka ois huomenna. Mutta kuitenkin viikonloppuna ois kriittiset paikat, tuoresiirrossa tuhruttelu alkoi pp11.........



SANNIANNIINA kyllä ne on turkasen kalliita ne apteekin ovistikut, mäkin vaan kävelin ja ostin sen 5kpl paketin enkä aatellu yhtään mitä myyjä sano, maksoin kortilla ja tulin kotiin. Seuraavana päivänä makselin laskuja netissä ja katoin apteekin velotuksen.....melkeen vetäsin tuolilla selälleen. Kyllä meidän toiveilla rahastetaan ja pahasti. Mulle ne aconin testin näytti kerran kolmen päivän ovulaatiota joten en ihan ole luottavainen niihin, mutta toivotaan ettei enään tarvi ostella ja pissailla muuhun ku raskaustestiin.



Omaa napaa hirvee että mua jännittää ja pelottaa..... kun pääsis ens viikkoon että vois ilman tuhrua testata oikeena päivänä..... tirppa lopettaa tsirpatuksen tältä erää tähän



-tirppa + Lassi&Leevi pp9 -

[b]Mollamaijaselle[/b] pahoittelut ja jaksamista. :( Kaikkea hyvää sinullekin jatkoon, toivottavasti joskus nähdään täällä ja tuolla ' alakerran' puolellakin.



[b]Tokkopalle[/b] lykkyä vaan lääkkeiden kanssa, kuulosti jotenkin tosi monimutkaiselta tuo. Onnittelut ukkelin hyvistä uutisista! :) Mitä sen metformiinin on tarkoitus thedä? Ihmettelen vaann, kunmulle ei ole siitä edes puhuttu, vaikka pco on todettu...



[b]Tuupalle[/b] pahoittelut myös. Hyvä ettei vielä tarvitse tehdä muita päätöksiä, saat aikaa toipua viikonlopun yli.



[b]Milikolle[/b] onnea omiin neuvoihin... ;) Mulla meni joululoma ainakin tosi vikkelään, kun olin silloin yhden kierron jäähyllä.Silloin kyllä olikin kaiken maailman juhlaa ja kyläilyä, joten en joutunut edes keksimään täytettä päiviini. Mutta kuten tuolla Tirppa sanoikin, ennenkuin huomaakaan on se aika kulunut, joka ennalta mietittynä tuntui ihan voittamattoman pitkältä. Käyt vaan täällä ahkerasti jubailemassa, niin aika menee kuin siivilä. ;D Ainakin allekirjoittanut aina havahtuu siihen, että illat häviää jonnekin ruudun edessä istuessa...



(b)Tirppa&Co:lle[/b] kovasti paljon onnea, toivotaan että kaverukset sinnittelisivät kyydissä. bdbdbdbd



[b]Ovistesteistä[/b]: aikaisemmin aina olen tilannut netistä testini, se on tosi kätevää ja yli puolet halvempaa. Vielä kun saa läpyskät kotiin kuljetettuna kirjekuoressa, eikä tarvitse tuonne peräkylän juoruaittaan aka apteekkiin mennä vauvatoiveitaan levittelemään...

http://www.mammaksi.fi/

http://www.kotitestit.com/

Ainakin tuolta löytyy edullisia testejä.



[b]Jeanelille[/b] lykkyä, sun tilanne kuulostaa ikävältä, kun ei tiedä mistä on kysymys ja mitä pitäisi ajatella... Toivottavasti asiat selkiytyy, ja saat miekkosenkin lepyteltyä. :)



[b]Tuitulle[/b] Kovasti peukutteluja, ettei tarvitsisi sinne ensikäynnille lähteäkään!



[b]Pingulle[/b] samoin peukutusta. Käsittääkseni tuommoinen pieni tuhru tms ei haittaa, voi olla vaan merkki oviksesta. :) Sen ei pitäisi vaikuttaa raskautumiseen.



