Lue keskustelun säännöt.
"Erityisherkkyys" ei ole synnynnäistä tai geeneissä
17.06.2016 |
Se on seurausta kehittyvään keskushermostoon vaikuttaneista traumatisoivista kokemuksista, jotka ovat aiheuttaneet ihmiselle pysyvästi aistien ylivalppauden. Mitään Erityisherkkyyttä ei siis ole. Tämän tajuaa jokainen joka tietää asioista ja ajattelee järjellä. T. joku joka joskus uskoi tuohon ja luuli itseään erityisherkäksi.
Kommentit (45)
Hmm, minä olen ollut ihan vauvasta asti hyvin herkkä, eikä ainakaan tiedossa ole mitään traumoja joita olisi tapahtunut. Lisäksi en pidä erityisherkkyyttäni sairautena tai ongelmana, vaan vain ominaisuutena, osin jopa lahjakkuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi että miksi toiset traumatisoituvat herkemmin kuin toiset? Aivorakenne ja herkkyys nimenomaan voisi selittää sen. Jos asian kääntää toisin päin. T. erityisherkkä, jolla on ptsd
Valmiiksi traumatisoitunut ihminen traumatisoituu herkemmin jatkossakin. Ja tuo on ihan totta. Tuosta voi lukea myös, jos haluaa. Ehkäpä se johtuu juuri siitä, että ne traumat on vaikuttaneet siihen aivorakenteeseen? Ap
"Valmiiksi traumatisoitunut"? Tarkoitan sitä ensimmäistä hetkeä kun ihminen saa trauman. Omani sain kun olin 18 vuotias. Sitä aikaisemmin minulla ei ole ollut traumaa eikä traumatisoivia tapahtumia. Vai väitätkö että olen syntynyt traumatisoituneena? Siinäkin tapauksessa oma teoriasi menee romukoppaan.
Menikö sulla jotain ohi? Nyt tuntuu, että täällä taitaa olla joku trolli väittelemässä... Ap
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyyttä on tutkittu ihan pienillä vauvoillakin ja todettu kuinka vauvat reagoivat eri asioihin eri tavoilla. En muista, mistä luin tästä, joten ei ole linkkiä laittaa.
Kyllä se on ihan synnynnäistä, miten vauvat reagoivat.
Itsekin olen erityisherkkä, mutta sehän ei ole mikään sairaus eikä diagnoosi, vaan ihmisen ominaisuus, niinkuin introvertti tai extrovertti, joka on ihmisen ominaisuus vauvasta asti.
Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Ihmisillä (jo vauvoilla!) on siis biologisesti määräytyvä omanlaisensa tapa reagoida ympäristöön, ja sitä kutsutaan temperamentiksi. Erityisherkkyyttä tämä ei ole. Erityisherkkyyden käsitteessä on sama ongelma kuin introvertin/ekstrovertin käsitteissä: missä kulkee raja? Milloin ihminen on erityisherkkä? Oikeasti lähes kaikissa ihmisissä on sekä introvertteja että ekstroverttejä piirteitä. Jotkut ovat ihan vaan herkkiä. Useimmat ovat herkkiä joissain tilanteissa ja olosuhteissa jne.
Joidenkin tutkimusten mukaan herkällä ihmisellä on kaksi lyhyttä alleelia (serotoniinvälittäjägeeni) kun taas ei-herkällä on kaksi pitkää tai yksi lyhyt ja yksi pitkä.
Tuossakin on jotain tieteellistä herkkyyteen liittyen, eli herkkyyden pystyy havaitsemaan fyysisestikin:
http://www.alternet.org/personal-health/are-you-highly-sensitive-person…
Eli jos vauvalla on "erityisherkkyyttä" niin silloin on luultavasti joku asia vaikuttanut jo siellä kohdussa tai synnytyksessä vauvan aivoihin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli jos vauvalla on "erityisherkkyyttä" niin silloin on luultavasti joku asia vaikuttanut jo siellä kohdussa tai synnytyksessä vauvan aivoihin. Ap
Sulta unohtuu kyllä aina noi sun lähteesi.
