Miksi Suomen yliopistoissa on arvosanoina vain 1-5?

Ei niitä arvosanoja kukaan oikeassa maailmassa kysy niin mitä väliä?

Ykkösellä pääsee läpi.

Riippuu ihan tiedekunnasta, meillä ei ainakaan saa juuri kukaan vitosia vaan täytyy saada noin 95% tentistä oikein että saa arvosanan 5. Lisäksi ykkösen saa kun saa tentistä 60% oikein, eli en kutsuisi lepsuksi asteikkoa jolla täytyy osata vähintään 60% saadakseen edes surkeimman arvosanan.

Kävin 90-luvulla Helsingin yliopistoa ja asteikko oli 1-3. 

Käytäntö oli kirjava, koska jotkut tentaattorit käyttivät puolikkaita sekä plussia ja miinuksia. Näin joidenkin asteikko oli aidosti kolmiportainen, toisten puolestaan kahdeksanportainen. 

Vierailija kirjoitti:

Kävin 90-luvulla Helsingin yliopistoa ja asteikko oli 1-3. 

Käytäntö oli kirjava, koska jotkut tentaattorit käyttivät puolikkaita sekä plussia ja miinuksia. Näin joidenkin asteikko oli aidosti kolmiportainen, toisten puolestaan kahdeksanportainen. 

Eikun yhdeksänhän tuosta tulee :) 

Tilastotiede kyllä kuului koulutusohjelmaan, heh.... 

Vierailija kirjoitti:

Minusta Suomen asteikko on todella ihmeellinen, kun tuntuu etta vitosia jaetaan tosi helposti

Juu ei jaettu ainakaan meillä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan tiedekunnasta, meillä ei ainakaan saa juuri kukaan vitosia vaan täytyy saada noin 95% tentistä oikein että saa arvosanan 5. Lisäksi ykkösen saa kun saa tentistä 60% oikein, eli en kutsuisi lepsuksi asteikkoa jolla täytyy osata vähintään 60% saadakseen edes surkeimman arvosanan.

Meillä oli parilla kurssilla ykkösen raja 70 %. Eli kyllä siihenkin sai töitä tehdä ja asioita tietää.

Helsingi yliopisto

Opintosuoritusten arvostelu

Helsingin yliopistolla on käytössä kuusiportainen arvosteluasteikko 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä ja 0=hylätty).

Alemman korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0–5.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään arvosanoja laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur ja improbatur, joka on hylätty.

Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty.

Tutkintotodistuksen mukana saa liitteen (ns. Diploma supplement), jossa kerrotaan tarkemmin tutkinnon sisällöstä. Liitteen tarkoitus on parantaa tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Sen toivotaan myös helpottavan liikkuvuutta ja lähtemistä ulkomaille jatkotutkintoa suorittamaan tai työnhakuun.

Siis mitä ideaa on arvosanat 1-10 jos 1-5 on hylättyjä? Kyllä Suomessakin on 0-5, joista 0 on hylätty. Voisi sanoa että -5 - 5, joista -5-0 on hylättyjä, ja merkitään kaikki nollaksi. Meilläkin (matematiikassa) pitää saada 50% pisteistä että pääsee läpi.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ideaa on arvosanat 1-10 jos 1-5 on hylättyjä? Kyllä Suomessakin on 0-5, joista 0 on hylätty. Voisi sanoa että -5 - 5, joista -5-0 on hylättyjä, ja merkitään kaikki nollaksi. Meilläkin (matematiikassa) pitää saada 50% pisteistä että pääsee läpi.

Ideana on tassa etta kaikki kurssin (mahdolliset) komponentit pitaa tehda hyvin. Jos arvosana tulee komponenteista A, B ja C ja opiskelija saa niista 3.2, 6.8 ja 6.2, niin painotuksesta ja erikoissaannoksista riippuen kurssin voi paasta lapi. Joskus kaiken pitaa olla yli 5.5, joskus pelkka keskiarvo riittaa.

Kiitos yllaoleville vastaajille selvennyksesta, nakojaan arvosteluasteikot saattavat menna yksiin paremmin kuin milta nayttaa. Meilla arvosanat tulevat myos enemman tai vahemman prosenteista - 60% oikein niin saat kutosen eli paaset lapi. Erona tosin ettei ylinta arvosanaa oikein koskaan anneta. Pitaisi olla juuri se 95% tai enemman tentista, mita ei oikein ikina tapahdu.

Tiedekunnissa on varmasti eroa, mutta systeemi tuntui lepsulta ulkopulisella kun vahan jokaisen kuulee kertovan vitosista opinto-otteessaan. Teilla piruilla on viela myos kuukausi enemman lomaa vaikka saatte samat pisteet. Pitaisi opiskella molemmissa maissa etta voisi verrata kunnolla, eli tama jaakoon mysteeriksi.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen Keski-Euroopassa ja meilla arvosanat saa asteikolla 1-10. Kutosesta ylospain paasee lapi, ja kurssityot/tentit arvioidaan kymmenyksen tarkkuudella. Tilastojen mukaan arvosana 10 on annettu vain 0,2% kaikista arvosanoista, ysia noin 5-7% tiedekunnasta riippuen ja loput sitten alempia, kutosen ja seiskan ollessa yleisimpia arvosanoja.

