"Itä-Suomen yliopisto lopettaa saksan pääaineopetuksen"

Englanti on germaaninen kieli, joten se siitä pakkoruotsitusargumentista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin unkarilaiset ugrit puhuvat saksaa ilman pakkoruotsia.

Pakkoruotsi Unkariin, niin osaavat palvella Balaton-järvellä saksankielisiä turisteja entistäkin paremmin!

Unkarilaisethan osaavat, ainakin se vanhempi polvi, vielä Saksaa. Olihan Unkari aikoinaan osa Itävalta-Unkaria. Muutenkin Ientisen Itä-blokin alueella koulutus on vielä arvossaan. Saksaa opiskellaan ahkerasti koska markkinat ovat siellä. Samasta syystä suomessa tulisi opiskella ruotsia joka on meidän johtava kauppakumppani ja Saksa heti perässä.

Suomihan sijoittui juuri viimeisimmässä eurooppalaisessa koulutusvertailussa keskivaiheille heti Romanian taakse. Hälyttävää on ettei 20% Suomen nuorista ole minkäänlaista peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Itävalta-Unkari hajosi sata vuotta sitten. :D Balaton-järvellä ei pärjää englannilla, koska Saksasta ja Itävallasta tulee alueelle valtavasti turisteja ja sitä kieltä puhutaan, jolla tuotteet ja palvelut myydään.

Vierailija kirjoitti:

Saksa ja ruotsi eivät ole niin lähellä toisiaan, että niiden puhujat kykenisivät kommunikoimaan keskenään. Voi tajuta, mistä puhutaan aivan kuten suomalainen ja virolainenkin keskenään, mutta ei sen paremmin. Ruotsille ymmärrettäviä pareja ovat norja ja jossain määrin tanska. Saksan pari on hollanti/flaami, joka on vasta uuden ajan alussa erkautunut saksasta oman kielioppinsa ansiosta. Sveitsinsaksa taas on saksaa, koska se noudattaa samaa kielioppia, vaikka ääntyykin eri tavalla.

Niin siis haluan vain lisätä että normaalilla nopeudella puhutusta kielestä kumpikaan ei ymmärrä mitään; ei varsinkaan ruotsin ja saksan tapauksessa. Kyse on aivan vieraista kielistä.

Ruotsissa ja norjassakin on valtavasti sanastoa ihan perussanoista lähtien, joka on täysin erilaista eikä merkitys mitenkään pääteltävissä erilaisen kieliopin lisäksi. Pakkoruotsi ei mahdollista itsessään norjan ymmärtämistä, vaan pitäisi osata täydellisesti ruotsia ja sen jälkeenkin jäisi vielä paljon ymmärtämättä. Ruotsia taas voi osata täydellisesti vain asumalla jossakin ruotsinkielisessä tuppukylässä tai Ruotsissa itsessään.

Itä-Suomen yliopisto ja Balaton-järvi. Nyt ollaan ytimessä.

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen yliopisto ja Balaton-järvi. Nyt ollaan ytimessä.

Tässä ketjussa on jo ajat sitten siirrytty puhumaan pakkoruotsista ja sen aikaistamisen vaikutuksesta muiden kielten osaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Sivustalta on nyt tungettava kertomaan, että jos on hyvä tai keskinkertainen kielipää ja/tai motivaatio kohdallaan, ei "apukieliä" tarvita. Minä aloitin koulussa englannilla, sitten tuli mukaan pakkoruotsi, vapaaehtoisina saksa ja venäjä. Venäjä oli minulle huomattavasti helpompi oppia kuin saksa, vaikka se hieno ruotsi olikin porttina siellä taustalla.

Nro 27

Toki tässä voisi täsmentää että minkä tason oppimisesta on kysymys. En tiedä onko tätä tutkittu mutta jos tarkoitetaan esim.lukion lyhyen kielen hallintaa, niin venäjässä saa ehkä vähemmillä tiedoilla paremman arvosanan kuin saksassa, koska kokeethan painottavat kirjoittamista ja venäjän kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin saksan.

Saksa olisi kyllä hyödyllisempi kieli kuin ruotsi. Mutta kielten pääaineopetetuksen määrä Suomessa on liian iso. Ei se kielitaito yksin avaa ovia mihinkään, vaan tarvitaan rinnalle jonkin muun alan ammattiosaaminen. Se jätetään yleensä kertomatta uutisissa, joissa hehkutetaan miten venäjän/kiinan/minkä tahansa kielen osaajille riittää töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Sivustalta on nyt tungettava kertomaan, että jos on hyvä tai keskinkertainen kielipää ja/tai motivaatio kohdallaan, ei "apukieliä" tarvita. Minä aloitin koulussa englannilla, sitten tuli mukaan pakkoruotsi, vapaaehtoisina saksa ja venäjä. Venäjä oli minulle huomattavasti helpompi oppia kuin saksa, vaikka se hieno ruotsi olikin porttina siellä taustalla.

