Lue keskustelun säännöt.
Friendzone - onko ystävyys naisen kanssa joku kauhea asia?
15.06.2016 |
Mikä siinä on ettei voi naisen kanssa jäädä ystäväksi? Ovatko naiset näille miehille vain seksiä varten olevia välineitä, jotain mihin tyhjentää säkkinsä ja mikään normaali ihmissuhde ei onnistu?
Kommentit (89)
Mut mitä hittoa; eikö frienszone ole ihan hyvä tilanne jos molemmat on varattuja? Eikö silloinkaan voida olla friendzonella? Mun mielestä on ihan luonnollista olla yhstäviä, vaikka oltaiski ihastuneita toisiinsa. En ymmärrä näitä valittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mut mitä hittoa; eikö frienszone ole ihan hyvä tilanne jos molemmat on varattuja? Eikö silloinkaan voida olla friendzonella? Mun mielestä on ihan luonnollista olla yhstäviä, vaikka oltaiski ihastuneita toisiinsa. En ymmärrä näitä valittajia.
Friendzone ei tarkoita normiystävyyttä. Se tarkoittaa sitä että mies jää tiettyyn lokeroon johon ei haluaisi jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä friendzone kovinkin yleistä nykypäivänä? Muistelen vain omia riiusteluaikojani. Silloin tytöt tekivät kyllä nopeasti selväksi mikäli olit panotikkailla tai et. Ei friendzone ollut silloin mikään juttu.
Omassa nuoruudessani, 80- ja 90-lukujen taitteessa puhuttiin ihan selvällä suomenkielellä yksipuolisesta ihastumisesta tai yksipuolisesta rakastumisesta. Tämä "friendzone" on jokin nykyteinixien kehittelemä anglismi. Ilmeisesti suomenkielinen termi on suoruudessaan liian karu ja totuudenmukainen nykyisille herkkiksille...
Ennen mut friendzonattii. Mulle sanottiin että oot sä ihana, mut et vaan sillee. Nykyään nainen on minulle pillu ja ai että on hauskempaa.
Naisten kanssa on kyllä ankeaa olla kaveri jos nainen kohtelee miestä kuin naispuolista kaveriaan. Naiset ei tajua että jos miehen kanssa haluaa olla vain kaveri on myös käyttäydyttävä erilailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten kanssa on kyllä ankeaa olla kaveri jos nainen kohtelee miestä kuin naispuolista kaveriaan. Naiset ei tajua että jos miehen kanssa haluaa olla vain kaveri on myös käyttäydyttävä erilailla.
Mikäs siinä on ankeaa ja miten naisen tulisi miespuolista kaveria sitten kohdella?
Vierailija kirjoitti:
Naisten kanssa on kyllä ankeaa olla kaveri jos nainen kohtelee miestä kuin naispuolista kaveriaan. Naiset ei tajua että jos miehen kanssa haluaa olla vain kaveri on myös käyttäydyttävä erilailla.
Niin miten miespuolisia kavereita pitäisi sitten kohdella? Olen aina kohdellut kavereita kavereina, sukupuolesta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten kanssa on kyllä ankeaa olla kaveri jos nainen kohtelee miestä kuin naispuolista kaveriaan. Naiset ei tajua että jos miehen kanssa haluaa olla vain kaveri on myös käyttäydyttävä erilailla.
Ei se toimi noin. Ongelma on, että mies on liian nössö ottaakseen ihmissuhteistaan sen irti mitä itse haluaa. Mies siis antautuu puhumaan naisen kanssa mitä lie henkeviä juttuja tai jopa naisen miessuhteista, vain miellyttääkseen naista. Oma kokemus on, että sen jälkeen kun sain ballseja ja aloin tehdä enemmän mitä itse haluan, ei naisetkaan oikein näe mua kaverina. Ei ne halua puhua miesten tavalla enkä mä halua puhua naisten tavalla. Tai no joidenkin lesbojen kanssa on ollut helppo tulla juttuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Tulipa purkaus. Ei kuule, mä en antanu mitään perusteita noille sun väitteillesi. Musta on vaan vastenmielistä, että miehiä katsotaan alaspäin jos ihastuvat "korkeatasoisempaan" naiseen. Toisekseen, itsekehu on muutenkin rumaa. Ja mitä siitä pitäisi ajatella, että ihastunut mies ei muka näe naista ihmisenä vaan runkkumateriaalina? Ovatko avioliitotkin tällaista "runkkauskamaa", koska niissäkin toinen nähdään seksuaalisena olentona ja jopa saatetaan himoita toista?
