Lue keskustelun säännöt.
Kuinkahan vaikeaa on opiskella lääkäriksi, jos matikka ei kiinnostanut lukiossa?
15.06.2016 |
Mulla oli lyhyt matematiikka ja en kauheasti keskittynyt siihen, kun se oli mielestäni tylsää. Sain enimmäkseen kutosia, mutta parempaankin olisin varmasti pystynyt, jos en olisi keskittynyt niin paljon kielten opiskeluun, seurusteluun ym. Kielissä ja lukuaineissa pärjäsin hyvin,mutta enää ei kiinnosta lainkaan joku kääntäjän työ.
Joten otsikon kysymys? Tietenkin joutuisin opettelemaan paljon ihan alusta,mutta kai se mahdollista on.
Kommentit (23)
Kummityttö luki vain lyhyen matikan lukiossa, fyssasta ja kemiasta jotkut pakolliset kurssit (vai onko sellaisia nykyisin, en oikein itse tiedä, kun olen vuosimallia "kääkkä"). Joka tapauksessa hänellä oli se lyhytkin matikka tyyliin 6 ja 7 numeroissa ja fyssa ja kemia jotenkin rimaa hipoen läpi. Silti pääsi valmennuskurssin käytyään ekalla yrittämällä lääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika työ vetää pääsykokeista niin hyvät pisteet, että se kompensoi huonon todistuksen.
Koe on kai jokseenkin matemaattinen, mutta eräs läheiseni on valittanut, että opiskelu on pikemminkin liian vähän matemaattista... Enimmäkseen opetellaan ulkoa jotain soluja ja luetaan tiiliskiven paksuisia kirjoja.
No matikka (laaja), fysiikka ja kemia on yleensä sellainen kokonaispaketti, kaikki tukee toisiaan ja kaavojen pyörittely on helppoa ja laskurutiini paranee, kun kaikissa lasketaan paljon. Biologia on sitten oma lisänsä. Lääkiksessä tarvii näitä asioita eniten pääsykokeessa, ne perus kemiat ja fysiikat menee kyllä. Lääketieteellinen biokemia on iso haaste monille. Itse työssä ei fysiikkaa, kemiaa tai matikkaa niinkään tarvita mutta se tieto kyllä vaaditaan tieteellisen ajattelun ja päätöksenteon pohjaksi.
Jos sulla ei ole matikasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta laajaa oppimäärää vastaavia tietoja ja hyvää laskurutiinia, voi se sisäänpääsy tyssätä siihen. Ei se umpimahdotonta ole mutta todella vaikeaa on pärjätä niiden n. tuhannen muun hakijan joukossa, joilla nämä tiedot on juuri parhaimmilleen viilattuina päässä. Ne paikat jaetaan pisteen osien perusteella ja em. aineista laudaturin tai eximian kirjoittaneita jää sadoittain ulos.
Vierailija kirjoitti:
Kummityttö luki vain lyhyen matikan lukiossa, fyssasta ja kemiasta jotkut pakolliset kurssit (vai onko sellaisia nykyisin, en oikein itse tiedä, kun olen vuosimallia "kääkkä"). Joka tapauksessa hänellä oli se lyhytkin matikka tyyliin 6 ja 7 numeroissa ja fyssa ja kemia jotenkin rimaa hipoen läpi. Silti pääsi valmennuskurssin käytyään ekalla yrittämällä lääkikseen.
Pääsykokeet pystyy läpäisemään pänttäämälläkin, mutta se opiskelu ja matemaattisten/fysiikan/kemian jne soveltaminen opintojen aikana on ihan toinen juttu ja käsittääkseni juuri sitä kysyttiin eikä pääsykokeiden selvittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummityttö luki vain lyhyen matikan lukiossa, fyssasta ja kemiasta jotkut pakolliset kurssit (vai onko sellaisia nykyisin, en oikein itse tiedä, kun olen vuosimallia "kääkkä"). Joka tapauksessa hänellä oli se lyhytkin matikka tyyliin 6 ja 7 numeroissa ja fyssa ja kemia jotenkin rimaa hipoen läpi. Silti pääsi valmennuskurssin käytyään ekalla yrittämällä lääkikseen.
Pääsykokeet pystyy läpäisemään pänttäämälläkin, mutta se opiskelu ja matemaattisten/fysiikan/kemian jne soveltaminen opintojen aikana on ihan toinen juttu ja käsittääkseni juuri sitä kysyttiin eikä pääsykokeiden selvittämistä.