Nro 27

Toki tässä voisi täsmentää että minkä tason oppimisesta on kysymys. En tiedä onko tätä tutkittu mutta jos tarkoitetaan esim.lukion lyhyen kielen hallintaa, niin venäjässä saa ehkä vähemmillä tiedoilla paremman arvosanan kuin saksassa, koska kokeethan painottavat kirjoittamista ja venäjän kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin saksan.

En tarkoittanut arvosanoja vaan siltä, miten helpolta kielen oppiminen tuntuu. Venäjän kirjoittaminen muuten ei ole kauhean paljon vaikeampaa kuin saksan; ne kirjaimet oppii kyllä parissa viikossa.

Nro 27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen yliopisto ja Balaton-järvi. Nyt ollaan ytimessä.

Tässä ketjussa on jo ajat sitten siirrytty puhumaan pakkoruotsista ja sen aikaistamisen vaikutuksesta muiden kielten osaamiseen.

Niinpä, valitettavasti.

Tästä on paljon apua Itä-Suomen yliopiston saksan kielen pääaineopiskelulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen yliopisto ja Balaton-järvi. Nyt ollaan ytimessä.

Tässä ketjussa on jo ajat sitten siirrytty puhumaan pakkoruotsista ja sen aikaistamisen vaikutuksesta muiden kielten osaamiseen.

Niinpä, valitettavasti.

Tästä on paljon apua Itä-Suomen yliopiston saksan kielen pääaineopiskelulle.

Jospa te kaksi sitten ohjaisitte keskustelun takaisin raiteilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Sivustalta on nyt tungettava kertomaan, että jos on hyvä tai keskinkertainen kielipää ja/tai motivaatio kohdallaan, ei "apukieliä" tarvita. Minä aloitin koulussa englannilla, sitten tuli mukaan pakkoruotsi, vapaaehtoisina saksa ja venäjä. Venäjä oli minulle huomattavasti helpompi oppia kuin saksa, vaikka se hieno ruotsi olikin porttina siellä taustalla.

Nro 27

Toki tässä voisi täsmentää että minkä tason oppimisesta on kysymys. En tiedä onko tätä tutkittu mutta jos tarkoitetaan esim.lukion lyhyen kielen hallintaa, niin venäjässä saa ehkä vähemmillä tiedoilla paremman arvosanan kuin saksassa, koska kokeethan painottavat kirjoittamista ja venäjän kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin saksan.

En tarkoittanut arvosanoja vaan siltä, miten helpolta kielen oppiminen tuntuu. Venäjän kirjoittaminen muuten ei ole kauhean paljon vaikeampaa kuin saksan; ne kirjaimet oppii kyllä parissa viikossa.

Nro 27

Lyhyestä venäjästä saa helpommin hyvän arvosanan kuin lyhyestä saksasta, koska kokonaistaso on kirjoittajilla heikompi. Sama näkyy myös yliopistossa näitä pääaineenaan opiskelevilla: saksan perusopinnoissa on vain muutamia yksittäisiä, jotka eivät puhu sujuvaa saksaa, venäjässä heitä on useampia (minä mukaan lukien). Olen ammatiltani näiden kielten opettaja (en lukiossa) eli puhun omista opiskeluajoistani Helsingin yliopistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on se ulkomaa, jossa on eniten suomalaisia töissä. Jos ruotsin tunneilla kaikki olisivat keskittyneet opiskeluun, voisivat he työttöminäkin siirtyä Norjaan töihin. Norja yrittikin rekrytoida suomalaisia, mutta hämmästeli huonoa ruotsin kielen taitoa. Mutta huudetaan me vaan täällä sitä pakkoruotsia edelleen, niin jatkuu Suomen taloudellinen ahdinko ainakin sen seuraavat 8 vuotta. Muu olisikin aivan liian järkevää.

Aivan, ruotsi on suomalaiselle helppo kieli oppia. Jo sillä, että keskittyy oppitunneilla, saavuttaa aika hyvän kielitaidon. Suomessa vain on paha asenneongelma ruotsin kieleen ja sillä, ettei osaa ruotsia tai saa todistukseen surkean numeron, jopa ylpeillään.

