Onko epäonnistunut olo, kun lapsi on kehitysvammainen?
Naapurissa on kehitysvammainen lapsi ja äiti jotenkin välttelee kaikkia kontakteja muihin.
Voihan se olla vain hänen luonteenpiirteensä? Mutta vähän aikaa sitten kutsuin lapsen meille leikkimään, niin ei sitten millään sopinut. Lapsi on omani kanssa samanikäinen ja ihan hyvin on pihassa mennyt.
Nyt sitten muka oli menoja viisi viikkoa eteenpäin. Vaikka ei kyllä ole, kotona ovat.
Kommentit (26)
Ei uskalla päästää koska pelkää ettet suoriudu hänen hoidostaan tai valvonnasta. Itselläni kehitysvammainen 14v. poika ja kyllä harkitsen minne päästän.
Tosin olen suorasanainen niin sanon kaikki mitä pitää ottaa huomioon.
Noin vain ei voi mennä kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että vihaan tuollaisia kaikkitietäviä "auttavaisia" ihmisiä, kuten ap.
Paskat ketään olen auttamassa.
Minusta vain on luontevaa kutsua lapsen kaveri leikkimään. Taasi vedetään niin överiksi, kun on oiken VAMMAINEN kyseessä.
Te vammaisuuden jalustalle nostavat olette juuri niitä alentuvia ihmisiä. Mutta harva on tarkpeeksi fiksu tajutakseen tämän. Eli itsehän ajattelet, että kehitysvammaisen kotiin kutsuminen olisi jotain "auttamista". Minä en kertaakaan näin sanonut.
ap
Jos nyt hetken miettisit, kuka veti överiksi ja miten. Ei suinkaan joku sanonut, että äiti häpeäisi kehitysvammaista lastaan... :D ? Vahvasti sinussa on kuitenkin tuo tietoisuus kehitysvammasta, kun tuo häpeä oli ensimmäinen ajatuksesi. Ei esim. ne todennäköisemmät asiat, mitä NORMAALIT ihmiset ajattelee tuossa tilanteessa, ne joita täälläkin ehdotettiin.
Että itse itsesi jalustalle nostit, kun olet niiiiiiiin jalo että et häpeile kehitysvammaista lasta, mutta lapsen ÄITI häntä häpeilisi :D olet koominen tapaus ap, jatka toki!
Ööh, kai toisella on oikeus kieltäytyä kutsusta? Älä ota asiaa mitenkään vakavasti, ehkä esim. kuukauden päästä heillä on parempi aika tulla kylään. Joskus on monia syitä, et välttämättä tiedä kaikkea.
Mistä sinä tiedät onko heillä menoja? Kyttäätkö heitä koko ajan?
Aikamoinen sosiaalisen elämän este.. :o