[b]SanniAnniina[/b], ne tähdet tuolla listassa nimimerkin edessä on merkintä mulle, ETTEN poistaisi kyseistä esittelyä, ei siis merkki poistouhasta... :) Kahlasin siis noita pinoja läpi ja merkkasin kaikki jotka oli jotain puhunut niillä tähdillä.



Nyt vielä omat jutut ja sitten lopetan. :) Parhaat uutiset hoidoissa tähän mennessä, lääkitys näyttäisi olevan nyt kohdallaan!



Eli lääkäri olikin sitten loppujen lopuksi ihan mukava vanhempi herrasmies. Ultrasi tosi tarkasti ja mittaili munasarjat ja rakkulat vähän joka suunnasta tunnollisesti. Löydökset: kohdun limis n 5mm, johtofollikkeli tällä kertaa oikealta, joka on mulla ollut koko ajan aktiivisemman oloinen. Möllykkä siis n 17mmx13mm, eli keskimäärin 15mm. Tänään ja huomenna vielä pistän puregonia, sitten bongailen ovista ja ryyditän sitä sitten pregnylillä. Ja sitten vaan yritetään olla kovasti paljon aktiivisia tuolla makkarin puolella.



Paljon terkkuja ja vilkutuksia kaikille, joille en nyt muistanut kommentoida mitään. Pakko päästä syömään jotain välillä... Tulen vielä illalla mulkasemaan mitä teille kuuluu.



-v-

Mollamaijaselle ensimmäiseksi suurensuuret pahoittelut. :( On todella väärin, että ensin joutuu niin pitkään yrittämään ja odottamaan, ja kun vihdoin tärppää, niin sekin viedään pois. Jaksamista ja kaikkea hyvää jatkoon.



Kaikkien kuulumiset lueskelin, mukavaa, että niin monella tuntuu tilanteet etenevän kuitenkin.



Itselleni ei nyt ihan yhtä hyvää kuulu kuin maanantaina, mutta onneksi viikonloppu taas lähenee. Työt tökkäisee aina välillä pahemman kerran, mutta jostainhan se toimeentulo on saatava. Ensi viikolla sitten tiedetään meidänkin tulevat hoidot ja suunnitelmat. Väsyttää, joten vetäydyn odottelemaan miestä kotiin, joka muuten lupasi ajella mäkkärin kautta. Selvä pms-vaihe taas minulla, kun tekee roskaruokaa mieli ja mielialat heittelee miten sattuu. ;-)



-Pikmin

Alkuun tosi iso pahoittelu mollamaijaselle - mun mielestä on tosi epäreilua antaa toivon pilkahdus, mutta sitten viedä se toivo täysin. Toivottavasti jaksat nämä lähipäivät rämpiä - ja siitä sitten nousta taas uusin voimin kohti uutta raskautta. Tule milloin tahansa kertomaan kuulumisia, vaikka et listalla nyt haluaisi ollakaan.



Ja heti seuraavaksi tahdon sydämestäni toivottaa onnea vaimonalulle ja möröttimelle! Ja myönnän, kadehdin (sillai hyvällä tavalla) onneanne. Nauttikaa täysillä, olette sen ansainneet! Kyllä osasi tulla sopivaan ajankohtaan vaimonalun plussa, parempaa huomenlahjaa ette olisi voineet saada.



Pahoittelut tuupalaiselle inssinegasta, täältä saat seuraa. Oon niin ärsyyntynyt, vihainen ja masentunut tästä tilanteesta, että en kovin innokkaita juttuja jaksa nyt kirjoitella. Oli taas muka lupaavia oireita ja elettiin jänniä aikoja, mutta enpä päässyt kunnolla edes piinailemaan, kun tuhruttelu alkoi jo pp 9 paikkeilla. Ja nyt vuotaa niin, ettei mikään meinaa riittää. Olen miettinyt, että missähän vaiheessa pitää ihan oikeasti luovuttaa tää jännäily ja päivien laskeminen, sillä ei musta ole elämään tällaista syklistä elämää, jossa koko ajan eletään joko menkkojen jälkeistä toivon aikaa, ovulaation hetkiä, ovulaation jälkeisiä piinapäiviä tai tuhruttelun täyteisiä epätoivon hetkiä, kunnes totuus valuuu alapäästä ja ollaan taas suurimmassa murheen alhossa hetken aikaa. Sitten taas uusi innostus aina mahdollisiin hoitoihin asti, kunnes piinan päättää se perhanan tuhru. Ja kun ei tuhruta kunnolla, niin sitä vaihtuu epätoivo ja toivo tunnin välein. Että ei ne vielä alkaneetkaan, alkaapas, jospa ei sittenkään... Ja toistaiseksi olen voinut luottaa kuin pässi suuriin sarviinsa että tuhru = menkat, ei raskautta.