Oma kokemus on, että matematiikan suhteen pääsykoe on ehdottomasti se vaikein osa. Itse opinnoissa ei enää niin kauheasti matematiikka tarvitse.
Hahhah. Lukion lyhyt matikka vastaa käytännössä yliopiston yhtä opintoviikkoa, pitkä kolmea. Eli niiden omaksuminen on lasten leikkiä jos lahjoja vähänkään on.
Itse menin pääsykokeella sisään juuri tuosta tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Mielenkiintoista.
Minun kannattaisi sitten osallistua sellaiselle vuoden kestävälle lääketieteen valmennuskurssille, eikä lähteä lukion tietoja päivittämään ollenkaan? Jos siellä opetetaan tällaisetkin, joilla on paljon huonommat pohjatiedot. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Mielenkiintoista.
Minun kannattaisi sitten osallistua sellaiselle vuoden kestävälle lääketieteen valmennuskurssille, eikä lähteä lukion tietoja päivittämään ollenkaan? Jos siellä opetetaan tällaisetkin, joilla on paljon huonommat pohjatiedot. Ap
Jep, sinne sitten vain. Ne ovat aika hinnakkaita, mutta eivät kuitenkaan ylivoimaisen hinnakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, myös noiden em. aineiden arvosanat huomioidaan sisäänpääsyn pisteytyksessä. En tiedä onko enää kiintiötä pelkän pääsykokeen pohjalta hakeville, ennen oli. Mutta niitä paikkoja eli ehkä 10% paikoista ja silloin piti todella loistaa pääsykokeessa. Valmennuskurssilla et voi korottaa huonoja arvosanoja.
Vierailija kirjoitti:
Hahhah. Lukion lyhyt matikka vastaa käytännössä yliopiston yhtä opintoviikkoa, pitkä kolmea. Eli niiden omaksuminen on lasten leikkiä jos lahjoja vähänkään on.
Itse menin pääsykokeella sisään juuri tuosta tilanteesta.
Itselläni meni n. 200 tuntia eli 5 ov ja enemmän olisi pitänyt käyttää, jos olisi halunnut oikein vahvan pohjan. Peruskoulussa matikka 10, eli kyllä niitä lahjoja pikkuisen ainakin on. Mitään kovin vaikeaselkoista ei tullut eteen, mutta asiamäärä on iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOKEESSA EI TARVITA MATEMATIIKKAA!!! koe perustuu lukion fysiikan, kemian ja biologian kursseihin. Ainoastaan. Älä siis vaan turhaan opettele matematiikkaa erikseen, laskurutiinin saat hyvin fysiikalla ja kemialla. Valmennuskurssi on hyvä jos sisään haluaa, toki pitää jotain osata ettei putoa täysin kärryiltä heti alussa.
Nimim. samalla pääsykokeella hakija
Ihan milenkiintoiset vaihtoehdot lääkis ja kääntäjä, eikö tän väliin mahdu aika monta muutakin vaihtoehtoa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummityttö luki vain lyhyen matikan lukiossa, fyssasta ja kemiasta jotkut pakolliset kurssit (vai onko sellaisia nykyisin, en oikein itse tiedä, kun olen vuosimallia "kääkkä"). Joka tapauksessa hänellä oli se lyhytkin matikka tyyliin 6 ja 7 numeroissa ja fyssa ja kemia jotenkin rimaa hipoen läpi. Silti pääsi valmennuskurssin käytyään ekalla yrittämällä lääkikseen.
Pääsykokeet pystyy läpäisemään pänttäämälläkin, mutta se opiskelu ja matemaattisten/fysiikan/kemian jne soveltaminen opintojen aikana on ihan toinen juttu ja käsittääkseni juuri sitä kysyttiin eikä pääsykokeiden selvittämistä.
Oma kokemus on, että matematiikan suhteen pääsykoe on ehdottomasti se vaikein osa. Itse opinnoissa ei enää niin kauheasti matematiikka tarvitse.
No en tosiaan tiiä missä pääsykokeessa oot ollu, lääkiksen pääsykokeessa ei nimittäin ole matematiikkaa. Fysiikkaa ja kemiaa kylläkin.
