Vanhempani haluavat periä vuokraa asumisestani (olen 18v)
Vanhempani siis haluavat periä vuokraa muutaman satasen kuussa siitä että asun VIELÄKIN kotona. Kukaan muu kaverini ei maksa vuokraa ja pitävät vaatimusta kohtuuttomana. Olen jäämässä välivuodelle nyt lukion loputtua mutta töitä en ole vielä saanut, joten olen työtön eikä minulla ole rahaa. Jos en maksa, heittävät pihalle.
Olemme hyvin toimeentuleva perhe ja asumme maalla hieman pk-seudun ulkopuolella.
Onko kohtuullista?
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Muutama satanen? Sillähän maksaisi jo yksiön vuokraa useimmissa kaupungeissa.
Sittenhän ap voi muuttaa yksiöön. Ei ilmeisesti kelpaa.
Oma poikani jätti amiksen kesken, jäi kotiin roikkumaan pilveä polttamaan ja " musisoimaan". Oli hereillä öisin ja nukkui päivisin. Kömpi punkastaan ylös kun kuuli että tulin töistä kotiin. Eka kysymys oli: Mitä mättöö toit? Mulla paloi pinna. Sälli oli 18v. ja mä 3 lapsen yksinhuoltaja. Mitään tukia en siitä en enää saanut. Sanoin että jos et opiskele niin menet töihin ja maksat kotiin 200€/kk. Se ei hänelle sopinut niin heitin pihalle. Tästä on 15v. enkä kadu yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani jätti amiksen kesken, jäi kotiin roikkumaan pilveä polttamaan ja " musisoimaan". Oli hereillä öisin ja nukkui päivisin. Kömpi punkastaan ylös kun kuuli että tulin töistä kotiin. Eka kysymys oli: Mitä mättöö toit? Mulla paloi pinna. Sälli oli 18v. ja mä 3 lapsen yksinhuoltaja. Mitään tukia en siitä en enää saanut. Sanoin että jos et opiskele niin menet töihin ja maksat kotiin 200€/kk. Se ei hänelle sopinut niin heitin pihalle. Tästä on 15v. enkä kadu yhtään.
Ehkä olisi kannattanut rajata sitä lapsisaldoa ja keskittyä kasvattamaan kunnolla se ensimmäinen lapsi, niin olisi pojallakin ollut parempi tulevaisuus.
No ei nyt kauhean kohtuutonta ole. Eihän niin voi ajatella että jää lukion jälkeen vaan olemaan kotiin eikä osallistu kuluihin. Miksi pitää pitää välivuosi? Meillä poika meni aikanaan lukion jälkeen sivariin ja maksoi kotiin muutaman satasen. Kyse oli minun puoleltani vastuun opettamisesta: kun isänmaan puolustaminen ei maistunut niin en sitä palkinnut ilmaisella täysihoidolla yhtä lisävuotta. Ja hyvissä ja lämpimissä väleissä olemme aina olleet. Ei ollut kyse rahanahneudesta. Sivarin jälkeen opiskeli toisella paikkakunnalla ja oli viikonloput kotona ja samoin kesät kun kävi kesätöissä. Opiskelijana sai olla kotona ilman maksuja.
Valmistuttuaan sai heti töitä ja asui puoli vuotta kotona sen jälkeen. Sinä aikana maksoi 300€/kk, eli halvalla sai asua ja syödä niin paljon kuin napa veti.
Vanhemman tehtävä on opettaa velvollisuuksia ja vastuun ottamista.
Vauvaa ei voi antaa kenenkään muun koskea ettei kiintymyssuhde vaan vaurioidu ja kun se on 18v niin eikun pihalle.
Olin 18-vuotiaana vuoden työttömänä kotona enkä maksanut m i s t ä ä n. Tuet vaan juoksi ja pidin kaiken itse. Äitini toki uhkaili riitojen yhteydessä (näillä sanoilla) että "ryhtyy niin vittumaiseksi että ottaa minulta satasen joka kuussa". Mutta ottamatta jäi, koska oli henkisesti epävakaa kaappijuoppo ja tiesi olleensa huono äiti. Kun vuoden päästä häivyin, nyhdin siltä vielä kunnon lähtörahatkin! 👌🏻
Itsekin jouduin maksamaan äidilleni vuokraa kotona asumisesta 100 €/kk. Tosin sain ne rahat takaisin lähtiessäni opiskelemaan, eli poismuuton yhteydessä. Äiti halusi vain opettaa, että asuminen ja ylipäätään eläminen ei ole ilmaista.
En koskaan ole perinyt vuokraa tai ruokarahaa. Kun omilleen muuttivat ja elivät opinto-ja asumistuella ja kävivät opiskelun ohessa tunti töissä, avustin silti hätätilanteessa rahallisesti ja ruoka-avulla. Minulle oli kunnia-asia saada heidät koulutetuiksi ilman opintolainan ottoa. Laiskoiksi tai veteliksi eivät ole silti muuttuneet.
Minä en perisi, mutta kotona asuvalta täysi-ikäiseltä odottaisin suurempaa osallistumista kotitöihin, säännöllistä säästämistä omaa tulevaisuutta varten, ja hyödyllistä tekemistä oman elämän eteen eli pääsykokeisiin lukemista tai työnhakua. Me olemme aina saaneet asua tai palata kotiin tai vanhempien omistamaan asuntoon, mutta ehtona on ollut se että pitää joko opiskella tai tehdä töitä, ei vaan sluibailla.
Minäkin maksoin kun asuin kotona ja olin töissä. Taisin olla 18 tai 19-v. En muista enää tarkkaa summaa.