Kai tässä mennään taas inssiin, tässä tai ensi kierrossa. Rahatkin loppuu näissä hoidoissa, kyllä meitä lapsettomia osataan rahastaa!



Yritän tulla paremmalla ajalla kommentoimaan teidän muiden kuulumisia, nyt en oikein jaksa. Toivottavasti saadaan lisää iloisia uutisia pinoomme ja nämä huonommat kokemukset jäävät vain ikäviin muistoihin...

Varjokkaalle pikainen kommentti; kumma että lääkäreillä on niin erilaisia käytäntöjä. mulle lääkär sanoi että pcohon kannattaa ensisijaisesti käyttää metformiinia, ja jos ei se yksin riitä niin koitetaan saada muilla aineilla ovulaatio aikaiseksi.

mutta toivotaan että meille kummallekin on löytynyt tehokas hoito :) oli ne sitten erilaiset tai ei

tokkis

Niin meitä on nyt sitten kolme ja kaikilla eri hoidot. Noi terot mulla. Ei taida olla edes mikään varsinainen hoito tähän, vai voisko johtuu siitä kun näki mulla ultrassa sen keltarauhasen (=ovulaatio siis joskus ainakin tapahtunut)?



tirppa: Sitä minäkin mietein, että jos LH-huippu on niin lyhyen ajan, niin luulisi olevan mahdollista että tikuttaa väärään aikaan eikä ollenkaan saa yhtä vahvoja viivoja! Mä sain tänään sitten kaikkein vahvimman viivani, sanoisin että 95%. Tikkuja on jäljellä enää yksi, huomenna testaan vielä sillä ja sitten on riitettävä. En usko että alan nyt tuhlaamaan apteekin tikkuihin.



Meidän kissat lopetettiin tänään :´( Mun miehelle tuli heti niin pahat allergia-oireet siitä kissasta että oli pakko viedä se eilen takasin vanhemmille. He taas asuvat sellaisessa talossa, että on mahdotonta vahtia etteivät pääse karkaamaan ulos. Eläinlääkäri oli ollut tämän vaihtoehdon kannalla, sanoi ettei ulkona liikkuvia kissoja tulla sietämään nyt enää yhtään. Ja kaikkemme yritettiin löytää uusi koti kissoille, mutta ei onnistunut. On tullut sitten itkettyä kiitettävästi eilen ja tänään.



-Jeanel-

1. IVF 11/2005 julkisella puolella, nega (monitumaisuutta)

2. IVF+ICSI 1/2006 yksityisellä puolella, nega

3. IVF-hoito lähestyy alkuaan... kp 30/29 (-30) menossa ja kp 2 alotan Gonal-F:n.

Sinnikkäästi vaan yritetään edelleen!

Kävin vähän lukemassa teidän kuulumisia!



Mörötimelle ONNEA plussan johdosta!!! Toivottavasti se plussa-aalto nyt sitten alkoi! =)



Harmittaa, kun en osaa mitään henk.koht. kommentteja teille kirjottaa, mutta sen haluan ilmasta, että ootte mun mielessä ja toivon todella, että mahd. moni raskautuu tietty mahd. pian!! =)



Mulla on nyt niin fiilikset maassa ja itku tuntuu olevan herkässä, että ei tästä kirjottamisesta tuu mitään... Kai tää on vaan jotain normaalia raskauteen liittyvää juttua?! Raskaudessa ei oo mitään ongelmia tähän mennessä ollu, mutta on kamala huoli masuasukista. Ei oo ollu ultraa eikä mitään moneen aikaan, ni ei tiedä miten siellä voidaan.



