"Itä-Suomen yliopisto lopettaa saksan pääaineopetuksen"

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston idea ei ole työllistymisessä. Platonin akatemiasta asti yliopiston ja valtion tiet eivät ole olleet samat. Vaan yliopiston idea on tutkia jotain asiaa tai ilmiötä riippumatta valtiosta, jopa valtiolle epämieluisasti.

Oikeastaan ainoa selvä poikkeus tähän oli - ja jossain määrin yhä on - USA:n yliopistot, joissa liike-elämä ja ajatushautomot päättävät pitkälti yliopistojen rahoituksesta.

Suomen yliopistot on nimenomaan perustettu tuottamaan virkamiehiä valtionhallintoon.

Tutkimus on Suomen yliopistojen sivutuote.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitteita kyllä väännetään, kun se on ilmaista. Perustakaa mieluummin rahasto. Oikeastaan kaikkeen saisi perustaa rahaston, niin nähtäisiin, mitä ihmiset on oikeasti valmiita tukemaan.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että koulutus pitäisi ratkaista huutoäänestyksellä? Kansa: "Tuo on roskaa, ei tueta sitä." -> Tutkiminen loppuu?

Alkaa Suomen korkeakoulutus olla tuhottu, jos tämä visio pääsee valtaan.

Sanoinko niin? Että koulutus pitäisi ratkaista huutoäänestyksellä?

Adressit ja aloitteet ovat ilmaisia, eivät ne ole kenenkään pussista pois. Sen sijaan veronmaksajat maksavat paljon turhastakin koulutuksesta.

Kirjoitin jo Jyväskylän yliopiston kirjallisuusketjuun, totesin, että oppiaineiden lopettamisia tulee vielä lisääkin. Eikä niitä adresseilla ratkaista, vaan rahalla. Markkinatalous on valitettavasti juuri tarkoittamaasi huutoäänestystä. Mesenaateilta saa kyllä rahaa tutkimukseenkin, kun osaa hakea ja perustella. Sekin on markkinataloutta, että ne joilla on rahaa, saavat valita itse, mihin sitä laittavat.

Akateeminen vapaus tarkoittaa vapautta paitsi valtiosta, myös bisneksen eduista. Todellisuus ja sen eri puolet, ihmisen ymmärrys elämästä ja ilmiöistä, ovat riippumattomia siitä, mitä rahoittajat tahtovat ja toivovat. Jos tätä periaatetta rikotaan, akateeminen vapaus ei toteudu.

Jos työllistymisellä ei ole merkitystä, niin pitää ottaa käyttöön lukukausimaksut kaikille. Nythän on fiksusti suunnitteilla, että yliopistojen tiedekuntia rahoitetaan työllistymisen mukaan eli vain työllistyneistä saa valtion tukea. Eivät veronmaksajat halua kustantaa opiskelua, joka ei johda edes työllistymiseen.

Miten tämäkin keskustelu on päätymässä hakoteitä pitkin kuolon torpalle. Vaikka saksaa ei lakkautettaisikaan pääaineena Itä-Suomen yliopistosta, pakkoruotsia ei silti poisteta. Ihmeellisiä dikotomioita ja distribuutioita taas rakennellaan vailla korrelaatiota tai kausaliteettia.

Suomi nousee siis, jos suomalaiset muuttavat Norjaan tai Ruotsiin töihin ja maksavat veronsa Norjaan tai Ruotsiin. Kiinnostava näkökanta.

Vierailija kirjoitti:

Harva lapsi opiskelee venäjää ja harva opiskelija yliopistossakaan sitä lukee. Aiemmin Itä-Suomen yliopistossa venäjän valitsivat he, jotka eivät yrityksistä huolimatta saaneet englantia sivuaineeksi. Tuolta valmistuu siis kielten opeja ja enkulla ja ruotsilla työllistyy parhaiten. Työllistymisen on oltava keskiössä, koska opetus järjestetään verovaroilla.

Äläs puhu paskaa! Kyllä meitä venäjää pääaineena opiskelevia oli ihan runsain mitoin! Tuo on kyllä,totta, että ruotsin aikaistaminen alakouluun vie meiltä venäjän ja muiden pienten kielten opeilta työt, kun valinnaisia kieliä ei enää haluta opiskella tuon ruotsin takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on portti kaikkiin maailman kieliin.