Itse pidin ruotsista koulussa. Ehkä johtuu ruotsinkielisen alueen pinnassa asumisesta osaltaan. Vieläkin kymmeniä vuosia lukion jälkeen osaan ruotsia kohtalaisesti, vaikka en ole sitä tosiaan kovin paljon käyttänyt, mikä nyt sitten varmaan saa jonkun kirjoittamaan, että no pitipä arvata. Mutta luen kyllä ruotsia jonkin verran silloin tällöin ja seuraan ruotsinkielisiä ohjelmia. On hienoa huomata, että suhteellisen vaikeakin kirja sujuu, esim. jokin aika sitten referoin aika vaikean ruotsinkielisen kirjan. Ja tietysti on kiva puhua ruotsia vaikkapa Tukholmassa. Ja sitten mitä siirtovaikutukseen tulee, niin saksa oli kyllä lukiossa aivan hirveän helppoa minulle. Olisiko ruotsilla ollut siinä jotakin vaikutusta, en tiedä. Niin ja tuleepa mieleen sellainenkin seikka, että kun tein gradua, luin jopa norjankielisiä kirjoja ja sain niistä selvää. Joten kyllä ruotsista on ollut minulle suurta hyötyä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Sivustalta on nyt tungettava kertomaan, että jos on hyvä tai keskinkertainen kielipää ja/tai motivaatio kohdallaan, ei "apukieliä" tarvita. Minä aloitin koulussa englannilla, sitten tuli mukaan pakkoruotsi, vapaaehtoisina saksa ja venäjä. Venäjä oli minulle huomattavasti helpompi oppia kuin saksa, vaikka se hieno ruotsi olikin porttina siellä taustalla.

Nro 27

Toki tässä voisi täsmentää että minkä tason oppimisesta on kysymys. En tiedä onko tätä tutkittu mutta jos tarkoitetaan esim.lukion lyhyen kielen hallintaa, niin venäjässä saa ehkä vähemmillä tiedoilla paremman arvosanan kuin saksassa, koska kokeethan painottavat kirjoittamista ja venäjän kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin saksan.

En tarkoittanut arvosanoja vaan siltä, miten helpolta kielen oppiminen tuntuu. Venäjän kirjoittaminen muuten ei ole kauhean paljon vaikeampaa kuin saksan; ne kirjaimet oppii kyllä parissa viikossa.

Nro 27

Lyhyestä venäjästä saa helpommin hyvän arvosanan kuin lyhyestä saksasta, koska kokonaistaso on kirjoittajilla heikompi. Sama näkyy myös yliopistossa näitä pääaineenaan opiskelevilla: saksan perusopinnoissa on vain muutamia yksittäisiä, jotka eivät puhu sujuvaa saksaa, venäjässä heitä on useampia (minä mukaan lukien). Olen ammatiltani näiden kielten opettaja (en lukiossa) eli puhun omista opiskeluajoistani Helsingin yliopistossa. 

Totta, mutta minä en edelleenkään puhunut arvosanoista, vaan siitä, miten helpolta kielen oppiminen tuntuu. Ruotsi ei tehnyt saksan kielen oppimisesta helpompaa kuin venäjästä, joka sentään oli aivan toisesta kieliperheestä ja minulle silti kuin leikkiä vain.

Olen englannin ja saksan kielen kääntäjä ja yrityskouluttaja (olen opettanut myös ruotsia). Koulutuksen alussa saksaa sivukielenään opiskeleville järjestettiin täydennyskursseja, joilla varmistettiin riittävä lähtötaso. Venäjää ei sivukieleksi saanut (harmi), mutta sitä pääaineenaan opiskelevat joutuivat kaikki tyynni "täydennyskurssille", josta ei edes lyhyen venäjän laudaturilla saanut vapautusta. Venäjää ei tarvinnut edes osata, vaikka käytännössä kukaan ei tainnut olla ihan ummikko.

Olemmekohan me muuten jäävejä osallistumaan tähän keskusteluun, kun meillä ns. omat intressit ovat aika lähellä? :)

Nro 27

Ja Turun yliopistosta lopettavat venäjän kielen koulutusohjelman. Turussakin oli yhdessä vaiheessa saksa leikkauslistalla, mutta vielä säilynee. Olen kuullut yliopistomaailmassa huhua, että nyt yliopistot haluavat rahoituksen puutteessa profiloitua johonkin tiettyyn alaan, eikä valitettavasti humanistiset tieteet ole kovin trendikkäitä. Alojahan leikataan pois siksi, koska valtio on vähentänyt rahoitustaan ja jokaisen alan tuloksellisuutta mitataan tarkasti. Saattaa olla, että 10v kuluttua pieniä kieliaineita voi lukea pääaineena vain Helsingin yliopistossa, muissa yliopistoissa voi sitten opiskella englantia ja ruotsia. Nytkin ollaan jo ideoitu, että muissa yliopistoissa voisi suorittaa kandin, maisteri sitten Helsingissä.