HEL-NYC kirjoitti:
Kerrotko vielä mekanismin, jolla traumatisoivat kokemukset vaikuttavat keskushermostoon? Ihan niin tieteellisesti, kuin haluat.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3182008/
http://www.rachelsvineyard.org/Downloads/Canada%20Conference%2008/TextO…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyyttä on tutkittu ihan pienillä vauvoillakin ja todettu kuinka vauvat reagoivat eri asioihin eri tavoilla. En muista, mistä luin tästä, joten ei ole linkkiä laittaa.
Kyllä se on ihan synnynnäistä, miten vauvat reagoivat.
Itsekin olen erityisherkkä, mutta sehän ei ole mikään sairaus eikä diagnoosi, vaan ihmisen ominaisuus, niinkuin introvertti tai extrovertti, joka on ihmisen ominaisuus vauvasta asti.
No itse uskon, että silloin on jo sikiöaikana tapahtunut jotain joka on vaikuttanut. Eli se ei ole mitenkään geeneissä. Ap
Mutta onko se silloin synnynnäistä, toisin kuin otsikossa sanot?
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyys on trendikäs leikkidiagnoosi jonka olemassa ei ole tieteellistä näyttöä. Se perustuu yksinomaan yhteen bestseller-kirjaan. Se, että moni tykkää kyseisestä "diagnoosista" ja samaistuu siihen ja siksi ostaa niitä kirjoja ei ole minkäänlainen tae, että kyseessä olisi oikea ilmiö.
Kyllä se on ihan selkeästi oikea ilmiö, kun tapaat lapsia, jotka ovat eriyisherkkiä. En tiedä mistä se johtuu, mutta se, että moni luulee olevansa keliaakikko, ei tarkoita, etteikö keliakia olisi ihan oikea sairaus.
Lääketieteessä on pitkään tutkittu keliakiaa ja kaikki varteenotettavat tieteentekijät hyväksyvät sen olemassaolon.
Erityisherkkyys on uusi termi, sitä ei ole juuri tutkittu eikä se ole missään mielessä osa vakiintunutta psykiatriaa. Se ei ole syntynyt tieteellisessä kontekstissa vaan kirjoittaja on keksinyt sen tavalliselle yleisölle suuntaamaansa kirjaa varten.
Se, että havaitset jotakin ympärilläsi on tae siitä, että havaitset jotain ympärilläsi. Oma kokemuksesi ja anekdoottisi eivät kuitenkaan riitä perusteluksi, että olisi olemassa erityisherkkyys piirteenä tai ilmiönä.
Erityisherkkyys voi siis olla oikea arkinen tapa luokitella ihmisiä (kuten "kiva", "ärsyttävä", "itsekäs"), mutta tällä hetkellä ei ole syytä olettaa, että se olisi ihmisen ominaisuus (kuten keliakia, autismi, prosopagnosia).
Bakteerikin oli ihmiselle ihan tuntematon käsite, mutta se ei tarkoittanut, ettei sellaista ole. Samalla tapaa ennen keliakian "löytämistä" tiedettiin, että jotkut ihmiset tulevat sairaaksi kun syövät tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tällä kinastelulla on oikein tarkoitus nyt sitten saavuttaa. Minua ainakin erityisherkkyys-termin olemassa olo on auttanut ymmärtämään miksi stressaannun herkemmin ja miksi minun ja äitini maailmankuvat eroavat toisistaan niin merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Kerrotko vielä mekanismin, jolla traumatisoivat kokemukset vaikuttavat keskushermostoon? Ihan niin tieteellisesti, kuin haluat.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3182008/
http://www.rachelsvineyard.org/Downloads/Canada%20Conference%2008/TextO…
No niin, löytyihän sieltä edes ne yleisimmin quotatut. Sääli, ettei ap:lta. Olisin halunnut keskustella siitä, miten hän yhdistää nämä omaan teesiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyyttä on tutkittu ihan pienillä vauvoillakin ja todettu kuinka vauvat reagoivat eri asioihin eri tavoilla. En muista, mistä luin tästä, joten ei ole linkkiä laittaa.
