Lue keskustelun säännöt.
Friendzone - onko ystävyys naisen kanssa joku kauhea asia?
15.06.2016 |
Mikä siinä on ettei voi naisen kanssa jäädä ystäväksi? Ovatko naiset näille miehille vain seksiä varten olevia välineitä, jotain mihin tyhjentää säkkinsä ja mikään normaali ihmissuhde ei onnistu?
Kommentit (89)
Pitäisi osata erottaa ystävyys ja kaveruus. Naiset tekevät sen virheen, että alkavat ystäviksi miesten kanssa ja kuvittelevat että se on samaa kuin naisten kanssa. Käydään kahvilla, käydään pitkiä luottamuksellisia keskusteluja, kyläillään JOPA nukutaan yhdessä. Naisten välisessä ystävyydessä tämä on pelkkää ystävyyttä, mutta miehet poikkeuksetta ymmärtävät sen väärin. Se on heille kiinnostuksen merkki. Miksi muunkaan takia nainen soittelee ja haluaa viettää aikaa yhdessä???
Kaveruus on luonteeltaan sellaista, että sitä ei mieskään voi käsittää väärin. Kevyttä jutustelua, ei mennä mihinkään syvällisiin, EIKÄ ainakaan vierailla toistensa luona...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ystävyys naisen kanssa ei ole vastenmielistä. Kyllä, ystävyys ihastuksen kohteen kanssa on vastenmielistä. Vitun ankeaa miesten aliarvioimista koko aloitus.
-mies
Ei, vaan vitun ankeaa naisten aliarvioimista koko typerä friendzone-käsite.
Ai sun mielestä aloitus oli hyvä? Siinä sanottiin että miesten pitäisi haluta olla ystäviä ihastuksen kohteidensa kanssa. Käydä kahvilla ja puhua lauantai-illan tv-tarjonnasta.
Sanottiinko, vai annoitko sille ihan sellaisen klangin kuin naisvihassasi halusit antaa? Minusta siinä sanottiin sanatarkkaan näin: "Mikä siinä on ettei voi naisen kanssa jäädä ystäväksi? Ovatko naiset näille miehille vain seksiä varten olevia välineitä, jotain mihin tyhjentää säkkinsä ja mikään normaali ihmissuhde ei onnistu?"
Ai että naisviha? Mene tutkituttamaan pääsi. Aloituksessa ihmetellään, että miksi miehet eivät halua jäädä naisen ystäväksi, kun on selvinnyt että ihastus ei ole molemminpuolista. Sitä yksipuolista ihastustahan friendzone tarkoittaa, eikä mitään tyypillistä ystävyyssuhdetta. On luonnollista, että mies ei halua tätä, koska ihastuksen kanssa hengaaminen sattuu ja miesten motiivien kyseenalaistaminen tällä perusteella on todella ankeaa ja lapsellista.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kai se, että mies etsii siitä naisesta nimenomaan seksi/parisuhdekumppania ja sitten pettyy kun nainen ei halua kuin ystäväksi.
Olen itse naisena ollut usein tässä tilanteessa, ja minun näkökulmastani ongelma on, että nämä miehet ei tee kunnolla selväksi että haluavat muutakin kuin ystävyyttä. Jos tekisivät, olisin torjunut heti ja olisi säästetty molemmilta paljon aikaa ja vaivaa. Mutta ei. He alkavat ystäviksi, eivät ikinä flirttaa, vihjaa mitenkään muuhun kiinnostukseen kuin kiinnostukseen ystävänä. Ja minä sitten kohtelen ystävänä. Joskus puolen vuoden tai vuoden päästä tulee sitten joku känninen purkaus että miten minä kusipää olen tylysti hänet "friendzonettanut"... No daa, ihan itse on itsensä friendzonettanut...
Tämä! Monen monta kertaa, monen vuoden jälkeen, kaveripojat ovat yksi toisensa jälkeen avautuneet siitä, kuinka he ovat olleet niin ihastuneita ja olisivat halunneet enemmän. Eivätpä koskaan tehneet sitä minulle mitenkään selväksi! Mutta eivät ole onneksi kyllä syyllistäneet minua mistään, että minua ei ole ikinä kyllä haukuttu asiasta.