Täytyy myöntää, että lapsettomuusaika ja nyt tää raskauden alku on kyllä ollu aikamoista tunteiden vuoristorataa... eri tavalla tietty. Mutta oon kyllä kateellinen niille kaikille, jotka tietämättöminä mistään pahasta nauttii raskaudesta täysin rinnoin heti plussatestistä alkaen.



Plussatuulia toivotellen,

Burde (rv 9+5)



PS. Hieno tuo uus lista! =)

No niin, loppuihan se työviikko vihdoinkin...



Mollamaijaselle isot halit! Koitahan jaksaa eteenpäin...



Jeanel: Voi ei, voin vaan kuvitella miten pahalta tuntuu viedä kissat lopetettavaksi :( itsellänikin on 2 kappaletta. Koetahan jaksaa!!!



SanniAnniina: Mä tilasin netistä (olikohan mammaksi.fi) jotain ovistikkuja, joissa se vaikutusaika oli muistaakseni 3 minuuttia. Nyt en ole kyllä pariin kiertoon testaillut.



Tokkopa: Saittepa hyviä uutisia spermasta! :) Mulla on muuten myös kolesteroli vähän koholla, vaikka olen alipainoinen... olen yrittänyt syödä nyt vähän terveellisemmin, jospa se siitä lähtisi laskuun.



Miliko: Mulla aika on kulunut oikeastaan ihmeen nopeasti. Pari kiertoa tässä on nyt odoteltu, ja varmaan vielä joutuu jonkun aikaa odottamaan ennenkun hoidot alkavat. On ollut ihanaa kun ei ole tarvinut laskea kiertopäiviä, ja sitten aina masentua kun menkat ovat alkaneet. Otan tämän nyt ihan hermolevon kannalta, kohta sitä pääsee sitten stressaamaan oikein urakalla kun aloitellaan ivf/icsi...



Varjokas: Vau, tosi hyviä uutisia teillä... nyt ei muuta kun simppoja liikkeelle vaan oikein urakalla!! ;)



VM1974: Pahoittelut negasta! :( Rankkaahan tämä on, ja jostain se voima jaksaa pitäisi aina vaan löytää. Ei auta muuta kun mennä päivä kerrallaan...



Jep, kävinpä tänään sitten vihdoinkin lääkärissä kyselemässä että mistä johtuu lämpöily. Ottivat verikokeita, lääkäri ei oikein osannut sanoa että mistä tämä voi johtua. Ensi viikolla soittavat sitten että onko verestä löytynyt jotain. Onpahan nyt sitten testien tuloksia odoteltavana, kun on tuo spermatestikin ensi viikolla :)

Nyt tämä tyttönen lähtee tekemään iltapalaa ja löhöämään sohvalle...



Oikein hyvää viikonloppua ihan kaikille!!!



-Lupus

Ihanaa kun on viikonloppu. Jostain syystä olin niin kireänä koko loppuviikon, että ihan piti hammasta purra että juttelisi lapsille edes suunnilleen mukavasti. Tuollaisina päivinä tämä työ on kyllä aika suuri rasite.. Joskus olisi siis aivan ihana vetää työhuoneen ovi kiinni ja olla mahdollisimman epäsosiaalinen, mutta eipä ole sellaista mahdollisuutta tuolla päiväkodissa..:) Minulla on muutenkin nyt ollut sellainen haikea olo omasta lapsettomuudesta. Kaksi tosi hyvää ystävää on raskaana ja jotenkin niiden kanssa jutellessa on millin verran surullinen kun ei itse ole samassa tilassa heidän kanssaan, vaikka yhtä aikaa ollaan jätetty pillerit pois. Kamalaa olla myös kateellinen omille ystävilleen.. :( Sitä vain niiiiin kovasti itsekin toivoisi olevansa raskaana.. *huokaus*



