Kuinkahan vaikeaa on opiskella lääkäriksi, jos matikka ei kiinnostanut lukiossa?
Mulla oli lyhyt matematiikka ja en kauheasti keskittynyt siihen, kun se oli mielestäni tylsää. Sain enimmäkseen kutosia, mutta parempaankin olisin varmasti pystynyt, jos en olisi keskittynyt niin paljon kielten opiskeluun, seurusteluun ym. Kielissä ja lukuaineissa pärjäsin hyvin,mutta enää ei kiinnosta lainkaan joku kääntäjän työ.
Joten otsikon kysymys? Tietenkin joutuisin opettelemaan paljon ihan alusta,mutta kai se mahdollista on.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
"No en tosiaan tiiä missä pääsykokeessa oot ollu, lääkiksen pääsykokeessa ei nimittäin ole matematiikkaa. Fysiikkaa ja kemiaa kylläkin." - Mutta eikö näidenkin -kemian ja erityisesti fysiikan osaaminen ja hallitseminen perustu matemaattiseen osamiseen, eikä esimerkiksi kielelliseen osaamiseen?
Tietenkin matemaattista ratkaisukykyä tarvitaan kemian ja fysiikan laskutehtävissä, mutta lukion matematiikan kurssisisällöstä ei ole mitään hyötyä pääsykokeessa.
Pääsykokeessa tarvitsee matematiikan taitoja (kaavojen ymmärrystä ainakin), mutta opinnoissa on aika vähän matikkaa. Lääkärin ei todellakaan tarvitse olla mikään matemaatikko, ihmisillä tuntuu olevan jotenkin väärä käsitys lääkärin opinnoista.
Lääkiksessä opiskelu varmasti onnistuu, vaikkei olisi mikään kympin oppilas matematiikassa. Lääkikseen pääsy sen sijaan on vaikeaa, jos ei omaa minkäänlaisia matemaattisia lahjoja. Lähtökohtaisesti lääkäreiltä odotetaan myös kykyä loogiseen päättelykykyyn. Sen vuoksi valintakokeessa painotetaan tuollaisia taitoja. Tiedän kyllä yhden lääkärin, joka kirjoitti lyhyestä matematiikasta todella huonon arvosanan. Hän ei koskaan työllistynyt varsinaiseen lääkärintyöhön vaan muihin tehtäviin. Eli välttämättä lääketiede ei ole oikea ala, mikäli loogiset päättelytaidot eivät ole ihmisen vahvuusalue.