Minusta Suomen asteikko on todella ihmeellinen, kun tuntuu etta vitosia jaetaan tosi helposti, ja kakkonen olisi jo huono. Ykkosella ei paase lapi, olen ymmartanyt. Meilla kutonen on vahan pettymys, seiska ihan ok, kasi hyva ja ysi erinomainen. Kymppi ihan ylimaallinen suoritus, niita on ollut pari nyt neljan vuoden aikana kurssikavereilla.

Eiko tuo 1-5 asteikko ole liian karkea erottamaan jyvia akanoista? Mita arvoa on vitosella jos niita on vahan jokaisella papereissa?

Ihan uteliaisuudesta kysyn. Minusta vain tuntuu etta uuden kolmannen asteen koulutus on paljon vaativampi kuin Suomessa, ja hyviin arvosanoihin ei paase laheskaan yhta helposti. Miksi Suomen asteikko on niin karkea ja lepsu (tai silta se nayttaa ulkopuolisen silmiin)?

kertooko siitä keskieuroollalaisesta yliopistosta ja sen tasosta jotain se, että sun mielestä hyväksytyt arvosanat 6-10 on jotenkin hienojakoisempi erottelu kuin hyväksytyt arvosanat 1-5.

Suomessa ajatellaan, että ykkösellä pääsee läpi, silloin on vähin vaadittava tieto kasassa. Kakkonen on "vähän pettymys mutta tyydyttävä", 3 hyvä, 4 kiitettävä ja 5 erinomainen. Hylättyjä ei kannata arvostella, ne on hylätty ja sillä selvä.

No meillä täällä Suomessa on pääsykokeet yliopistoihin, joten suurin erottelu tulee jo siinä. 

Siis Suomessa (ainakin HY:llä kielissä) jos kokeen maksimi on 100p niin

0-49 on 0 eli hylätty,

50-59=1,

60-69=2,

70-79=3,

80-89=4 ja

90-100=5.

Teillä ilmeisesti annetaan noille ensimmäisille 49 pisteellekin arvosana, mitä en ymmärrä. Hylätty on hylätty ja sillä sipuli.

Vierailija kirjoitti:

Siis Suomessa (ainakin HY:llä kielissä) jos kokeen maksimi on 100p niin

0-49 on 0 eli hylätty,

50-59=1,

60-69=2,

70-79=3,

80-89=4 ja

90-100=5.

Teillä ilmeisesti annetaan noille ensimmäisille 49 pisteellekin arvosana, mitä en ymmärrä. Hylätty on hylätty ja sillä sipuli.

Ehkä se on eurooppalaisempaa, parempaa ja hienompaa arvioida, miten paljon hylätty se hylätty on.

Siis tiivistelmänä: me puhutaan nyt samoista arvosteluasteikoista, jotka on vain skaalattu eri tavalla. Ja yleensä ne opiskelijat puhuvat arvosanoistaan, joiden arvosanat on niitä parhaita. Mullakin suurin osa vitosia ja kyllä olen tehnyt paljon töitä sen eteen (vaikka eihän niillä ole edes mitään merkitystä työn haussa), ja siksi kehtaan kertoa arvosanoistani. Ei kukaan 1-2 -tasoinen opiskelija tule tänne kertomaan kuinka on saanut niitä ykkösiä ja kakkosia, mieluummin valehtelee.

OyKKK:ssa puolet graduista saa arvosanan 5. Lähes puolet saa arvosanan 4,  muutama hassu saa arvosanan 3.

No tuohan on täysin sama systeemi? Jos arvosanalla 6 pääsee läpi. Suomessa arvosanalla 1 pääsee läpi. Joten aivan samalla tavalla erotetaan jyvät akanoista molemmilla systeemeillä, 5 erilaista hyväksyttyä arvosanaa molemmissa.

Arvostelun nyt voi toteuttaa niin monella eri tavalla, että vertailu on todella vaikeaa. Ei tuossa edes hirveästi paina se, kuinka moneen portaaseen arvosanat skaalautuu ja kuinka monta prosenttia läpimenoon tarvitaan. Jossain sosiologian esseissä on aika vaikea määrittää, kuinka moniprosenttinen vastaus on - ja kuinka pajon esim. painotetaan omaa tulkintaa vs. detaljien muistamista. 

Sitten on eroja opettajien, tiedekuntien, aineiden ja yliopstojen välillä. Eli vertailu Keski-Eurooppa vs. Suomi on aika turhaa. 

Vierailija kirjoitti:

OyKKK:ssa puolet graduista saa arvosanan 5. Lähes puolet saa arvosanan 4,  muutama hassu saa arvosanan 3.

Ja mitäs sieltä valmistuukaan vuosittain, 10? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OyKKK:ssa puolet graduista saa arvosanan 5. Lähes puolet saa arvosanan 4,  muutama hassu saa arvosanan 3.

Ja mitäs sieltä valmistuukaan vuosittain, 10? :D

Sisäänotto 180 opiskelijaa. Valmistumisprosenttia en tiedä. Todennäköisesti korkeampi kuin 6 %.