Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko minun olla tekemisissä isän uuden naisen kanssa?
15.06.2016 |
Isäni on loukkaantunut, kun en halua kutsua hänen uutta seurustelukumppaniaan esikoiseni ristiäisiin. Isä oli automaattisesti olettanut, että nainen ja naisen esiteinit ovat tervetulleita. Juhliin osallistuu kuitenkin myös äitini, enkä halua hänelle ikävää juhlapäivää. Minulla nyt sinänsä ei ole mitään isän uutta naista vastaan, hän on ihan tavallinen, ei mitenkään minun tyyppiseni ihminen, muttei ärsyttäväkään. En kuitenkaan erityisesti halua olla hänen kanssaan tekemisissä, olen nähnyt naisen kaksi kertaa, kun isä on tuonut hänet joihinkin sukujuhliin. Emme varsinaisesti ole esim. jutelleet keskenämme. Mitä mieltä olette, onko isän närkästys oikeutettua?
Kommentit (129)
Mutta tässä nyt ei ole kyse 20v takaisesta erosta. Ja kyse on myös varsin tuoreesta suhteesta.
Joten älkää verratko tätä tilannetta, tuollaisiin tilanteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta tässä nyt ei ole kyse 20v takaisesta erosta. Ja kyse on myös varsin tuoreesta suhteesta.
Joten älkää verratko tätä tilannetta, tuollaisiin tilanteisiin.
Ap kertoi vasta myöhemmässä vaiheessa, että kyseessä oli tuore ero ja tuore pari. Kaikki eivät välttämättä lue koko ketjua läpi vaan kommentoivat pitkälti aloituksen perusteella.
No kyllä sen otsikosta jo näkee että aika uusi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tässä nyt ei ole kyse 20v takaisesta erosta. Ja kyse on myös varsin tuoreesta suhteesta.
Joten älkää verratko tätä tilannetta, tuollaisiin tilanteisiin.
En mielestäni ole verrannut. Olen vain kertonut omista kokemuksistani vastaavien asioiden suhteen, en väittänyt niiden olevan identtinen tilanne kuin aapeella. Koen, että hyvään keskusteluun voi kuulua se, että laajentaa näkökulmaa kertomalla kokemuksiaan samantapaisista asioista. Täällä ihmiset puhuu suruajasta, jota tulee kunnioittaa jne.. Halusin valottaa keskusteluun sitökin näkökulmaa, että se niin sanottu suruaika ei välttämättä koskaan lopu vaan hankaloittaa perhekuvioita vuosikausia. Terveisin se, jonka vanhemmat erosi 20 vuotta sitten.
Ja mitä lainojen takaamiseen tulee, niin nykyään ei enää käy henkilötakaus asuntoon. Käteinen. Kyllä asioilla on marssijärjestys ja tässä vaiheessa uusi puoliso ei vielä voi tulla perhejuhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tässä nyt ei ole kyse 20v takaisesta erosta. Ja kyse on myös varsin tuoreesta suhteesta.
Joten älkää verratko tätä tilannetta, tuollaisiin tilanteisiin.En mielestäni ole verrannut. Olen vain kertonut omista kokemuksistani vastaavien asioiden suhteen, en väittänyt niiden olevan identtinen tilanne kuin aapeella. Koen, että hyvään keskusteluun voi kuulua se, että laajentaa näkökulmaa kertomalla kokemuksiaan samantapaisista asioista. Täällä ihmiset puhuu suruajasta, jota tulee kunnioittaa jne.. Halusin valottaa keskusteluun sitökin näkökulmaa, että se niin sanottu suruaika ei välttämättä koskaan lopu vaan hankaloittaa perhekuvioita vuosikausia. Terveisin se, jonka vanhemmat erosi 20 vuotta sitten.
Tosin vertasin kyllä omaan tilanteeseeni aapeeta siltä osin, että varmaan aapeekin kokee, että tekee niin tai näin niin se on jotenkin väärin koska joku loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas kävi niin, että apuni kelpasi kyllä miehen tyttären häiden järjestelyissä, olenhan käsistäni taitava. Hääpaikan koristeita värkättiin jo talvella, vaikka häät olivat heinäkuussa. Kun sitten kutsut tulivat, oli mukana viesti, ettei se koske minua, koska tyttären äiti oli kieltänyt kutsumasta minua häihin. Hänen uusi miesystävänsä kyllä olisi pitänyt kutsua, hän ei saanut kuitenkaan kutsua. Tytär kehtasi vielä viestittää, että minä kyllä saisin olla tulevien lasten "lisämummo" eli käytännössä lahja-automaatti. Sanoin sujuvasti, ettei virka kiinnosta, enkä ole ollut missään tekemisissä tämän tyttären kanssa vielä tänäkään päivänä. En olisi pitänyt tuota hääjuttua ollenkaan niin pahana, ellei minua olisi käytetty hyväksi niiden koristeiden värkkäämisessä. Tyttären lapset kyselevät mieheltäni kuka on XX, kun mies käy tapaamassa heitä ja sanoo lähtevänsä kotiin luokseni. Niin, ja olimme miehen kanssa jo olleet aviossakin joitakin vuosia, kun tämä hääjuttu tapahtui.
Niin. Noin voi käydä jos erovanhempi vaatii lasta valitsemaan puolen ja lapsi valitsee. Viisasta on esittää kaikille läheisilleen avec-kutsu ja jättää ihmisten omaan harkintaan että tuleeko se avec.
Ja sinäkin nyt osaltasi todistat sen, että kyse ei välttämättä ole mistään eron jälkeisestä vuoden suruajasta vaan nämä sodat usein jatkuvat vaikka olisi uudet pitkät avioliitotkin olleet jo kuvioissa.
Kiitos asiallisesta kommentista. Jos tytär olisi laittanut kutsun koskemaan myös minua, olisin ehkä mennyt kirkkoon ja poistunut sitten takavasemmalle. Nyt sitten kävi niin surullisesti, ettei miehenikään mennyt edes kirkkoon. Mies oli minun puolellani ja vihainen siitä, että minua oli käytetty hyväksi koristeiden tekijänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhliin osallistuu kuitenkin myös äitini, enkä halua hänelle ikävää juhlapäivää.
Onko äidilläsi itsellään asiaan sanan sijaa, vai päätätkö hänen puolestaan, että hänellä olisi ikävää?
Äitini ei oikeastaan halua olla edes isän kanssa tekemisissä, sillä välit ovat tosi tulehtuneet. En usko, että tapaaminen uuden naisen kanssa olisi kovin onnistunut.
Outoa, siis äitisi käyttäytyy todella loukkaavasti sinua kohtaan, kun ei haluaisi sinun isää nähdä missään. Ja sinä silti mietit äitisi tunteita, kutsu isäsi ja naisystävä, ja kutsu äitisi mutta sano että käyttäytyy asiallisesti, tai jää pois.
Niin. Noin voi käydä jos erovanhempi vaatii lasta valitsemaan puolen ja lapsi valitsee. Viisasta on esittää kaikille läheisilleen avec-kutsu ja jättää ihmisten omaan harkintaan että tuleeko se avec.
Ja sinäkin nyt osaltasi todistat sen, että kyse ei välttämättä ole mistään eron jälkeisestä vuoden suruajasta vaan nämä sodat usein jatkuvat vaikka olisi uudet pitkät avioliitotkin olleet jo kuvioissa.