Mutta turha valittaa, että haluaa enemmän, jos ei koskaan uskalla siitä kertoa.
Aika moni friendzonesta vinkuva mies on ihastunut tai jopa rakastunut naiseen joka on hänet friendzonettanut ja siksi se on niin kamalaa jos kyseinen nainen haluaa pelkkää ystävyyttä. Tuskin se kaverius naisen kanssa haittaa jos ei kyseisestä naisesta ole suuremmin kiinnostunutkaan. Näistä friendzone-jutuista tulee aika lailla mieleen Potter-sarjan lopussa ilmi tullut Severus Kalkaroksen ja Lily Evansin suhde.
M22
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ystävyys naisen kanssa ei ole vastenmielistä. Kyllä, ystävyys ihastuksen kohteen kanssa on vastenmielistä. Vitun ankeaa miesten aliarvioimista koko aloitus.
-mies
Ei, vaan vitun ankeaa naisten aliarvioimista koko typerä friendzone-käsite.
Ai sun mielestä aloitus oli hyvä? Siinä sanottiin että miesten pitäisi haluta olla ystäviä ihastuksen kohteidensa kanssa. Käydä kahvilla ja puhua lauantai-illan tv-tarjonnasta.
Sanottiinko, vai annoitko sille ihan sellaisen klangin kuin naisvihassasi halusit antaa? Minusta siinä sanottiin sanatarkkaan näin: "Mikä siinä on ettei voi naisen kanssa jäädä ystäväksi? Ovatko naiset näille miehille vain seksiä varten olevia välineitä, jotain mihin tyhjentää säkkinsä ja mikään normaali ihmissuhde ei onnistu?"
Onko naisille sitten jotenkin helpompaa jäädä ihastuksensa ystäväksi, kun on kerran tullut torjutuksi? -16
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen suomalainen matalatestoinen, käytännössä kuohittu "mies" on valmis kaveeraamaan vaikka vuosia jonkun ihastuksensa kanssa. Jos sattuisi se heikko hetki naiselle, että petiseura kelpaisi. Naurettavaa touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kai se, että mies etsii siitä naisesta nimenomaan seksi/parisuhdekumppania ja sitten pettyy kun nainen ei halua kuin ystäväksi.
Olen itse naisena ollut usein tässä tilanteessa, ja minun näkökulmastani ongelma on, että nämä miehet ei tee kunnolla selväksi että haluavat muutakin kuin ystävyyttä. Jos tekisivät, olisin torjunut heti ja olisi säästetty molemmilta paljon aikaa ja vaivaa. Mutta ei. He alkavat ystäviksi, eivät ikinä flirttaa, vihjaa mitenkään muuhun kiinnostukseen kuin kiinnostukseen ystävänä. Ja minä sitten kohtelen ystävänä. Joskus puolen vuoden tai vuoden päästä tulee sitten joku känninen purkaus että miten minä kusipää olen tylysti hänet "friendzonettanut"... No daa, ihan itse on itsensä friendzonettanut...
Tämä! Monen monta kertaa, monen vuoden jälkeen, kaveripojat ovat yksi toisensa jälkeen avautuneet siitä, kuinka he ovat olleet niin ihastuneita ja olisivat halunneet enemmän. Eivätpä koskaan tehneet sitä minulle mitenkään selväksi! Mutta eivät ole onneksi kyllä syyllistäneet minua mistään, että minua ei ole ikinä kyllä haukuttu asiasta.
Mutta turha valittaa, että haluaa enemmän, jos ei koskaan uskalla siitä kertoa.
