Miten suhtaudut prometheusleirin käyneen juhlaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahhah mulla oli protujuhlat ja ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa mitä umpimieliset uskovaiset on niistä olleet mieltä :D Vanhempani halusivat järjestää juhlat, lähisuku kutsuttiin ja lahjoja sain. Samoin on juhlittu muiden sisaruksieni valitsemaa riparia.

Mikä ihme on syynä siinä että joku niin mielensä pahoittaa siitä miten muut toimivat? Protuleiri on oma juttunsa, jonka päättämistä on oikeus juhlia siinä missä ripariakin. Samoin tässä ketjussa aiemmin mainittu nimenanto on minusta juhlan aihe, jota ei myöskään millään tavalla tarvitse sekoittaa kristilliseen kasteeseen. Oikein naurattaa miten jotkut tuntuvat haluavan määräillä, mitä muut saavat juhlia ja mitkä on "turhia juhlia" :D Jääkää te kotiinne mököttämään, minä ainakin juhlin elämää.

Ilman Jeesusta sinäkin joudut helvettiin. Tuollainen "elämän juhliminen" ei ole mitään muuta kuin Saatanan palvontaa.

Psykoosilääkitys taitaisi kohdallasi toimia paremmin kuin rukous.

Ensimmäinen Prometheus-leiri pidettiin vuonna 1989, koska yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat olivat kateellisia kristittyjen rippikoulusta.

Sama kuin elämänkoulaiset alkaisivat pitää omia "aikuistumisriittejään", laiskiaisia.

Uskovaiset eivät varmaan sitten juhli syntymäpäiviäkään, koska niissä ei ole kristillistä merkitystä ja kaikki ei-kristilliset juhlat ovat jotenkin kristillisyyttä loukkaavia? Niinkö?

Vaivautukaa edes ottamaan asioista ja oman uskontonne taustoista selvää. Kristinusko on tullut vasta myöhemmin ja liimannut omat juhlansa ikivanhojen juhlien ja riittien päälle. Syntymä, aikuistuminen, liitto, kuolema. Ei Jeesus näitä ole keksinyt, vaan ihmiset ovat pitäneet näitä tärkeinä hetkinä elämässä jo kauan ennen teidän uskontoanne.

Nimiäiset ovat yleensä liikuttavat, mikä on liikuttavampaa kuin aivan uuden ihmisen nimeäminen ja ottaminen osaksi perhettä ja sukua? Sekö, että vauva liitetään osaksi jotain uskonnollista kulttia ilman omaa suostumustaan ja yleensä pelkän tavan vuoksi, kun ei uskalleta tai osata muutakaan? Mitä liikuttavaa siinä on? Sama vauva aikuistuttuaan tulee yhä todennäköisemmin eroamaan kirkosta, johon ei olisi alunperin edes liittynyt, jos olisi voinut sanoa asiaan jotakin.

Ihmiselämään liittymät siirtymävaiheet ovat ikuisia ja todellisia, niitä saa juhlia miten kukin haluaa, tai olla juhlimatta. Sama pätee myös kristillisiin juhliin, juhlikoon niitä ketkä haluavat ja näkevät siinä jotain mieltä.

Mitä sitten itse uskookin, minusta on moukkamaista olla menemättä toisen juhliin jos kutsun saa. Sen verran pitää olla viisautta ja sydäntä, ettei ala oman näkemyksen takia toisten juhlia boikotoimaan. Minäkin olen kiltisti istunut kirkkotoimitukset läpi toisten juhlissa, vaikka ateisti olenkin enkä allekirjoita sitä touhua millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen Prometheus-leiri pidettiin vuonna 1989, koska yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat olivat kateellisia kristittyjen rippikoulusta.

Et ihan osannut kopioda wikipediasta:

"Ensimmäinen Prometheus-leiri pidettiin vuonna 1989, kun yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat kehittivät ajatuksen kristittyjen rippikoulua vastaavasta aikuistumismenosta"

Prometheus-leirillä taitaa käydä paljon enemmän uskonnoista kiinnostuneita nuoria, kuin riparilla, jonne menolle suurin syy on saada juhlista rahaa. Aivan varmasti Protullekin menee joku, joka haluaa juhlista rahaa, mutta suurin osa menee sinne, koska niitä kiinnostaa itse leiri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen Prometheus-leiri pidettiin vuonna 1989, koska yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat olivat kateellisia kristittyjen rippikoulusta.

Et ihan osannut kopioda wikipediasta:

"Ensimmäinen Prometheus-leiri pidettiin vuonna 1989, kun yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat kehittivät ajatuksen kristittyjen rippikoulua vastaavasta aikuistumismenosta"

Sama asia.

