Hyviä syitä asua vuokralla, eikä jämähtää paikalleen maksamaan asuntovelkaa lopun ikäänsä

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi uskoa, että näitä "samalla rahalla lyhentää omaa kuin vuokraa maksaa."

Jos olette löytäneet ylihintaisia vuokrakämppiä, ei se tarkoita, että kaikki kämpät olisivat niin kalliita.

Pääkaupunkiseudulla asokämppien neliövuokrat ovat n. 10 euroa/neliö. Eli 80-100 neliön perheasunnon saisi alle tonnilla. Hoitovastike olisi siinä 200-300 euroa. Eli lainan hoitoon jäisi 700-800. 2,25% (optimisitisella) korkotasolla ja 25 vuoden laina-ajalla lainamäärä jää 160 000 - 180 000 euroon. 2000 euron neliöhinnalla saa kyllä asunnon, mutta harvoin asuinkelvollista.

Eli uskon kyllä, että lainanhoitokulut hoitovastikkeen kanssa juuri teillä voivat olla alhaisemmat kuin naapurin vuokra, mutta kyllä tuo yhtälö yleensä on tarvinnut reiluhkoa omarahoitusosuutta tai vähintäänkin jossain vaiheessa kulut ovat olleet suuremmat.

On ihan turhaa vertailla kumpi tulee halvemmaksi, omistaminen vai vuokraaminen. Kaikki tietävät, että omistaminen, ihan samoin kuten kaikki tietävät, että taksilla ajaminen on kalliimpaa kuin omalla autolla.

Silti asunnon vuokraaminen voi olla joskus järkevää. Kannattavaksi sitä ei välttämättä saa, mutta jos sijoittaa vuokraamisesta ylijäävät rahat tuottavasti eteenpäin (esim. osakkeisiin) niin kokonaisuudessaan voi vaurastua paremmin kuin moni asuntonsa omistava. Tämä on vain kovin harvinaista kahdesta syystä: säästökykyiset ihmiset useimmiten ostavat omistusasunnon ja jos eivät osta, niin usein eivät malta/osaa säästää rahojaan eteenpäin, kun pankki ei ole vaatimassa joka kuukausi omiaan.

Mikä älynväläys on tehdä aina kannattamuuslaskelma just laina-ajalle? Jos muuttaa omilleen 20 vuotiaana ja asuu omillaan 80 vuotiaaksi, niin se on 60 vuotta ja siinä ajassa vuokra-asunnon ehtii oikeasti maksaa ainakin viiteen kertaan.

Niin. Vuokralaisena maksaa koko elamansa vuokraa =jonkun muun asuntolainat. Tulee ehka parikin kamppaa maksettua. Ihan kiva etta naitakin loytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi uskoa, että näitä "samalla rahalla lyhentää omaa kuin vuokraa maksaa."

Jos olette löytäneet ylihintaisia vuokrakämppiä, ei se tarkoita, että kaikki kämpät olisivat niin kalliita.

Pääkaupunkiseudulla asokämppien neliövuokrat ovat n. 10 euroa/neliö. Eli 80-100 neliön perheasunnon saisi alle tonnilla. Hoitovastike olisi siinä 200-300 euroa. Eli lainan hoitoon jäisi 700-800. 2,25% (optimisitisella) korkotasolla ja 25 vuoden laina-ajalla lainamäärä jää 160 000 - 180 000 euroon. 2000 euron neliöhinnalla saa kyllä asunnon, mutta harvoin asuinkelvollista.

Eli uskon kyllä, että lainanhoitokulut hoitovastikkeen kanssa juuri teillä voivat olla alhaisemmat kuin naapurin vuokra, mutta kyllä tuo yhtälö yleensä on tarvinnut reiluhkoa omarahoitusosuutta tai vähintäänkin jossain vaiheessa kulut ovat olleet suuremmat.

On ihan turhaa vertailla kumpi tulee halvemmaksi, omistaminen vai vuokraaminen. Kaikki tietävät, että omistaminen, ihan samoin kuten kaikki tietävät, että taksilla ajaminen on kalliimpaa kuin omalla autolla.

Silti asunnon vuokraaminen voi olla joskus järkevää. Kannattavaksi sitä ei välttämättä saa, mutta jos sijoittaa vuokraamisesta ylijäävät rahat tuottavasti eteenpäin (esim. osakkeisiin) niin kokonaisuudessaan voi vaurastua paremmin kuin moni asuntonsa omistava. Tämä on vain kovin harvinaista kahdesta syystä: säästökykyiset ihmiset useimmiten ostavat omistusasunnon ja jos eivät osta, niin usein eivät malta/osaa säästää rahojaan eteenpäin, kun pankki ei ole vaatimassa joka kuukausi omiaan.

Mikä älynväläys on tehdä aina kannattamuuslaskelma just laina-ajalle? Jos muuttaa omilleen 20 vuotiaana ja asuu omillaan 80 vuotiaaksi, niin se on 60 vuotta ja siinä ajassa vuokra-asunnon ehtii oikeasti maksaa ainakin viiteen kertaan.

En minä mitään kannattavuuslaskelmia tehnytkään. Sanoin muuten myöhemmin, että tottakai asunnon omistaminen tulee halvemmaksi pidemmän päälle.

