14-vuotiaalle selvisi hänen olevan adoptoitu
Kerron lyhyen version:
Meillä siis 14v adoptoitu poika. Ihan Suomesta adoptoitu, MUTTA meille annetuissa tiedoissa kerrottiin, että vanhemmat eivät ole etnisesti suomalaisia (eurooppalaisia kuitenkin, esimerkkinä vaikkapa virolaisia).
Emme kertoneet pojalle adoptiosta, koska ajattelimme mieheni kanssa että siitä olisi vain enemmän haittaa jos kertoisimme asian. Poika ei ikinä epäillyt mitään. Osa sanoi hänen jopa näyttävän meiltä.
Nyt kuitenkin mies oli päättänyt paljastaa hänelle asian! Siis kysymättä minulta YHTÄÄN MITÄÄN! Poika on tosi järkyttynyt ja itkee huoneessaan. Minä olen tosi vihainen miehelle, mutta mies itse puolustelee tekoaan ja sanoo, että poika olisi sen jossain vaiheessa kuitenkin saanut selville.
Mitä tekisitte? Pojalla on varmaan ikuiset traumat tästä. Ja itselläni mennyt luottamus mieheen täysin.
Kommentit (35)
Eikö oikeasti adoptioprosessiin liity neuvontaa, jossa kerrotaan, että lapselta ei salata adoptiota? Luulisi tämän olevan itsestäänselvyys. Joskus 60-luvulla tuollaista voisi ehkä tapahtua.
Toivottavasti tämä tapahtui Porvoossa. 14v sitten oli kuitenkin jo nykyisenlaista adoptioneuvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Poika ansaitsi tietää totuuden. Kuinka itsekästä päättää salata tuollainen asia! Miehesi teki ihan oikein. Ja varmaan arvasi, että asenteesi on tuo, eikä siksi puhunut kanssasi ensin.
Mitä KONKREETTISTA haittaa olisi ollut jos ei olisi kerrottu?
Ja en tiedä, saatan olla itsekäs, sillä en pysty saamaan omia lapsia ja nyt pelottaa että poika lähtee etsimään biologisia vanhempiaan. En vaan halua menettää ainoaa lastani.
ap
Lapsi itkee huoneessaan -provoilija iski taas.
Vierailija kirjoitti:
Eikö oikeasti adoptioprosessiin liity neuvontaa, jossa kerrotaan, että lapselta ei salata adoptiota? Luulisi tämän olevan itsestäänselvyys. Joskus 60-luvulla tuollaista voisi ehkä tapahtua.
Perustelin äskeisessä vastauksessani miksen kertonut.
ap
No kyllä varmaan joskus tuo olisi pitänyt kertoa joka tapauksessa lapselle mutta miehesi teki kyllä harvinaisen ääliömäisesti jos vaan meni kertomaan asian ilman että sovitte siitä ja samalla olisitte myös sopineet miten lasta yhdessä tuetaan.
Miehesi varmasti ymmärtää toimineensa ääliömäisesti - siksi puolustelee nyt. Miehesi on oikeassa siinä että joskus tuo olisi luultavasti selvinnyt mutta kuten sanottua toimi silti väärin kun pamautti asian lapselle tuosta vaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi itkee huoneessaan -provoilija iski taas.
Ensimmäinen aloitukseni koko palstalla.
ap
Kun nyt mietit miltä tuntuu, kun meni luottamus mieheen, niin mietipä miltä pojasta tuntuu, kun meni samalla kertaa luottamus kumpaankin vanhempaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi itkee huoneessaan -provoilija iski taas.
Mun suosikkiprovoilija! Rakastan näitä. Kun lapsi itkee lohduttomana huoneessaan, mitä tekee äiti? Ryhtyy tietenkin palstailemaan. :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
No kyllä varmaan joskus tuo olisi pitänyt kertoa joka tapauksessa lapselle mutta miehesi teki kyllä harvinaisen ääliömäisesti jos vaan meni kertomaan asian ilman että sovitte siitä ja samalla olisitte myös sopineet miten lasta yhdessä tuetaan.
Miehesi varmasti ymmärtää toimineensa ääliömäisesti - siksi puolustelee nyt. Miehesi on oikeassa siinä että joskus tuo olisi luultavasti selvinnyt mutta kuten sanottua toimi silti väärin kun pamautti asian lapselle tuosta vaan.
No tätähän minäkin. Mies oli vain suoraan pamauttanut päin näköä tuon ilmoituksen, jos kerta olisi ollut pakko kertoa tuo niin olisin voinut edes sopia erilaisemman keinon.
ap
Mitä ihmettä? Miksi et ole kertonut hänelle aiemmin asiasta? Vaikka asia olisi sinulle vaikea, niin pojallasi on oikeus tietää biologisista vanhemmistaan.
Ei ole realistista kuvitella, ettei poika koskaan elämänsä aikana olisi asiaa jostain saanut selville. Itse asiassa se on niin epärealistista, etten usko kenenkään kuvitelleenkaan -> provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi itkee huoneessaan -provoilija iski taas.