Ihmeellisesti tässäkin ketjussa pidetään itsestään selvyytenä, että nuoret haluavat päästä ripille vain rahan ja lahjojen takia. On monia, joille konfirmaatio on tärkeä asia, ja uskonasioita on pohdittu syvällisesti riparilla. Joka rippileiriltä jää nuoria seurakuntanuorten toimintaan isosiksi ym.

Tämä nyt ei sinällään liity protu-juhliin, jotka ovat mielestäni ihan jees. Varmasti menisin onnittelemaan jos kutsu tulisi.

T: Yksi uskovainen

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisesti tässäkin ketjussa pidetään itsestään selvyytenä, että nuoret haluavat päästä ripille vain rahan ja lahjojen takia. On monia, joille konfirmaatio on tärkeä asia, ja uskonasioita on pohdittu syvällisesti riparilla. Joka rippileiriltä jää nuoria seurakuntanuorten toimintaan isosiksi ym.

Tämä nyt ei sinällään liity protu-juhliin, jotka ovat mielestäni ihan jees. Varmasti menisin onnittelemaan jos kutsu tulisi.

T: Yksi uskovainen

Ateisti ajattelee näin luonnollisesti, koska Prometheus-juhla on keksitty ainoastaan lahjojen saamista varten.

Vierailija kirjoitti:

Rippileirille tai rippikouluun mennään tutustumaan rauhassa omaan uskontoon. Tämän jälkeen voi osallistua konfirmaatioon, jos haluaa. Voi mennä pelkälle rippileirille tai -kouluun ja jättää konfirmaation väliin. Näin tulisikin toimia, jos leirin jälkeen tuntuu ettei usko. Konfirmaation jälkeen kristityillä on tapana juhlia.

Protuleiri loukkaa uskontoani ihan samoin kuin muslimia loukkaisi ateistinen ramadan-juhla.

...niinpä niin. Minulle ei koskaan kerrottu rippileirillä, että konfirmaatio on vapaaehtoinen. Siitä puhuttiin itsestäänselvyytenä, jonka jokainen leiriläinen käy läpi. Minä en saanut leirillä minkäänlaista herätystä, ennemminkin olisin jättänyt konfirmaation ottamatta, jos olisin tiennyt tuostakin vaihtoehdosta. Myös vanhemmat ja suku pitivät ripille pääsyä jonain sellaisena, joka vain kuuluu asiaan 15-vuotiaana. Ovat muutenkin kaikki maallisia tapakristittyjä. Olen eronnut kirkosta juurikin häiden jälkeen, enkä lastani ole kastanut, koska haluan hänen liittyvän aikuisena omasta tahdostaan ev.lut kirkon tms. jäseneksi, mikäli kokee sen tärkeäksi. Amen.

Saahan sitä juhlia vaikka että on aamulla noussut vuoteesta. Kyllä elämässä juhlia riittää...

Prometheus-leirin jälkijuhla riipuksineen on pelleilyä. Riparin matkimista. Ahnetta.

Sukulaiset painosti aikoinaan rippikouluun. En halunnut mennä, mutta protuleirille olisin halunnut, koska kaikki asiat oli jotenkin niin isoja ja avoimia. Ikävä kyllä protuleiri oli niin kallis, että se jäi sen takia väliin. Kävin sitten sen rippikoulun 100% rahan takia ja lukemalla löysin oman elämänkatsomukseni loppujen lopuksi ihan itse ilman apua.

Erosin kirkosta heti, kun se oli mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiset painosti aikoinaan rippikouluun. En halunnut mennä, mutta protuleirille olisin halunnut, koska kaikki asiat oli jotenkin niin isoja ja avoimia. Ikävä kyllä protuleiri oli niin kallis, että se jäi sen takia väliin. Kävin sitten sen rippikoulun 100% rahan takia ja lukemalla löysin oman elämänkatsomukseni loppujen lopuksi ihan itse ilman apua.

Erosin kirkosta heti, kun se oli mahdollista.

Joko olet Prometeuksesi käynyt? ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippileirille tai rippikouluun mennään tutustumaan rauhassa omaan uskontoon. Tämän jälkeen voi osallistua konfirmaatioon, jos haluaa. Voi mennä pelkälle rippileirille tai -kouluun ja jättää konfirmaation väliin. Näin tulisikin toimia, jos leirin jälkeen tuntuu ettei usko. Konfirmaation jälkeen kristityillä on tapana juhlia.

Protuleiri loukkaa uskontoani ihan samoin kuin muslimia loukkaisi ateistinen ramadan-juhla.

