Mika on parasta aikuisuudessa?
Aikuisuuteen yleensa liittyy kaikenlaista vastuuta ja paanvaivaa. Toita, rahahuolia, viemarinpuhdistusta ja vessanpesua.
Ajattelin, etta nain maanantain kunniaksi voitaisiin nimeta juttuja, jotka on niita positiivisia asioita aikuisuudessa.
Mina voin aloittaa: makaan tallakin hetkella pyjamassa sohvalla kahden viltin valissa, juon kahvia ja roikun netissa. Lapsena/teinina puolille paivin pyjamassa heiluminen olisi ollut silkkaa laiskuutta vanhempieni mielesta. Ja lapsuuskodissani ei vielakaan saa syoda/juoda mitaan olohuoneessa.
Kommentit (30)
Jos on rohkea ja kestää arvostelua, niin voi ihan itse päättää omat arvonsa, joiden mukaan elää tätä elämää. Voi tehdä ihan omat valintansa (lain puitteissa). Tietysti se tarkoittaa sitä, että "sen ainoan oikean elämäntavan" omaavilta tulee tujua kommenttia, mutta sen jos kestää, niin elämä on aikuisena aika vapaata. :)
t. eräs kristitty
* Seuransa pystyy valitsemaan keskimäärin vapaammin kuin lapsena. Esimerkiksi kanssakäymistä sukulaisten kanssa pystyy itse säätelemään. Aikuisen ei myöskään oleteta kestävän väkisin syliin ottamista, henkilökohtaisista asioista utelua tms. samalla lailla kuin lasten. Aikuisen on täysin hyväksyttyä nostaa metakka asiasta, kun lapsen kohdalla sitä pidetään joko sopimattomana tai hellyttävänä.
* Aikuisena voi syventyä vapaammin omiin mielenkiinnon kohteisiin. Harva kohottaa kulmaansa esimerkiksi sarjamurhaajien psyykestä kiinnostuneelle aikuiselle, kun samasta asiasta vilpittömästi kiinnostunut lapsi kiikutettaisiin heti terapiaan ja leimattaisiin häiriintyneeksi.
* Aikuisena perspektiivi on laajempi, minkä ansiosta tunnevaihtelut eivät ole niin kuluttavia ja ongelmat tuntuvat lähtökohtaisesti helpommin ratkaistavissa olevilta.
* Aikuisena saa syödä karkkia joka päivä ja kiroilla niin paljon kuin huvittaa! :D
Vierailija kirjoitti:
Pystyy säätelemään paremmin sitä kenen kanssa on tekemisissä.
Ei tarvitse olla enää heittopussina.
Olen kaikkien vastanneiden kanssa ihan samaa mielta... Erityisesti tuo ajatus on mieleeni: jos itse pystyy paattamaan ja elamaan omien arvojensa mukaisesti, elama on aika vapaata. Se on aika jannaa, miten monella se kayttaytymisensaately siirtyy vanhemmilta muuhun yhteiskuntaan kun tullaan ns. aikuisiksi. Esimerkkina juuri vaikkapa naapureiden kanssa kilpavarustelu.
Ap
Nythän sitä vasta pidetäänkin laiskuutena, jos makaat pyjamassa puolillepäivin. Lapsena ja nuorena se oli ihan sallittua ja nuoruuteen kuuluvaa.
Mä en keksi mitään mikä olisi aikuisena paremmin kuin lapsena/nuorena. Johtuu ehkä siitä, kun mun aikuisuus on ollut ankeaa, kun taas lapsuus oli aivan ihanaa.
Voi tehdä keksejä ja syödä halutessaan koko taikinan... tai ostaa sipsejä ruuaksi jos huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Nythän sitä vasta pidetäänkin laiskuutena, jos makaat pyjamassa puolillepäivin. Lapsena ja nuorena se oli ihan sallittua ja nuoruuteen kuuluvaa.
Mä en keksi mitään mikä olisi aikuisena paremmin kuin lapsena/nuorena. Johtuu ehkä siitä, kun mun aikuisuus on ollut ankeaa, kun taas lapsuus oli aivan ihanaa.
Hmm... ehka se juju onkin mulla siina, ettei kukaan tule kaskyttamaan minua tasta sohvalta mihinkaan ennenkuin olen itse valmis lahtemaan. Ja muiden mielipiteet eivat minua hirveasti jarkyta, joten voi hyvinkin olla etta minua pidetaan laiskana.