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani jätti amiksen kesken, jäi kotiin roikkumaan pilveä polttamaan ja " musisoimaan". Oli hereillä öisin ja nukkui päivisin. Kömpi punkastaan ylös kun kuuli että tulin töistä kotiin. Eka kysymys oli: Mitä mättöö toit? Mulla paloi pinna. Sälli oli 18v. ja mä 3 lapsen yksinhuoltaja. Mitään tukia en siitä en enää saanut. Sanoin että jos et opiskele niin menet töihin ja maksat kotiin 200€/kk. Se ei hänelle sopinut niin heitin pihalle. Tästä on 15v. enkä kadu yhtään.
Miten sun lapselle kävi?
Pahimmillaan se johtaa nuoren syrjäytymiseen, ainakin jos kotoa ei ole saanut riittäviä eväitä aikuisuuteen ja ongelmat ja nuoren kasvatus jää naapurien ja muiden tehtäväksi. Ja jokaisessa rivi- ja kerrostalossa tuttu ilmiö.
Ja mikä pahinta, nuorten yhä kasvava maksuhäiriöt ja luottotietojen menetys, joka vaikeuttaa asunnon vuokraamista ja ulosottokierre on valmis ja tulevaisuus tuhottu ja nuori ajautuu rikoksen polulle ja sieltä pääseminen on tosi vaikeaa.
Mieluimmin potkikaa ne nuoret kotona teininä, jolloin yhteiskunta ottaa vastuun, eikä nuori jää yksin, kun on alaikäinen.
Ota oikea asunto ja vuokrasopimus, saatat päästä muutaman kympin omavastuulla.
Jos asuu pääkaupungin lähettyvillä niin töitä varmasti löytyy. Toimettomana ei kannata olla ettei tule pullamössöksi. Iso etu että voi asua kotona. Jos vuokraat yksiön joudut maksamaan siitä helposti 600e. Osallistutko miten paljon kotitöihin?
Emma. kirjoitti:
Itsekin jouduin maksamaan äidilleni vuokraa kotona asumisesta 100 €/kk. Tosin sain ne rahat takaisin lähtiessäni opiskelemaan, eli poismuuton yhteydessä. Äiti halusi vain opettaa, että asuminen ja ylipäätään eläminen ei ole ilmaista.
Viisas äiti sulla!
Vierailija kirjoitti:
Olin 18-vuotiaana vuoden työttömänä kotona enkä maksanut m i s t ä ä n. Tuet vaan juoksi ja pidin kaiken itse. Äitini toki uhkaili riitojen yhteydessä (näillä sanoilla) että "ryhtyy niin vittumaiseksi että ottaa minulta satasen joka kuussa". Mutta ottamatta jäi, koska oli henkisesti epävakaa kaappijuoppo ja tiesi olleensa huono äiti. Kun vuoden päästä häivyin, nyhdin siltä vielä kunnon lähtörahatkin! 👌🏻
Sairasta! Siis sun toiminta!
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani jätti amiksen kesken, jäi kotiin roikkumaan pilveä polttamaan ja " musisoimaan". Oli hereillä öisin ja nukkui päivisin. Kömpi punkastaan ylös kun kuuli että tulin töistä kotiin. Eka kysymys oli: Mitä mättöö toit? Mulla paloi pinna. Sälli oli 18v. ja mä 3 lapsen yksinhuoltaja. Mitään tukia en siitä en enää saanut. Sanoin että jos et opiskele niin menet töihin ja maksat kotiin 200€/kk. Se ei hänelle sopinut niin heitin pihalle. Tästä on 15v. enkä kadu yhtään.
Tuossa teidän tapauksessa on tainnut mennä muutakin pahasti pieleen. Ja onko se lapsen syy?
Jos sulla on molemmat vanhemmat kuulostaa aika oudolta. Sairas yksinhuoltaja vois periä vuokraa. Pientä ruokarahaa voisit maksaa esim. 100 e / kk. Itse kyllä muutin yo. na pois kotoa , kuten miehenikin.
Itse aion periä lapseltani vuokraa, jos hän ei opiskele, mutta asuu kotona. Laitan sen säästöön ja saa sitten takaisin, kun muuttaa onaan kotiin. Kyllä tossa iässä on jo hyvä oppia, minne raha menee. Saa myös muuttaa pois ja maksaa reilusti enemmän, alle 24-vuotiailla on aika nihkeät tukiasiat, jos ei ole muuta opintoja, kuin lukio. Olet kelan silmissä kouluttamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 18-vuotiaana vuoden työttömänä kotona enkä maksanut m i s t ä ä n. Tuet vaan juoksi ja pidin kaiken itse. Äitini toki uhkaili riitojen yhteydessä (näillä sanoilla) että "ryhtyy niin vittumaiseksi että ottaa minulta satasen joka kuussa". Mutta ottamatta jäi, koska oli henkisesti epävakaa kaappijuoppo ja tiesi olleensa huono äiti. Kun vuoden päästä häivyin, nyhdin siltä vielä kunnon lähtörahatkin! 👌🏻
Sairasta! Siis sun toiminta!
Mä tavallaan ymmärrän. Alkoholistin lapsena on vaikea olla. Siinä pakostakin alkaa jossakin vaiheessa halveksumaan ja siitä ei pääse irti, ennen kuin saa välimatkaa ja oman itsenäisen elämän. Ihan jo sekin, että tietää niiden rahojen menevän viinaan ottaa päähän niin paljon, että ymmärrän, jos mieluummin säästää ne omaa tulevaisuutta varten kuin antaa alkoholistiäidille.
Miksi täällä oletetaan, että ap vaan "loisii nurkissa" tekemättä kotitöitä? Puhutaan täysihoidosta ja kotona pötköttelystä? Olisiko täysin käsittämätön ajatus, että ap voisi tehdä niitä kotitöitä? Niin kuin kuka tahansa muukin, joka nyt kotonaan asuu.