...niinpä niin. Minulle ei koskaan kerrottu rippileirillä, että konfirmaatio on vapaaehtoinen. Siitä puhuttiin itsestäänselvyytenä, jonka jokainen leiriläinen käy läpi. Minä en saanut leirillä minkäänlaista herätystä, ennemminkin olisin jättänyt konfirmaation ottamatta, jos olisin tiennyt tuostakin vaihtoehdosta. Myös vanhemmat ja suku pitivät ripille pääsyä jonain sellaisena, joka vain kuuluu asiaan 15-vuotiaana. Ovat muutenkin kaikki maallisia tapakristittyjä. Olen eronnut kirkosta juurikin häiden jälkeen, enkä lastani ole kastanut, koska haluan hänen liittyvän aikuisena omasta tahdostaan ev.lut kirkon tms. jäseneksi, mikäli kokee sen tärkeäksi. Amen.

No minä taas kastan lapset ja annan heidän päättää rippikouluiässä, käyvätkö edes rippikoulua. Rippikoulun jälkeen voivat päättää, menevätkö konfirmaatioon. Kirkosta voi erota vanhempien suostumuksella, ja rippikouluiässä lapseni saa erota, jos haluaa.

Mitään korvaavaa juhlaa konfirmaation tilalle en järjestä. Se olisi sama kuin pitäisi lakkiaiset lukion keskeyttäneelle, koska lakkiaiset ovat aikuistumisriitti.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisesti tässäkin ketjussa pidetään itsestään selvyytenä, että nuoret haluavat päästä ripille vain rahan ja lahjojen takia. On monia, joille konfirmaatio on tärkeä asia, ja uskonasioita on pohdittu syvällisesti riparilla. Joka rippileiriltä jää nuoria seurakuntanuorten toimintaan isosiksi ym.

Tämä nyt ei sinällään liity protu-juhliin, jotka ovat mielestäni ihan jees. Varmasti menisin onnittelemaan jos kutsu tulisi.

T: Yksi uskovainen

Arvaapas minkä takia mä olin isosena?

Koska siitä saa palkkaa ja se oli siksi hyvä kesätyöpaikka.

Riparille menin koska, ta-daa, siitä saa rahaa.

En ole sen jälkeen käynyt ehtollisella kun sain "pikkuiset" ripille ja erosin kirkosta kakskymppisenä.

Ja minä myös olen kiltisti istunut siellä kirkonpenkillä muiden juhlissa ja laulanut Enkeli taivaan ja Suvivirren lasten koulun juhlissa. Vaikka lapsia ei ole kastettu eivätkä ole uskonnonopetuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiset painosti aikoinaan rippikouluun. En halunnut mennä, mutta protuleirille olisin halunnut, koska kaikki asiat oli jotenkin niin isoja ja avoimia. Ikävä kyllä protuleiri oli niin kallis, että se jäi sen takia väliin. Kävin sitten sen rippikoulun 100% rahan takia ja lukemalla löysin oman elämänkatsomukseni loppujen lopuksi ihan itse ilman apua.

Erosin kirkosta heti, kun se oli mahdollista.

Joko olet Prometeuksesi käynyt? ;)

No kun olisi ollut itsellä varaa maksaa se päälle 20-vuotiaana, niin oisivat saattaneet pitää vaikka pedofiilina, niin enpä sitten ees kokeillu, että pääsisinkö mukaan xD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippileirille tai rippikouluun mennään tutustumaan rauhassa omaan uskontoon. Tämän jälkeen voi osallistua konfirmaatioon, jos haluaa. Voi mennä pelkälle rippileirille tai -kouluun ja jättää konfirmaation väliin. Näin tulisikin toimia, jos leirin jälkeen tuntuu ettei usko. Konfirmaation jälkeen kristityillä on tapana juhlia.

Protuleiri loukkaa uskontoani ihan samoin kuin muslimia loukkaisi ateistinen ramadan-juhla.

...niinpä niin. Minulle ei koskaan kerrottu rippileirillä, että konfirmaatio on vapaaehtoinen. Siitä puhuttiin itsestäänselvyytenä, jonka jokainen leiriläinen käy läpi. Minä en saanut leirillä minkäänlaista herätystä, ennemminkin olisin jättänyt konfirmaation ottamatta, jos olisin tiennyt tuostakin vaihtoehdosta. Myös vanhemmat ja suku pitivät ripille pääsyä jonain sellaisena, joka vain kuuluu asiaan 15-vuotiaana. Ovat muutenkin kaikki maallisia tapakristittyjä. Olen eronnut kirkosta juurikin häiden jälkeen, enkä lastani ole kastanut, koska haluan hänen liittyvän aikuisena omasta tahdostaan ev.lut kirkon tms. jäseneksi, mikäli kokee sen tärkeäksi. Amen.