"No en tosiaan tiiä missä pääsykokeessa oot ollu, lääkiksen pääsykokeessa ei nimittäin ole matematiikkaa. Fysiikkaa ja kemiaa kylläkin." - Mutta eikö näidenkin -kemian ja erityisesti fysiikan osaaminen ja hallitseminen perustu matemaattiseen osamiseen, eikä esimerkiksi kielelliseen osaamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummityttö luki vain lyhyen matikan lukiossa, fyssasta ja kemiasta jotkut pakolliset kurssit (vai onko sellaisia nykyisin, en oikein itse tiedä, kun olen vuosimallia "kääkkä"). Joka tapauksessa hänellä oli se lyhytkin matikka tyyliin 6 ja 7 numeroissa ja fyssa ja kemia jotenkin rimaa hipoen läpi. Silti pääsi valmennuskurssin käytyään ekalla yrittämällä lääkikseen.
Pääsykokeet pystyy läpäisemään pänttäämälläkin, mutta se opiskelu ja matemaattisten/fysiikan/kemian jne soveltaminen opintojen aikana on ihan toinen juttu ja käsittääkseni juuri sitä kysyttiin eikä pääsykokeiden selvittämistä.
Okei.
Eli siis esim.tänä vuonna nämä asiat kaikki tietää pänttäämättäkin?
https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/opiskelijavalinta/valintakok…
Silloin kun itse hain lääkikseen joskus vuonna 02, niin kokeessa oli integroituja tehtäviä joissa ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, fysiikkaa ja kemiaa, oli siinä aika paljon myös laskutehtäviä muistaakseni. Mutta kokeiden sisältö on tietty ehtinyt muuttua jo moneen kertaan. Itse opinnoissa on alkuun paljon biokemiaa mutta matematiikkaa ja fysiikkaa hyvin vähän. Jos kaikki luonnontieteelliset aineet puuttuisi niin ehkä aloittaisin järjestyksellä biologia-kemia-matematiikka-fysiikka.
Vierailija kirjoitti:
Ihan milenkiintoiset vaihtoehdot lääkis ja kääntäjä, eikö tän väliin mahdu aika monta muutakin vaihtoehtoa..
Jotain vikaa?
Itseäni kiinnosti lukion jälkeen kääntäjäntyö ja kiinteistönvälitys. Onnistuin yhdistämään nämä kaksi sujuvan venäjänkielen ansiosta.
"Ihan milenkiintoiset vaihtoehdot lääkis ja kääntäjä, eikö tän väliin mahdu aika monta muutakin vaihtoehtoa.. " - -"Jotain vikaa? "-Itseäni kiinnosti lukion jälkeen kääntäjäntyö ja kiinteistönvälitys. Onnistuin yhdistämään nämä kaksi sujuvan venäjänkielen ansiosta."
- Ei tietenkään mitään vikaa. - Melkein päinvastoin, kun oli piristävää lukea vaihteeksi kääntäjä vaihtoehdosta(kin) . - Minua vain joskus hirvittää se kun välillä tuntuu, että osalle porukkaa -luojan kiitos ei tietenkään kaikille, mutta jotenkin käsittämättömästi osa pitää "ainoina oikeina" paikkoina, mistä ikään kuin voisi lainkaan valita seuraavaa kvartettiä lääkis -oikis- kauppakorkea-DI. Hyviä vaihtoehtoja kaikki, mutta hyvin monta muutakin mielenkiintoista opiskelupaikkaa on näiden lisäksi olemassa. Ja tietenkään valittavien alojen ei tarvitse olla lähellä toisiaan, mutta vaihto tai muutos voi vain vaatia hieman enempi työtä kuin jos perusvalmiudet olisi jo olemassa. Mutta unelmat on tehty tavoiteltaviksi ja tyhjän saa pyytämättäkin, joten eikun lujasti tsemppä. - Vinkkinä vielä, että iltalukio on yksi hyvä paikka kerrata / opiskella ohjatusti fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. - Ja vaikka joku täällä kiisti matematiikan osaamisen tarpeellisuuden niin jos aikaa valmistautumiseen on enempi niin kyllä itse saattaisin suositella, ainakin hetkellistä edellisten lisäksi myös matikan opiskelua, jos tähtäimessä on lääkis. - Jaa miksikö? Ihanvain saavuttaakseni vahvemman laskemis -rutiinin, joka saattaa olla hieman hukassa, ellei ole vuosiin juurikaan laskenut mitään erikoiempaa.
Totta kai on mahdollista. Itse en ole tosin lukenut lääkäriksi, mutta myös hyvin matemaattiselle alalle diplomi-insinööriksi lukion lyhyen matematiikan pohjalta. Hyvin onnistui, toki työtä vaati ensimmäiset matematiikan kurssit varmasti enemmän kuin muilta.