Kyllä se on ihan synnynnäistä, miten vauvat reagoivat.
Itsekin olen erityisherkkä, mutta sehän ei ole mikään sairaus eikä diagnoosi, vaan ihmisen ominaisuus, niinkuin introvertti tai extrovertti, joka on ihmisen ominaisuus vauvasta asti.
No itse uskon, että silloin on jo sikiöaikana tapahtunut jotain joka on vaikuttanut. Eli se ei ole mitenkään geeneissä. Ap
Mutta onko se silloin synnynnäistä, toisin kuin otsikossa sanot?
Synnynnäinen "vamma" kyllä, mutta ei ominaisuus. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä tällä kinastelulla on oikein tarkoitus nyt sitten saavuttaa. Minua ainakin erityisherkkyys-termin olemassa olo on auttanut ymmärtämään miksi stressaannun herkemmin ja miksi minun ja äitini maailmankuvat eroavat toisistaan niin merkittävästi.
No en minä tätä pahalla tai provotakseni laittanut ja jokainenhan saa uskoa mihin haluaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ne suvut jossa on useita vauvasta asti erityisen herkkiä yksilöitä ovat kaikki kohdussa traumatisoituneita ap:n mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyyttä on tutkittu ihan pienillä vauvoillakin ja todettu kuinka vauvat reagoivat eri asioihin eri tavoilla. En muista, mistä luin tästä, joten ei ole linkkiä laittaa.
Kyllä se on ihan synnynnäistä, miten vauvat reagoivat.
Itsekin olen erityisherkkä, mutta sehän ei ole mikään sairaus eikä diagnoosi, vaan ihmisen ominaisuus, niinkuin introvertti tai extrovertti, joka on ihmisen ominaisuus vauvasta asti.
No itse uskon, että silloin on jo sikiöaikana tapahtunut jotain joka on vaikuttanut. Eli se ei ole mitenkään geeneissä. Ap
Mutta onko se silloin synnynnäistä, toisin kuin otsikossa sanot?
Synnynnäinen "vamma" kyllä, mutta ei ominaisuus. Ap
Yleisesti olen todennut että herkempien ihmisten joukosta löytyy kaikista empaattisimmat ihmiset. Onko empaattisuus ja kaikki hyväkin maailmassa jonkin vamman tuotos. Pahoitteluni, mutta tämä kyllä nosti karvat pystyyn.
Siis että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kaikin tavoin? No mutta kannattaa mennä sairaalaan katsomaan vastasyntyneitä: Toiset nukkuu heti käpi yön ja toiset on herkempiä ja fysiikkakin vaikuttaa.
Omalla lapsellani on SYNTYMÄSTÄ saakka ollut aistiyli- ja aliherkkyys, eli sensorisen integraation häiriö. Tämä on NEUROLOGIN + moniammatillisen tiimin yhteistyöllä varmistunut DIAGNOOSI.
Ilmenee mm: ei kestä voimakkaita hajuja, ruuan rakenne aiheuttaa hetkästi yökkäysrefleksin, iholla hento sively aiheuttaa kipua, mutta esim. kova isku välttämättä ei. Kirkas valo saa veden vuotamaan silmistä, sekä päänsärkyä ja mitä vielä... Kaikki tämä aiheuttaa lapsessa tuskaisuutta ja levottomuutta, on aiheuttanut vauvasta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin tutkimusten mukaan herkällä ihmisellä on kaksi lyhyttä alleelia (serotoniinvälittäjägeeni) kun taas ei-herkällä on kaksi pitkää tai yksi lyhyt ja yksi pitkä.