No minä taas kastan lapset ja annan heidän päättää rippikouluiässä, käyvätkö edes rippikoulua. Rippikoulun jälkeen voivat päättää, menevätkö konfirmaatioon. Kirkosta voi erota vanhempien suostumuksella, ja rippikouluiässä lapseni saa erota, jos haluaa.

Mitään korvaavaa juhlaa konfirmaation tilalle en järjestä. Se olisi sama kuin pitäisi lakkiaiset lukion keskeyttäneelle, koska lakkiaiset ovat aikuistumisriitti.

Paitsi että lakkiaiset ei minkään määritelmän mukaan ole aikuistumisriitti, vaan siinä juhlitaan ylioppilatutkinnon suorittamista. Lukion kesken jättänyt voi juhlia vaikka oikeuttaan tehdä elämässään niin kuin haluaa. Eikä se juhla silloin ole kopio lakkiaisista, vaan ihan eri juhla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisesti tässäkin ketjussa pidetään itsestään selvyytenä, että nuoret haluavat päästä ripille vain rahan ja lahjojen takia. On monia, joille konfirmaatio on tärkeä asia, ja uskonasioita on pohdittu syvällisesti riparilla. Joka rippileiriltä jää nuoria seurakuntanuorten toimintaan isosiksi ym.

Tämä nyt ei sinällään liity protu-juhliin, jotka ovat mielestäni ihan jees. Varmasti menisin onnittelemaan jos kutsu tulisi.

T: Yksi uskovainen

Arvaapas minkä takia mä olin isosena?

Koska siitä saa palkkaa ja se oli siksi hyvä kesätyöpaikka.

Riparille menin koska, ta-daa, siitä saa rahaa.

En ole sen jälkeen käynyt ehtollisella kun sain "pikkuiset" ripille ja erosin kirkosta kakskymppisenä.

Ja minä myös olen kiltisti istunut siellä kirkonpenkillä muiden juhlissa ja laulanut Enkeli taivaan ja Suvivirren lasten koulun juhlissa. Vaikka lapsia ei ole kastettu eivätkä ole uskonnonopetuksessa.

Se, että sinä ei-uskovainen teet kaikenlaista rahan takia, ei tarkoita, että muut tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippileirille tai rippikouluun mennään tutustumaan rauhassa omaan uskontoon. Tämän jälkeen voi osallistua konfirmaatioon, jos haluaa. Voi mennä pelkälle rippileirille tai -kouluun ja jättää konfirmaation väliin. Näin tulisikin toimia, jos leirin jälkeen tuntuu ettei usko. Konfirmaation jälkeen kristityillä on tapana juhlia.

Protuleiri loukkaa uskontoani ihan samoin kuin muslimia loukkaisi ateistinen ramadan-juhla.

...niinpä niin. Minulle ei koskaan kerrottu rippileirillä, että konfirmaatio on vapaaehtoinen. Siitä puhuttiin itsestäänselvyytenä, jonka jokainen leiriläinen käy läpi. Minä en saanut leirillä minkäänlaista herätystä, ennemminkin olisin jättänyt konfirmaation ottamatta, jos olisin tiennyt tuostakin vaihtoehdosta. Myös vanhemmat ja suku pitivät ripille pääsyä jonain sellaisena, joka vain kuuluu asiaan 15-vuotiaana. Ovat muutenkin kaikki maallisia tapakristittyjä. Olen eronnut kirkosta juurikin häiden jälkeen, enkä lastani ole kastanut, koska haluan hänen liittyvän aikuisena omasta tahdostaan ev.lut kirkon tms. jäseneksi, mikäli kokee sen tärkeäksi. Amen.

No minä taas kastan lapset ja annan heidän päättää rippikouluiässä, käyvätkö edes rippikoulua. Rippikoulun jälkeen voivat päättää, menevätkö konfirmaatioon. Kirkosta voi erota vanhempien suostumuksella, ja rippikouluiässä lapseni saa erota, jos haluaa.

Mitään korvaavaa juhlaa konfirmaation tilalle en järjestä. Se olisi sama kuin pitäisi lakkiaiset lukion keskeyttäneelle, koska lakkiaiset ovat aikuistumisriitti.

Jeesus mitä idiotismia. Mihin kaikkeen muuhun olet lapsesi liittänyt jotta voi niistä sitten myöhemmin itse erota?