No nämä ovat miehiä, jotka eivät ymmärrä naisia. He pelkäävät loukkaavansa naisia jos ovat avoimesti seksuaalisia. Eivätkä he oikein ymmärrä mitään seksuaalisesta kommunikaatiosta. Tämä ei sinänsä ole heidän vikansa, että ovat tuollaisia. Yhteiskunta vain tuottaa tuollaisia miehiä. Todella monet ovat sellaisia nuorena ja pääsevät vasta iän myötä eroon tuosta ajattelusta, että naisen kanssa pitäisi kävellä varpaillaan. Osa ei toki koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MGTOW-MIES kirjoitti:
Tyypillinen suomalainen matalatestoinen, käytännössä kuohittu "mies" on valmis kaveeraamaan vaikka vuosia jonkun ihastuksensa kanssa. Jos sattuisi se heikko hetki naiselle, että petiseura kelpaisi. Naurettavaa touhua.
MGTOW-tuki- & haliryhmän jäsen ei kyllä ole oikea ihminen arvostelemaan näitä friendzone-miehiä. Eivätkös MGTOW-miehet ole näitä, jotka sen sijaan että kehittäisivät ballsit, pakenevat koko hommaa? Ei siellä teidän porukoissa ole mitään miehiä, jotka saisivat naisia helposti. Ei sellaiset ole valittamassa siitä, miten naisten kanssa on vaikeaa vaan korjaavat vain satoa hymyssä suin.
-mies
MGTOW-MIES kirjoitti:
Tyypillinen suomalainen matalatestoinen, käytännössä kuohittu "mies" on valmis kaveeraamaan vaikka vuosia jonkun ihastuksensa kanssa. Jos sattuisi se heikko hetki naiselle, että petiseura kelpaisi. Naurettavaa touhua.
Word bro. Nämä valkoiset ritarit ei ymmärrä miten epämiehekästä käytöstä he harrastavat, edes heidän muija kaverinsa eivät arvosta heitä. Monet nämä naisten hoviin kuuluvat ovat hinteliä perseennuolijoita, get swollen bruhh. Naiset ei halua mitään hymyilevää puudelia vierelle vaan miehen joka katsoo naista alaspäin halveksuen, jotta nainen tietää paikkansa = miehen kengän koron alla = below the heel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friendzone-käsitteessä ärsyttää kaikkein eniten se, että se vähättelee naisen - kuten kenen tahansa ihmisen - oikeutta vetää raja ihan juuri siihen kohtaan, mihin sen haluaa vetää.
Sama juttu kun miehet suuttuvat jos ei kerro heti ensisekunneilla, että on varattu. Ja miehistä pääsee aina helpoiten eroon sillä, että kertoo olevansa parisuhteessa - ei siten, että sanoisi ettei mies kiinnosta.
Tämä johtuu näiden kyseisten miesten sovinistisuudesta. Naisen mielipiteillä suhteen ja miehen kiinnostavuudesta ei ole merkitystä, mutta mies kunnioittaa toisen miehen valloitusta ja jättää naisen rauhaan. En ole ikinä ymmärtänyt logiikkaa tämän käytöksen takana.
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Suomimiehet vaa on niin nynnyi ettei tee seksuaalisia aloitteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Tulipa purkaus. Ei kuule, mä en antanu mitään perusteita noille sun väitteillesi. Musta on vaan vastenmielistä, että miehiä katsotaan alaspäin jos ihastuvat "korkeatasoisempaan" naiseen. Toisekseen, itsekehu on muutenkin rumaa. Ja mitä siitä pitäisi ajatella, että ihastunut mies ei muka näe naista ihmisenä vaan runkkumateriaalina? Ovatko avioliitotkin tällaista "runkkauskamaa", koska niissäkin toinen nähdään seksuaalisena olentona ja jopa saatetaan himoita toista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
Onkohan tää provo? Aika vitun vastenmieliseltä naiselta kuulostaa.
Ja sä kuulostat juuri sellaiselta vastenmieliseltä äijänkäppänältä, joka yrittää itseään paljon tasokkaampia naisia, ja marisee sitten kuinka femakkohaahkat elävät prinsessaharhoissaan ja miksei löydy naista, joka olisi neitsyt vielä naimisiinmentäessä ja että naiset ovat vain pinnallisia ja ylimielisiä eikä edes katso tai juttele "kilteille" betamiehille. Nainen ei sais jaksa itseään, mutta sitten kuitenkin pitäis aina antaa! Aina on joko pihi umpeenkasvanut reva tai loppuunkulutettu jakorasia. Koskaan ei miehille kelpaa.