Tuossakin on jotain tieteellistä herkkyyteen liittyen, eli herkkyyden pystyy havaitsemaan fyysisestikin:
http://www.alternet.org/personal-health/are-you-highly-sensitive-person…
Ap:n kaltaiset hörhöt eivät ymmärrä alleeleista yhtään mitään, joten on ihan turha heittää helmiä sioille.
t. geenitutkimu työtä tehnyt
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyys on trendikäs leikkidiagnoosi jonka olemassa ei ole tieteellistä näyttöä. Se perustuu yksinomaan yhteen bestseller-kirjaan. Se, että moni tykkää kyseisestä "diagnoosista" ja samaistuu siihen ja siksi ostaa niitä kirjoja ei ole minkäänlainen tae, että kyseessä olisi oikea ilmiö.
Kyllä se on ihan selkeästi oikea ilmiö, kun tapaat lapsia, jotka ovat eriyisherkkiä. En tiedä mistä se johtuu, mutta se, että moni luulee olevansa keliaakikko, ei tarkoita, etteikö keliakia olisi ihan oikea sairaus.
Lääketieteessä on pitkään tutkittu keliakiaa ja kaikki varteenotettavat tieteentekijät hyväksyvät sen olemassaolon.
Erityisherkkyys on uusi termi, sitä ei ole juuri tutkittu eikä se ole missään mielessä osa vakiintunutta psykiatriaa. Se ei ole syntynyt tieteellisessä kontekstissa vaan kirjoittaja on keksinyt sen tavalliselle yleisölle suuntaamaansa kirjaa varten.
Se, että havaitset jotakin ympärilläsi on tae siitä, että havaitset jotain ympärilläsi. Oma kokemuksesi ja anekdoottisi eivät kuitenkaan riitä perusteluksi, että olisi olemassa erityisherkkyys piirteenä tai ilmiönä.
Erityisherkkyys voi siis olla oikea arkinen tapa luokitella ihmisiä (kuten "kiva", "ärsyttävä", "itsekäs"), mutta tällä hetkellä ei ole syytä olettaa, että se olisi ihmisen ominaisuus (kuten keliakia, autismi, prosopagnosia).
Bakteerikin oli ihmiselle ihan tuntematon käsite, mutta se ei tarkoittanut, ettei sellaista ole. Samalla tapaa ennen keliakian "löytämistä" tiedettiin, että jotkut ihmiset tulevat sairaaksi kun syövät tätä.
Joopa joo, vertaatko nyt ihan pokkana bakteeria (hyvinkin merkittävä ydinkäsite) erityisherkkyyteen (käsitteen alakäsitteen alakäsite).
Bakteerin olemassaoloa ei tosiaankaan voi todentaa ellei olla saatu ideaa sellaisesta asiasta kuin bakteeri. Tieteellisen tiedonhankinnan periaatteisiin myös kuuluu, että ennen kuin bakteerin olemassaolo on todennettu, sen olemassaoloa ei oleteta itsestäänselvyytenä. Tila, jossa bakteerista ei vielä tiedetä ei siis ole puutteellinen vaan niiden olosuhteiden valossa oikeutettu ja valistunut tietämisen tila. Te sen sijaan olette jo tehneet päätöksenne erityisherkkyydestä...
Toisena erona erityisherkkyyden olemassaoloa sen sijaan voidaan tutkia, koska 1) käsite on luotu 2) sillä on kontekstinsa jossain persoonallisuuden tutkimuksen piirissä ja sen tutkimiseen on jo olemassa kokoelma metodeja 3) ei ole mitään syytä, miksi ei voisi! Ja eipä ole tutkimuksissa noussut mitään puoltavia tuloksia. Ylipäätään kunnollista tutkimusta on vähän, koska itse idea ja käsite on epämääräinen.
Ihminen uskoo sen mitä haluaa uskoa.
Erityisherkkyys terminä on luotu auttamaan ihmisiä ymmärtämään toisiaan eikä tekemään asioista vaikeampia. Se on käytännössä yksi osa persoonan rakentumista. Osa ihmisistä kuuluu janan siihen päähän minkä päädyssä on erityisherkkyys ja toisessa vähätunteisuus (sillekin on oma terminsä, mutta en muista mikä). Suurin osa on jossain välimaastossa. Ja tämä siis kuvastaa terveen ihmisen skaalaa.