Tänään on menossa kp 24/26-35 ja oviksesta tasan viikko eikä yhtään mitään oireita ole tuntunut. Ei edes rinnat ole arat vaikka ne esim. viime kierrossa oli kipeät yli kaksi viikkoa. Alkaa taas jo valmiiksi masentaa menkkojen alkaminen. Nyt oon kyllä pitkästä aikaa vähän masentunut tämän asian kanssa.. On välillä vaikea ymmärtää että miksi muut onnistuvat mutta en minä. Jos joka kuudes pari joutuu lapsettomuushoitoihin, niin miksi ihmeessä se olimme juuri me? Lisäksi viime päivinä on ollut pelko, että jos joskus ihmeen kaupalla raskaudun niin mitä sitten jos saankin keskenmenon.. Siinä mielessä ymmärrän Burden olotilan erittäin hyvin! *tuplahuokaus*



Mutta eiköhän se riitä tästä valitusvirrestä..



Mihin päätökseen se TUUPALAINEN päätyi? Ainakin clomeja jo napsit.. Vielä pari viikkoa ja minäkin pääsen hermolomalle pohjanmaalle. On niin kiva mennä sinne, kun pienellä kotipaikkakunnalla ei ole mitään tekemistä niin on pakko rentoutua. Haen aina kirjastosta pinon kirjoja ja syvennyn niihin. Ja sitten tietysti menen katsomaan siskoni vastasyntynyttä pikkuneitiä, jolla on kuulemma ihan musta tukka..:)



MOLLAMAIJASELLE paljon halauksia ja rutistuksia surun keskelle! On se edelleen niin väärin, että ensin joutuu pitkään haaveilemaan raskaudesta ja sitten se otetaan pois kesken!



Tsirppa-TIRPALLE tsemppiä kriittiseen viikonloppuun!



TOKKOPALLA ja VARJOKKAALLAhan oli menestyksekkäät lääkärireissut.. Onnittelut molemmille hyvistä uutisista, niitä ei koskaan ole tällä palstalla liikaa! Etenkin Varjokkaalle peukkuja oviksen metsästykseen!!!



PIKMIN ja KEINUHEPO:lle tsemppiä ensi viikon lääkärikäynneille! Pitäkäähän meidät ajan tasalla!!!!



VM1974: Todella isot pahoittelut menkkojen alkamisesta! Miten teillä jatko menee? Muistelen että kerroit ettei inssiä enää tehdä teille, vai muistanko ihan väärin?



JEANELILLE lohtuhali kissojen menetyksestä! Ei varmaan ollut helppo päätös..:( Meillä ei ole lemmikkiä, mutta olemme nyt katsoneet yhtä kissarotua ja vähän ehkä haaveiltu sellaisesta. Meillä ei kummallakaan ole allergiaa, mutta vastaavasti aika monella ystävällä on ja siksi vielä epäröidään. Ei ole kiva jos kaikki kaverit joutuu ahdistuksen valtaan kun tulevat käymään.



Toivotaan että LUPUS saa selvyyden verikokeista lämpöilyyn!



Kaikille muille nimeltä mainitsemattomille vilkutuksia ja hyvät viikonlopun toivotukset! Minnekäs se Viivi on kadonnut?



-Millin verran masentunut Tuittu-

Meillä on kotona kone reistaillut ja töissä on vaihteeksi ollut niin kiirusta, ettei ole aikoihin ehtinyt muuta kuin pikaisesti käydä vilkaisemassa itse kunkin kuulumiset. Nyt on onneksi koneen vika korjattu ja pystyy taas osallistumaan keskusteluun. Pelkään pahoin, että tästä tuleekin taas hehtaarikirjoitus kun tauon jälkeen pääsee vauhtiin :)