Siitä portista on jokaisen suomalaisen mentävä, koska sen molemmille puolille on rakennettu jykevät muurit.

Ruotsin kieli on ainakin portti germaanisiin kieliin. Itse opin saksan muutamassa kuukaudessa pitkän ruotsin avulla. Ne ovat kielinä hyvin lähellä toisiaan. Sanat menee helposti sekaisin. Vastaavasti jos opiskelee ensi saksan niin ruotsi on helppo oppia siihen perään. Syksyllä kun saan maisterin paperit lähden hakemaan töitä noista maista. Omalla tekniikan alallani on Suomessa tarjolla vain irtisanomisia.

Saksan kieli on vielä parempi portti germaanisiin kieliin. Ei siihen ruotsia tarvita.

Itse puhun molempia sujuvasti. Ja molemmissa maissa olen ollut vuosia töissä ja Itävallassa sekä Sveisissä. Viimeksi Ruotsissa. Seuraava työ odottaa jo Norjassa.

Niin puhun minäkin, kumpaakin olen jopa opettanut aikoinani. Mutta mitä se tähän asiaan kuuluu?

Nro 15

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston idea ei ole työllistymisessä. Platonin akatemiasta asti yliopiston ja valtion tiet eivät ole olleet samat. Vaan yliopiston idea on tutkia jotain asiaa tai ilmiötä riippumatta valtiosta, jopa valtiolle epämieluisasti.

Oikeastaan ainoa selvä poikkeus tähän oli - ja jossain määrin yhä on - USA:n yliopistot, joissa liike-elämä ja ajatushautomot päättävät pitkälti yliopistojen rahoituksesta.

Suomen yliopistot on nimenomaan perustettu tuottamaan virkamiehiä valtionhallintoon.

Tutkimus on Suomen yliopistojen sivutuote.

Tietenkin koulutuksella on elettävä. Mutta mitä ankarammin toteutetaan päättelyketjua

"koska koulutetut sijoittuvat herkästi julkiselle sektorille, ja koska julkinen sektori maksaa, niin koulutuksesta pitää leikata",

niin sitä enemmän leikataan myös tutkimuksen ja ajattelun riippumattomuuden ideasta ja näitä suitsitaan, Yhdysvaltain tapaan, markkinatalousintressien tai valtion/kansan intressien alaisuuteen. Sokrates pyörii haudassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitteita kyllä väännetään, kun se on ilmaista. Perustakaa mieluummin rahasto. Oikeastaan kaikkeen saisi perustaa rahaston, niin nähtäisiin, mitä ihmiset on oikeasti valmiita tukemaan.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että koulutus pitäisi ratkaista huutoäänestyksellä? Kansa: "Tuo on roskaa, ei tueta sitä." -> Tutkiminen loppuu?

Alkaa Suomen korkeakoulutus olla tuhottu, jos tämä visio pääsee valtaan.

Sanoinko niin? Että koulutus pitäisi ratkaista huutoäänestyksellä?

Adressit ja aloitteet ovat ilmaisia, eivät ne ole kenenkään pussista pois. Sen sijaan veronmaksajat maksavat paljon turhastakin koulutuksesta.

Kirjoitin jo Jyväskylän yliopiston kirjallisuusketjuun, totesin, että oppiaineiden lopettamisia tulee vielä lisääkin. Eikä niitä adresseilla ratkaista, vaan rahalla. Markkinatalous on valitettavasti juuri tarkoittamaasi huutoäänestystä. Mesenaateilta saa kyllä rahaa tutkimukseenkin, kun osaa hakea ja perustella. Sekin on markkinataloutta, että ne joilla on rahaa, saavat valita itse, mihin sitä laittavat.

Akateeminen vapaus tarkoittaa vapautta paitsi valtiosta, myös bisneksen eduista. Todellisuus ja sen eri puolet, ihmisen ymmärrys elämästä ja ilmiöistä, ovat riippumattomia siitä, mitä rahoittajat tahtovat ja toivovat. Jos tätä periaatetta rikotaan, akateeminen vapaus ei toteudu.

Kaikin mokomin.Kunhan itse löydätte vapaaehtoiset rahoittajat, jotka ovat samaa mieltä akateemisesta vapaudesta.