Minulla taas ei lapsuuteen tai nuoruuteen kuulunut tuollaista vapautta. Vanhemmat kasvoivat maalla, joten aikainen heratys ja nopea aamupala olivat avain onneen heidan maailmassaan. Olen aika erilainen ja kotona olikin vaikeaa. Ehka siksi nama arjen pienet ilot tuntuvat niin kivoilta.
Ap
Tarkoittaako Ap Sika-Mikaa? Keksin kyllä parempiakin asioita aikuisuudessa kuin hänet.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako Ap Sika-Mikaa? Keksin kyllä parempiakin asioita aikuisuudessa kuin hänet.
Heh, en tunne tai edes tieda Sika-Mikaa. Multa puuttuu skandit tasta nappaimistosta ja olen liian laiska (!!) loytaakseni ne.
Ap
Se, että saa ihan itse päättää miten päivänsä viettää, ainakin vapaapäivät. Ihanaa. Ja saa syyä mitä haluu!
Vierailija kirjoitti:
ehka se juju onkin mulla siina, ettei kukaan tule kaskyttamaan minua tasta sohvalta mihinkaan ennenkuin olen itse valmis lahtemaan.
Ap
Eli sinun ei koskaan tarvitse käydä töissä? Suurin osa aikuisista joutuu käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ehka se juju onkin mulla siina, ettei kukaan tule kaskyttamaan minua tasta sohvalta mihinkaan ennenkuin olen itse valmis lahtemaan.
Ap
Eli sinun ei koskaan tarvitse käydä töissä? Suurin osa aikuisista joutuu käymään.
No en ajatellut viikkotolkulla tassa maata yhteen menoon. Lahinna kyse oli siis kohdallani siita, etta klo oli noin 12 ja makasin edelleen sohvalla pyjama paalla. En tarkoittanut sita, etta en KOSKAAN joudu tasta lahtemaan mihinkaan.
Ap
Voi ostaa kaljaa millo huvittaa ja vetää perseet. Röökiäki voi vetää ilman kiinnijäämisen pelkoo.
Mutta ihan vakavasti ottaen, en tiedä. Varmaan omalla kohdallani kanssa sen takia, että lapsena oli kaikki niin helppoa, vastuutota , hauskaa ja vapaata. Harvemmin kävi aika pitkäksi ja silloin sai pienistäkin asioista riemua irti. Muistan joskus tarhaikäisenäkin kun lentokoneen näkeminen taivaalla oli niin siistiä. Nyt ei taas mikään meinaa tuntua yhtään miltään, ellei ahdistusta lasketa. Velvollisuuksia vaikka muille jakaa, työttömänä koko elämä kyllästyttää kun joutuu jatkuvasti laskeskelemaan senttejä eikä rahaa kauheasti pakollisten menojen jälkeen jääkään, niin jää monet kivat jutut kokematta.
Heitin tuon kaljajutun huumorilla, mutta tarkemmin kun miettii, niin ainakin omassa tilanteessa se nyt varmaan on se hienoin juttu mitä aikuisuuden mukana on tullut.
Vierailija kirjoitti:
* Aikuisena perspektiivi on laajempi, minkä ansiosta tunnevaihtelut eivät ole niin kuluttavia ja ongelmat tuntuvat lähtökohtaisesti helpommin ratkaistavissa olevilta.
Ei. Aikuisena oikeasti tajuaa tuon laajemman perspektiivin ansiosta että jotkut jutut on vaan pakko kestää, kun niitä on mahdotonta muuttaakaan.
Lapsena voi vielä kuvitella että joku voi niille ikäville asioille tehdä jotain (huolimatta siitä tekeekö kukaan asialle mitään, eli ovatko aikuiset tai - muu taho, jonka kuvitellaan voivan asiaan vaikuttaa - vaan tyhmiä ja siksi jättävät ilkeyttään auttamatta).
Parasta on se, että saa elää niinkuin haluaa (lakien puitteissa) ja olla juuri sellainen kuin haluaa. Saa valita kenen kanssa aikaansa viettää. On aikaa ja rahaa tehdä melkein mitä vaan, ja saa itse päättää mistä ottaa vastuuta ja mistä ei.
Lapsena olin/koin olevani samalla lailla vastuussa asioista (=huonot vanhemmat) kuin nyt, esim. perheen toimeentulosta, mutta minulla ei ollut valtaa mihinkään. Nuorena oli aikaa mutta ei rahaa, opiskelijana taas ei ollut aikaa eikä rahaa. Nyt tuntuu että on kaikki hyvä yhtä aikaa :). Aikuisen elämä on parasta!
Ei ole pakko maistaa ja saa syödä, mitä haluaa.