Tässä puhutaan kahdesta eri asiasta: onko mahdollista, että yksittäiselle ihmiselle on hyötyä ruotsin osaamisesta vs. onko järkevää opettaa ruotsia koko kansalle. Minun mielestäni jälkimmäinen on järjetöntä. Riittäisi hyvin, että pakollinen kieli olisi englanti ja sen lisäksi pitäisi lukea yhtä kieltä, jonka saisi vapaasti valita oman koulunsa kielitarjonnasta eli ensisijaisesti: ruotsi, saksa, venäjä, ranska, mutta myös italia, espanja, latina, mitä näitä nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on se ulkomaa, jossa on eniten suomalaisia töissä. Jos ruotsin tunneilla kaikki olisivat keskittyneet opiskeluun, voisivat he työttöminäkin siirtyä Norjaan töihin. Norja yrittikin rekrytoida suomalaisia, mutta hämmästeli huonoa ruotsin kielen taitoa. Mutta huudetaan me vaan täällä sitä pakkoruotsia edelleen, niin jatkuu Suomen taloudellinen ahdinko ainakin sen seuraavat 8 vuotta. Muu olisikin aivan liian järkevää.

Aivan, ruotsi on suomalaiselle helppo kieli oppia. Jo sillä, että keskittyy oppitunneilla, saavuttaa aika hyvän kielitaidon. Suomessa vain on paha asenneongelma ruotsin kieleen ja sillä, ettei osaa ruotsia tai saa todistukseen surkean numeron, jopa ylpeillään.

Itse pidin ruotsista koulussa. Ehkä johtuu ruotsinkielisen alueen pinnassa asumisesta osaltaan. Vieläkin kymmeniä vuosia lukion jälkeen osaan ruotsia kohtalaisesti, vaikka en ole sitä tosiaan kovin paljon käyttänyt, mikä nyt sitten varmaan saa jonkun kirjoittamaan, että no pitipä arvata. Mutta luen kyllä ruotsia jonkin verran silloin tällöin ja seuraan ruotsinkielisiä ohjelmia. On hienoa huomata, että suhteellisen vaikeakin kirja sujuu, esim. jokin aika sitten referoin aika vaikean ruotsinkielisen kirjan. Ja tietysti on kiva puhua ruotsia vaikkapa Tukholmassa. Ja sitten mitä siirtovaikutukseen tulee, niin saksa oli kyllä lukiossa aivan hirveän helppoa minulle. Olisiko ruotsilla ollut siinä jotakin vaikutusta, en tiedä. Niin ja tuleepa mieleen sellainenkin seikka, että kun tein gradua, luin jopa norjankielisiä kirjoja ja sain niistä selvää. Joten kyllä ruotsista on ollut minulle suurta hyötyä ;)

Virkamiesruotsin läpäisy edellyttää teoriassa tyydyttävää kielitaitoa eli kolmostasoa (B1). Natiivitasoon eli kutostasoon vaaditaan yli kaksi kertaa enemmän aikaa kuin siihen kolmostason saavuttamiseen on mennyt.

Suomessa ruotsin opettajat eivät keskity siihen mitä opiskelija osaa, vaan ynseällä tavalla kuittailevat siitä mitä opiskelija ei osaa, ikään kuin suomalaiselle olisi jotenkin luonnollista osata kieltä, joka on suurelle osalle yhtä vieras kuin turkki ja useimmille yhtä hyödyllinen. Millään järkiperusteella juuri ruotsi ei ole suomalaiselle helppo kieli oppia.

Hyvä ruotsin kielen taito vaatii lukion laudaturia tai parempaa tasoa ja seiskankin arvosanaan vaaditaan hyvin paljon osaamista, jota valitettavasti pidetään pakkoruotsin vaikutuksesta pikkujuttuna kun taas samaa tietomäärää kiinan tai turkin kohdalla pidettäisiin ihailtavana asiana.

Saksa ei ole ala-asteella kiinnostanut lapsia enää aikoihin ja sama pätee yläasteeseen ja lukioon. Näin jo ennen ruotsin aikaistamista. Valinnaiskielet ei enää kiinnosta lapsia ja nuoria, koska ne ovat työläitä ja tarjolla on paljon kivempia ja helpompia aineita. Lukiossa valinnaiskielet on tappanut ainereaali, sen tiedän pitkällä lukion open kokemuksella. Venäjä ei tosiaan ollut mikään suosittu kieli silloin, kun itse olin opiskelemassa Joensuussa. Nykyisestä en tiedä. Mitä enemmän koulussa ja lukiossa tarjotaan helppoja kursseja, sitä vähemmän työtä vaativat kielet kiinnostavat. Ruotsi koetaan vaikeaksi, mutta saksan kielioppi on paljon vaikeampaa. Nykylapset eivät hahmota sijamuotoja, esim. Objektin tunnistaminen on jo vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin unkarilaiset ugrit puhuvat saksaa ilman pakkoruotsia.

Niinpä. Ja saksan opiskelun valitsevat brittilapsetkin syöksyvät suin päin saksantunneille käyttämättä ensin muutamaa vuotta ruotsin opiskeluun, vaikka se niin helpottaisi saksan oppimista.