Siis ensin sä puhut miehistä poikasina ja sitten hyökkäät kanssakeskustelijan kimppuun olkiukolla, jossa esität hänet kauheana seksistinä? Ootko sä joku sketsihahmo? :D
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy aina niin, että tutustun kivaan miespuoliseen henkilöön, jonka kanssa synkkaa hyvin KAVERITASOLLA enkä ole lainkaan kiinnostunut seksuaalisesti tai ulkonäöllisesti. En ole pinnallinen egoisti, vaan ulkonäköön ja sukupuoleen katsomatta pidän ihmisestä jos pidän - edelleen kaverimielessä. Noh, usein sitten nämä poijjaat alkavat pikkuhiljaa osoittaa syvempääkin kiinnostusta ja ihastusta. Toki sen huomaan usein etukäteen, mutta elän toivossa, etteivät tee mitään "siirtoa" ja pääsevät yli ihastuksestaan ja näkevät minut ihan ihmisenä eikä runkkumateriaalina. Valitettavasti nämä poikaset kuitenkin lopulta tekevät aloitteen; avautuvat ihastumisesta, lähentelevät fyysisesti... Tuntuu, ettei sillä ole mitään väliä näille miehille, että minä olen heitä 10 kertaa paremman näköinen ja tasokkaampi. Kai se riittää miehelle kuin miehelle jokskikin "signaaliksi", kun vain olen kiva ja otan huomioon. Todellisuus hämärtyy tosi pahasti.
Sitten kun joudun antamaan pakit (hyvässä hengessä, kiltisti ja mahd.empaattisesti) enkä vastaakaan heidän harhaisiin odotuksiin, he eivät pysty jatkamaan normaalia kaveruutta, vaan hylkäävät kokonaan. Eivät pidä enää mitään yhteyttä ja saattavat jopa jauhaa paskaa ja ystävyys kääntyykin ihan päälaelleen. Ihan vain siksi, että en antanut heille. Kaikki miehet samanlaisia nahkiaisia, rumasta hiljaisesta nörtistä työpaikan komeimpaan könsikkääseen. Aina asia, jonka minä teen väärin, on ystävällisyyteni ja se, etten jaa itseäni jokaiselle halukkaalle.
Siksi olenkin viimeaikoina viettänyt aikaa ja harrastanut seksiä enemmän naisten kanssa.
On kyllä maailmankirjat sekaisin kun ihastuminenkin on joku synti ja miehen pitäisi pystyä sitten ilmeisesti tappamaan tunteensa väkisin, koska se on näköjään kauhea loukkaus jos mies ei haluakaan kiduttaa itseään olemalla yksipuolisen ihastuksensa ystävä.
Onko tämä friendzone kovinkin yleistä nykypäivänä? Muistelen vain omia riiusteluaikojani. Silloin tytöt tekivät kyllä nopeasti selväksi mikäli olit panotikkailla tai et. Ei friendzone ollut silloin mikään juttu.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä friendzone kovinkin yleistä nykypäivänä? Muistelen vain omia riiusteluaikojani. Silloin tytöt tekivät kyllä nopeasti selväksi mikäli olit panotikkailla tai et. Ei friendzone ollut silloin mikään juttu.
No tässä on kahdenlaista ongelmaa:
Nössömiehet jotka eivät uskalla olla seksuaalisia naisen seurassa vaan puhuvat niin kuin ystävälleen. Nainen ei tajua että mies on kiinnostunut ja seuraa väärinkäsityksiä.
Nössömiehet, jotka ovat höynäytettävissä. Manipuloiva nainen käyttää tällaisia miehiä kohottaakseen itsetuntoaan tai saadakseen palveluksia.
Miehet, jotka uskaltavat näyttää kiiinostuksensa, eivät tällaisiin tilanteisiin joudukaan.
On mulla naispuolisia ystäviä, joita arvostan ja joista pidän. Mutta ne on rumia ja/tai läskejä.
En mä jaksa rupatella kivoja jonkun kanssa jota voisi panna.