Ensinnäkin Tuitulle lähetän paljon kirkkaita piristyssäteitä! Johtuukohan tästä keväästä vai mistä, että tämä lapsettomuusasia on jotenkin erityisesti mielen päällä? Oon nimittäin huomannut saman jutun, että jotenkin on taas viime aikoina miettinyt paljon enemmän tätä asiaa. Totta kai siihen vaikuttaa myös se, että pari tuttua on juuri saanut vauvan ja niitä ihania vastasyntyneitä nähdessään alkaa väkisinkin miettimään tätä omaa tilannetta ¿normaalia¿ enemmän. Sitten välillä tuntuu, että kevät ja auringonpaiste vaikuttaa tosi positiivisesti ja huomaan miettiväni, että kyllä se vauva vielä meillekin suodaan ja tosi positiivisin mielin suhtautuu asioihin. Sitten tulee taas päiviä kun ajattelee ihan päinvastoin. Jotain ihmeen epäsosiaalisuutta olen myös huomannut viime aikoina itsessäni, onneksi mulla on se oma työhuone, jonka suojiin voi eristäytyä kun ei yhtään jaksa työkavereiden juttuja¿ Mielialat siis heilahtelee suunnasta toiseen, mutta pääasiassa kuitenkin tuntuu, että kevät ja valoisuus valaa uutta uskoa tähän vauva-asiaankin. Toivotaan että Tuitullakin mieli kirkastuu kun saa viikonlopun levätä ja rentoutua!



Viivin kuulumisia odottelen myös kovasti. Mä en malttanut odotella erikseen niitä miehen erinäisiä testituloksia, vaan soittelin Väestöliittoon aina kun tiesin suurin piirtein minkäkin testin tulosten tulleen (miten niin kärsimätön luonne? :)) Mielenkiinnolla odotan teidän tilanneanalyysia, joten tulehan kertomaan kun tiedätte jotain uutta.



Tokkopalla oli onneksi hyviä uutisia miehen testin suhteen! Toivotaan, että sulla alkaa lääkeet toimia tehokkaasti ja asiat etenee suotuisaan suuntaan!



Lupukselle pidetään peukkuja, että miehen tulokset oiskin parantuneet! Eihän sitä koskaan tiedä, ja näissä asioissa kaikki on aina mahdollista.



Varjokas sai onneksi myös hyviä uutisia, nyt sitten vaan aktiivisesti urheilemaan makkarin puolelle! :)



Jeanel: pahoittelut kissa-asiasta. Joskus on pakko tehdä surullisia ratkaisuja eläinten omaksi parhaaksi. Muistan kun meidän edellinen koiravanhus piti lopettaa, kun sille tuli parantumaton ja kivulias kasvain eikä muuta vaihtoehtoa jäänyt. Itkettyä tuli monta päivää, mutta onneksi suru ajan kanssa helpottaa.



Miliko, harmi että inssi lykkääntyi. Tiedän kärsimättömänä ihmisenä kuinka rasittavalta odottelu varsinkin etukäteen ajateltuna tuntuu, mutta voin myös lohduttaa, että mulle ainakin pieni taukoilu on tehnyt ihan hyvää. Nyt on siis tammikuusta asti ollut pelkkää huhtikuun alun odottelua, ja vauva-asiat pyörineet mielessä paljon aikaisempaa vähemmän. Jotenkin sitä on saanut suggeroitua itsensä siihen tilaan, että on vaan elellyt normaalisti ja siirtänyt tietoisesti kaikki odotukset ¿myöhemmin ajateltavien asioiden¿ joukkoon. En siis ole edes elätellyt toivoa ihmeestä, en laskenut kiertopäiviä enkä tarkkaillut ovista enkä mitään muutakaan ja tosi kivuttomasti on mennyt :) Jossain vaiheessa taisin tänne kirjoitellakin, että en edes muista kunnolla enää millaista se piinailu on! Mutta pakko myöntää, että pikkuhiljaa tässä kevään edetessä on ajatukset alkaneet karkailla noihin vauvahaaveisiin, vaikka kovasti vielä yritän työntää niitä syrjään. Tsemppiä sulle kovasti ja toivotaan että aika kuluisi nopeasti!



