Eu-tukien väärinkäytöstä, mitä siitä seuraa?

Kysymys kantsii esittää päiväsaikaan kun virkamiehet on paikalla. 

Reps

Eikö vuokrasopparikopio johonkin toimiteta? Näin mä muistelen, että niitä tarvii aina yksi kappale myös maatalousviranomaiselle/kuntaan.

Sopimus voi olla myös suullinen. Jos joku muu on hakenut tuet samoista pelloista, voi mennä vaikeaksi.

Ei siitä mitään seuraa ellei joku toinen (peltojen omistaja), mene hakemaan EU-tukia samalta alueelta. Tarkastuksissa ollaan erityisen tarkkoja sen kanssa, jos pinta-alat vuosittain vaihtelevat ja rekisteristä ristiintarkistetaan, ettei samalta alalta haeta kahta kertaa samaa tukea. Silloin oikeassa on se, joka voi osoittaa oikeuden EU-tukiin eli suullisessa sopimuksessa se omistaja, jolla on lainhuuto maihinsa.

Sopimusta ei ole olemassa. Ei kirjallista eikä suullista. Viljelijä on kuitenkin nostanut tukia 

Vierailija kirjoitti:

Sopimusta ei ole olemassa. Ei kirjallista eikä suullista. Viljelijä on kuitenkin nostanut tukia 

n. 20 vuoden ajalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimusta ei ole olemassa. Ei kirjallista eikä suullista. Viljelijä on kuitenkin nostanut tukia 

 

n. 20 vuoden ajalta. 

omistajan tietämättä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimusta ei ole olemassa. Ei kirjallista eikä suullista. Viljelijä on kuitenkin nostanut tukia 

 

n. 20 vuoden ajalta. 

 

omistajan tietämättä 

Siinä vaiheessa kannattaisi ensin keskustella tukien nostajan kanssa kohtuullisesta korvauksesta. Muuten voit tehdä ilmoituksen siitä, että ei ole ollut sopimusta.

Onko ollut edes kesanto?

Jos tukea on nostettu perusteettomasti ja viljelijä jää siitä kiinni, tehdään tukiin takaisinperintä. Eli viljelijä joutuu maksamaan tiettyyn vuoteen asti väärin saadun tuen takaisin. Sopimukset uusittiin 2015, joten takaisinperintä koskee tätä ja viime vuotta.

Usein kuitenkin nämä juorut, joita ap esittää on aiheettomia. Juoruja laitetaan herkästi liikkeelle, jos naapuri onkin rikkaampi kuin itse. Kannattaa ap pitää huolta omista asioista ja kokeilla vaikka LHP-riistan perustamista, suojavyöhykkeitä tai erikoiskasveja jos tuntuu että oma tukipotti jää liian pieneksi.

Omistajan tulee olla aktiivinen ja ilmoittaa viranomaiselle siitä että hänen maa-aluetta käytetään ilman lupaa. Mikäli hän ei tee yhtään mitään, voidaan tilanne tulkita ns. "hiljaisen hyväksynnän" antamiseksi. Ratkaisun avaimet ovat siis maanomistajan käsissä.

Vierailija kirjoitti:

Omistajan tulee olla aktiivinen ja ilmoittaa viranomaiselle siitä että hänen maa-aluetta käytetään ilman lupaa. Mikäli hän ei tee yhtään mitään, voidaan tilanne tulkita ns. "hiljaisen hyväksynnän" antamiseksi. Ratkaisun avaimet ovat siis maanomistajan käsissä.

Tämä toisen maan ilmoittaminen tukihakemuksessa on asia jota ei järjestelmä valvo muutakuin siten, että hälytyskello alkaa soimaan siinä vaiheessa jos saman alan on ilmoittanut kaksi tuenhakijaa.  AP:n tapauksessa viranomainen ei huomaa tilannetta koska viranomaisen silmin katsottuna ristiriitaa ei ole syntynyt: Yksi maa-alue ja yksi tuenhakija. Tukijärjestelmästä ei ole esim. suoraa yhteyttä Maanmittauslaitoksen omistajatietoihin.

Maan omistajan tulee siis itse ilmoittaa paikalliselle maatalousviranomaiselle, että hänen omistamalle maalleen on joku hakenut oikeudetta tukea. Yleensä ottaen tämä tilanne on hyvin harvinainen, koska normaalisti kaikella viljelyskelpoisella maalla on joku sovittu viljelijä: joko omistaja itse tai kirjallisesti sovittu vuokralainen.

AP:n tapauksessa maanomistaja on itsekin ollut vähän hölmö, sillä hän olisi voinut vuokrata maansa jollekulle viljelijälle ja saada samalla vuokratuloa sekä pidettyä maan viljelykelpoisena. Tässä tapauksessa hän on osoittanut melkoista passiivisuutta ja huolehtinut omaisuudestaan surkeasti.