Kritiikkini kohdistui siihen, että niin moni kivenkovaan väittää, että kk-rasite pienenisi (tai edes pysyisi samana) kun muuttaa omaan. Ilman omarahoitusta ei näin ole. Ja vielä ennen kuin joku huomauttaa lainan lyhenemisestä ja muusta itsestään selvyydestä, edelleenkään tämä ei ollut kannattavuuslaskelma.

Kannattavuuslaskelma olisi seuraava:

Vaihtoehto a: Asunnonhinta 330 000 euroa, korkotaso 3,5%, otetaan 15% omarahoitus eli lainaan jää 280 000. Lainan kk-erä annuiteettina 1630e, 20 vuoden laina-ajalla. Jos asuntojen hinnat nousevat 4% vuodessa, on 20 vuoden päästä velaton 723 000 euron arvoinen asunto.

Vaihtoehto b: Vastaava vuokra 750 e + hoitovastike. Vuokrat nousevat myös tuon 4% vuodessa. Vuokralla asuessa sijoitetaan tuo 50 000 euron käsiraha osakkeisiin (pitkäaikainen tuotto 8,5%) ja lisäksi vuosittain lainanhoidon ja kunnostuksen (yhden kuukauden vuokra ilman hoitovastiketta) vaatima ylimääräinen kk-rasite verrattuna vuokraan. (alussa 11 000 vuodessa, mutta pienenee vuokran noustessa) 20 vuoden päästä osakesalkku on "vain" 660 000 euroa, eli näillä spekseillä omistusasuja pinnisti täpärästi vuokra-asujan ohi.

Tosin jos tuota laskelmaa jatketaan siten, että kumpikin on tyytyväinen säästämäänsä. Omistusasujan ei tarvitse lyhentää lainaansa, ainoastaan kunnostaa asuntoaan. Vuokra-asuja ei enää säästä osakkeisiin, vaan muuttaa salkkunsa painon vähäriskisemmäksi (enää 7% vuosituotto) ja ryhtyy myymään salkkuaan vuokransa kattamiseksi. Kuuden vuoden jälkeen omistusasunnon arvo on noussut 910 000 euroon ja vuokra-asujan sijoitusten tuotto on riittänyt vuokran maksuun (mikä on jo yli 2000 e/kk) ja koko omaisuuden arvo on noussut 930 000 euroon.

Kommentteja?

Kaverini ja hänen miehensä asuvat ulkomailla ja maksavat korkoja ja vastiketta Suomessa olevasta asunnostaan, jota eivät ole saaneet myytyä. Pian loppuu lyhennysvapaa ja sitten alkaa taas lainanmaksu, jos eivät saa myytyä sitä ennen... Hintaa on jo pudotettu paljon, mutta kukaan ei osta, vaikka asunto on remontoitu, hyvässä yhtiössä ja lähellä keskisuuren kaupungin keskustaa. Aikoinaan he ottivat suurehkon lainan, joten eivät saa säälliseen hintaan vuokrattua.

Vaikka aina raakutaan, miten vuokra-asujat heittävät rahansa ilmaan, niin ei omistaminenkaan kyllä aina kannattavaksi tule.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini ja hänen miehensä asuvat ulkomailla ja maksavat korkoja ja vastiketta Suomessa olevasta asunnostaan, jota eivät ole saaneet myytyä. Pian loppuu lyhennysvapaa ja sitten alkaa taas lainanmaksu, jos eivät saa myytyä sitä ennen... Hintaa on jo pudotettu paljon, mutta kukaan ei osta, vaikka asunto on remontoitu, hyvässä yhtiössä ja lähellä keskisuuren kaupungin keskustaa. Aikoinaan he ottivat suurehkon lainan, joten eivät saa säälliseen hintaan vuokrattua.

Vaikka aina raakutaan, miten vuokra-asujat heittävät rahansa ilmaan, niin ei omistaminenkaan kyllä aina kannattavaksi tule.

Asunnon ostaminen lainalla on sijoitus, joka saattaa osoittautua kannattavaksi tai sitten ei. Ongelmalliseksi asian tekee, että asunto pitää ostaa aina kerralla ja myös myydä kerralla. Lisäksi jos asunto sijaitsee omistajansa työssäkäyntipaikkakunnalla, riskiä lisää se, että paikkakunnan työllisyystilanteen heikkeneminen (omistajan työttömyys) lisää riskiä asunnon myyntitarpeelle (muutto työn perässä).

Aina kun tekee mieli vaikka lähteä talveksi Australiaan, vuokraan omistusasuntoni, ja vuokralainen maksaa matkailuni. Ei tarvitse jämähtää paikoilleen.

Viimeisen kuuden vuoden aikana olen muuttanut työn perässä neljä kertaa. Aikamoinen rumba olisi ollut omistuasuntojen kanssa jos en olisi koskaan saanut vuokralla asua...Mutta nythän minulla olisi neljä ikiomaa asuntoa jotka joskus 20-30 vuoden kuluttua tekevät minut upporikkaaksi! En kylläkään tiedä minkälainen pankki olisi myöntänyt neljä asuntolainaa opintovelkojen raskauttamalle pätkätyöläiselle, mutta silti, rahan tuloa ei voi estää ;D

Onnea vaan elämällenne siellä mustavalkoisessa maailmassanne. Meidän muiden kohdalla homma ei ole aivan niin yksinkertaista.