Peikolle myötätuntoisia ajatuksia myös täältä suunnasta. Ikäviä asioita on sulle sattunut, mutta pakko uskoa että parempaa on luvassa. Välillä kaikki potkii, mutta toivottavasti kiintiö ois nyt täynnä ja onnellisempia aikoja edessä. Itse ainakin haluan uskoa, että kun tarpeeksi paljon tulee vastoinkäymisiä niin hyviä asioita on lopulta pakko alkaa myös tapahtumaan.



Joalin, ikävää että toiveet meni tältä kierrolta, mutta suosittelen kyllä hyvin lämpimästi koirakuumeen täytäntöönpanoa ensiavuksi! Meillä ainakin tuo koiruus on ollut niin iso ilo ja piristys tän kaiken keskellä (vaikkei ole edes pentu enää) että ei paremmasta väliä :) Muistan miettineeni silloin kun pentu tuli taloon, että se vaatii melkein yhtä paljon huomiota kuin pieni lapsi, kun kokoajan piti olla leikkimässä ja vahtimassa ja syöttämässä ja pissattamassa sitä, mutta se oli kyllä ihanaa aikaa :) Milloin teillä muuten on nyt se uusi lääkäriaika? Toivotaan, että pääsisitte sitten heti tositoimiin hoitojen suhteen.



Minunkin puolesta isot onnittelut Vaimonalulle ja Möröttimelle! Tuo vaimonalun huomenlahja sai ainakin minut onnelliseksi siitä, että tollasia ¿ihmeitäkin¿ oikeasti tapahtuu. Monet kerrat itse mietin tämän vauvakuumeen alkuvaiheessa, että jos tietyssä kierrossa sattuisi tärppäämään niin se olisi ihana synttärilahja miehelle tai äitienpäiväyllätys mun äidille jne. mutta eipä niin koskaan käynyt. Silti on ihana tietää, että joillekin niin joskus käy eli se siis on mahdollista :)



Tirpalle ja L&L:lle on peukut pystyssä, toivottavasti kuuluisi oikein iloisia uutisia sieltä suunnalta pikimmiten!



Tuupalle piti kommentoida, että toivottavasti kevätaurinko saa mielialan nousuun. Onneksi on loma ja mukava reissu edessä (kuten mullakin:)) joten sen voimalla sitten eteenpäin!



Pikmin, mielenkiinnolla odottelen miten teidän hoidot ja suunnitelmat lähtee etenemään, eli tulehan kertomaan kuulumiset lääkärikäynnin jälkeen!



Isot pahoittelut VM1974:lle inssinegasta. Ymmärrän hyvin turhautumisen jatkuvaan jännäämiseen ja päivien laskemiseen, se on tullut itse kullekin tutuksi tässä projektissa. Menkkojen alkaessa sitä miettii, että onko mitään järkeä koko touhussa, mutta kummasti taas mielialat muuttuu toiveikkaammiksi kun pari päivää on kulunut ja sitten taas mennään. Itse olen nyt tosiaan ollut muutaman kuukauden tauolla tosta kaikesta ja hyvää on tämä hermolepo tehnyt. Toisaalta olen jo alkanut pikkuhiljaa odottamaan, että pääsisi tekemään jotain konkreettista kun tätä taukoa on jo aika pitkästi takana. Toivottavasti olet jo paremmalla mielellä ja nämä kärsimykset palkittaisiin vielä parhaalla mahdollisella tavalla!



Omaa napaa ei tässä sen enempää, koska mitään uutta ei siis ole tapahtunut eikä ihan hetkeen tapahtumassakaan. Maaliskuun loppua ja siellä häämöttävää lomaa odotellaan ja sen jälkeen sitten päästään taas näissä asioissa (toivottavasti!!) eteenpäin.



Nyt on pakko lopetella, kun mies hermostuu että meinaanko koko lauantain viettää koneella istuen¿Kaikille nimeltä mainitsemattomille myös paljon terveisiä ja oikein aurinkoista viikonlopun jatkoa itse kullekin!



EmmaEe