Ei tätä alkuperäistä kirjoittanut nainen vaan joku mies, joka kuvittelee, että kaunis nainen ajattelee näin. Ei varmasti ajattele jos on yhtään empaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen ei saa siis olla jännänainen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Sinä myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Tulipa purkaus. Ei kuule, mä en antanu mitään perusteita noille sun väitteillesi. Musta on vaan vastenmielistä, että miehiä katsotaan alaspäin jos ihastuvat "korkeatasoisempaan" naiseen. Toisekseen, itsekehu on muutenkin rumaa. Ja mitä siitä pitäisi ajatella, että ihastunut mies ei muka näe naista ihmisenä vaan runkkumateriaalina? Ovatko avioliitotkin tällaista "runkkauskamaa", koska niissäkin toinen nähdään seksuaalisena olentona ja jopa saatetaan himoita toista?
Vauvapalstan miehet ovat kertoneet, että juuri näin on. Nainen on aina pelkkä pillu ja jokainen mies on pelimies. On vain hyviä ja huonoja taktiikoita. Huonolla taktiikalla päätyy avioon kitumaan. :)
Näin naisena mietin, että mistä mies päättelee olevansa friend zonella, jos ei ole tehnyt edes selvää aloitetta? Yleinen mukavuus ja juttelu on sellaisia, joita en katso aloitteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Tulipa purkaus. Ei kuule, mä en antanu mitään perusteita noille sun väitteillesi. Musta on vaan vastenmielistä, että miehiä katsotaan alaspäin jos ihastuvat "korkeatasoisempaan" naiseen. Toisekseen, itsekehu on muutenkin rumaa. Ja mitä siitä pitäisi ajatella, että ihastunut mies ei muka näe naista ihmisenä vaan runkkumateriaalina? Ovatko avioliitotkin tällaista "runkkauskamaa", koska niissäkin toinen nähdään seksuaalisena olentona ja jopa saatetaan himoita toista?
Ei tätä alkuperäistä kirjoittanut nainen vaan joku mies, joka kuvittelee, että kaunis nainen ajattelee näin. Ei varmasti ajattele jos on yhtään empaattinen.
No eihän kaikki naiset ole empaattisia. Ihan hyvin se voi olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Tulipa purkaus. Ei kuule, mä en antanu mitään perusteita noille sun väitteillesi. Musta on vaan vastenmielistä, että miehiä katsotaan alaspäin jos ihastuvat "korkeatasoisempaan" naiseen. Toisekseen, itsekehu on muutenkin rumaa. Ja mitä siitä pitäisi ajatella, että ihastunut mies ei muka näe naista ihmisenä vaan runkkumateriaalina? Ovatko avioliitotkin tällaista "runkkauskamaa", koska niissäkin toinen nähdään seksuaalisena olentona ja jopa saatetaan himoita toista?
Vauvapalstan miehet ovat kertoneet, että juuri näin on. Nainen on aina pelkkä pillu ja jokainen mies on pelimies. On vain hyviä ja huonoja taktiikoita. Huonolla taktiikalla päätyy avioon kitumaan. :)
Joo ja tiedät kyllä itsekin ettei kaikkea netistä luettua kannata yleistää. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Sinä myös.
No itseasiassa en ole. Mulla on oikein hyvät perusteet miksi pidän häntä vastenmielisenä. Voit toki väittää vastaan jos pystyt. Luultavasti et pysty koska vastauksesi on tuota tasoa.
Ei todellakaan ole huono asia "jäädä" ystäväksi naisen kanssa. Paras ystäväni on tyttö jota pyysin 7 vuotta sitten ulos lukiossa. Tapaisimme pari kertaa, mutta mitään romanttista ei tapahtunut "treffeillämme". Hauskaa meillä kylläkin oli ja totesin olevani hänestä enemmän kiinnostunut kaverina kun romanttisessa mielessä, ja hän näki asian samalla tavalla. En saanut tyttöystävää pariksi kuukaudeksi tai vuodeksi, mutta sain ystävän, ja en vaihtaisi sitä seurusteluun vaikka voisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole huono asia "jäädä" ystäväksi naisen kanssa. Paras ystäväni on tyttö jota pyysin 7 vuotta sitten ulos lukiossa. Tapaisimme pari kertaa, mutta mitään romanttista ei tapahtunut "treffeillämme". Hauskaa meillä kylläkin oli ja totesin olevani hänestä enemmän kiinnostunut kaverina kun romanttisessa mielessä, ja hän näki asian samalla tavalla. En saanut tyttöystävää pariksi kuukaudeksi tai vuodeksi, mutta sain ystävän, ja en vaihtaisi sitä seurusteluun vaikka voisinkin.
No en tiedä ihmistä joka tuollaisesta ystävyydestä olisi valittanut missään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Sinä myös.
No itseasiassa en ole. Mulla on oikein hyvät perusteet miksi pidän häntä vastenmielisenä. Voit toki väittää vastaan jos pystyt. Luultavasti et pysty koska vastauksesi on tuota tasoa.
Minua ärsyttävät kaikki vitunhokijat enkä siis ole alkuperäinen kirjoittaja. On vaan niin wt.
Korjaan: miehiä voidaan höynäyttää vaikka näyttäisivät kiinnostuksensa. Mutta hyväitsetuntoisia miehiä ei niinkään. Etenkään siksi koska siinä saa vaan nenilleen.