Mun suosikkiprovoilija! Rakastan näitä. Kun lapsi itkee lohduttomana huoneessaan, mitä tekee äiti? Ryhtyy tietenkin palstailemaan. :D :D :D
Mies lohduttaa...
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Miksi et ole kertonut hänelle aiemmin asiasta? Vaikka asia olisi sinulle vaikea, niin pojallasi on oikeus tietää biologisista vanhemmistaan.
Oikeus tietää biologisista vanhemmistaan = jättää perheemme ja lähtee etsimään heitä. Haluan olla hänen AINOA äitinsä, eikä siten että hän saisi yhtäkkiä elämäänsä kaksi äitiä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika ansaitsi tietää totuuden. Kuinka itsekästä päättää salata tuollainen asia! Miehesi teki ihan oikein. Ja varmaan arvasi, että asenteesi on tuo, eikä siksi puhunut kanssasi ensin.
Mitä KONKREETTISTA haittaa olisi ollut jos ei olisi kerrottu?
Ja en tiedä, saatan olla itsekäs, sillä en pysty saamaan omia lapsia ja nyt pelottaa että poika lähtee etsimään biologisia vanhempiaan. En vaan halua menettää ainoaa lastani.
ap
Konkreettinen haitta olisi ollut se, että lapsesi olisi elänyt koko elämänsä valheessa sinun itsekkyytesi tähden. Sinun tunteillasi ei oikeasti ole väliä silloin, kun on kyse lapsen oikeuksista. Ja lapsella on oikeus tietää totuus. Kuinka voit olla hyvä äiti hänelle, jos asetat omat tarpeesi ja tunteesi hänen vastaavien edelle? Onko se muka aitoa ja vilpitöntä äidinrakkautta vai pelkkää omistushalua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika ansaitsi tietää totuuden. Kuinka itsekästä päättää salata tuollainen asia! Miehesi teki ihan oikein. Ja varmaan arvasi, että asenteesi on tuo, eikä siksi puhunut kanssasi ensin.
Mitä KONKREETTISTA haittaa olisi ollut jos ei olisi kerrottu?
Ja en tiedä, saatan olla itsekäs, sillä en pysty saamaan omia lapsia ja nyt pelottaa että poika lähtee etsimään biologisia vanhempiaan. En vaan halua menettää ainoaa lastani.
ap
Asia olisi tullut viimeistään ilmi siinä vaiheessa kun te vanhemmat kuolette. Olisiko parempi, että siinä vaiheessa saa tietää eläneensä valheessa koko ikänsä? Parempi on että nyt sai tietää ja voitte yhdessä käsitellä asiaa (järkevintä toki olisi jos lapsi olisi tiennyt asiasta koko ajan eikä näin yllätyksenä).
Et halua menettää lastasi? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Olette lapsen vanhemmat ja sellaisina pysytte. Toki lapsi voi olla kiinnostunut omasta alkuperästään ja hänellä on oikeus tietää biologinen alkuperänsä, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että te olette hänen vanhempansa (vaikka biologista sukua ette olekaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika ansaitsi tietää totuuden. Kuinka itsekästä päättää salata tuollainen asia! Miehesi teki ihan oikein. Ja varmaan arvasi, että asenteesi on tuo, eikä siksi puhunut kanssasi ensin.
Mitä KONKREETTISTA haittaa olisi ollut jos ei olisi kerrottu?
Ja en tiedä, saatan olla itsekäs, sillä en pysty saamaan omia lapsia ja nyt pelottaa että poika lähtee etsimään biologisia vanhempiaan. En vaan halua menettää ainoaa lastani.
ap
Konkreettinen haitta olisi ollut se, että lapsesi olisi elänyt koko elämänsä valheessa sinun itsekkyytesi tähden. Sinun tunteillasi ei oikeasti ole väliä silloin, kun on kyse lapsen oikeuksista. Ja lapsella on oikeus tietää totuus. Kuinka voit olla hyvä äiti hänelle, jos asetat omat tarpeesi ja tunteesi hänen vastaavien edelle? Onko se muka aitoa ja vilpitöntä äidinrakkautta vai pelkkää omistushalua?
Kuvittele omalle kohdallesi tilanne, jossa sinun lapsesi, hän jonka olet kasvattanut, josta olet huolehtinut yms., lähtisi yhtäkkiä vain pois etsimään muita ihmisiä vanhemmikseen eikä enää pitäisi sinua äitinään.
ap
Jos ei ole etnisesti suomalainen, on esimerkiksi riski kantaa tiettyjä tauteja jotka on testattava vauvalta. Vai ajattelitko ottaa joskus tunnollesi hänen tulevan lapsensa kuoleman? Ajattelematonta kuvitella ettei tarvitse kertoa.
Poika ansaitsi tietää totuuden. Kuinka itsekästä päättää salata tuollainen asia! Miehesi teki ihan oikein. Ja varmaan arvasi, että asenteesi on tuo, eikä siksi puhunut kanssasi ensin.