Aika hyvin unkarilaiset ugrit puhuvat saksaa ilman pakkoruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin unkarilaiset ugrit puhuvat saksaa ilman pakkoruotsia.

Pakkoruotsi Unkariin, niin osaavat palvella Balaton-järvellä saksankielisiä turisteja entistäkin paremmin!

Helsingin yliopisto lopettaa Japanin kielen professuurin, jonka Japanin valtio on aikoinaan lahjoittanut. Tilalle tulee... SOMALIN kielen opetusta :) :).

Japanihan on ihan pilipalimaa jossakin idässä, kun sen sijaan Somalian kanssa käydään kauppaa miljardeilla euroilla joka vuosi, ja telnologiassa maa on maailman huippua.

Vierailija kirjoitti:

Suomi nousee siis, jos suomalaiset muuttavat Norjaan tai Ruotsiin töihin ja maksavat veronsa Norjaan tai Ruotsiin. Kiinnostava näkökanta.

Kyllä. Jokainen työtön kuormittaa Suomen taloutta. Vastaavasti jJokainen lähtevä työtön keventää osaltaan yhteiskunnan kustannuksia, valtion velanottoa, veroja, jne. Kausaliteetti on tavallisen pulliaisenkin ymmärrettävissä.

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Saksa ja ruotsi eivät ole niin lähellä toisiaan, että niiden puhujat kykenisivät kommunikoimaan keskenään. Voi tajuta, mistä puhutaan aivan kuten suomalainen ja virolainenkin keskenään, mutta ei sen paremmin. Ruotsille ymmärrettäviä pareja ovat norja ja jossain määrin tanska. Saksan pari on hollanti/flaami, joka on vasta uuden ajan alussa erkautunut saksasta oman kielioppinsa ansiosta. Sveitsinsaksa taas on saksaa, koska se noudattaa samaa kielioppia, vaikka ääntyykin eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvin unkarilaiset ugrit puhuvat saksaa ilman pakkoruotsia.

Pakkoruotsi Unkariin, niin osaavat palvella Balaton-järvellä saksankielisiä turisteja entistäkin paremmin!

Unkarilaisethan osaavat, ainakin se vanhempi polvi, vielä Saksaa. Olihan Unkari aikoinaan osa Itävalta-Unkaria. Muutenkin Ientisen Itä-blokin alueella koulutus on vielä arvossaan. Saksaa opiskellaan ahkerasti koska markkinat ovat siellä. Samasta syystä suomessa tulisi opiskella ruotsia joka on meidän johtava kauppakumppani ja Saksa heti perässä.

Suomihan sijoittui juuri viimeisimmässä eurooppalaisessa koulutusvertailussa keskivaiheille heti Romanian taakse. Hälyttävää on ettei 20% Suomen nuorista ole minkäänlaista peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Bongattu av:n argumentaatiovirheketjusta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Etkö osaa lukea edes suomea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan roskaa, että ruotsi auttaisi oppimaan saksaa. Saksassa on ihan erilainen kielioppi ja vaikka sanasto on pitkälti yhteistä kantaa, pitää se kuitenkin opetella molemmissa kielissä erikseen. Harvemmin suomenkielinen väittää osaavansa viroa tuosta vain, ruotsalaisilla taas on harhoja saksan suhteen. Sitten ne istuvat sormi suussa, kun selviää, että minä ugrina puhunkin sujuvaa saksaa -  en pakkoruotsin vaan saksan kielen opiskelun ansiosta.

Olet väärässä. Germaanisten kielten opiskelussa yhden kielen taidolla on helppo oppia toinen. Samoin on romaanisten kielten kanssa. Yhden osaamalla pystyy ymmärtämään pitkälle muita. Et taida itse osata kuin englantia?

Sivustalta on nyt tungettava kertomaan, että jos on hyvä tai keskinkertainen kielipää ja/tai motivaatio kohdallaan, ei "apukieliä" tarvita. Minä aloitin koulussa englannilla, sitten tuli mukaan pakkoruotsi, vapaaehtoisina saksa ja venäjä. Venäjä oli minulle huomattavasti helpompi oppia kuin saksa, vaikka se hieno ruotsi olikin porttina siellä taustalla.

Nro 27