Miksei kumppanin pieniä pyyntöjä voi toteuttaa?
Onko kyse kunnioituksen puutteesta, täydestä välinpitämättömyydestä, huonosta muistista vai mistä, kun kumppanin esittämiä pieniä toiveita ei pysty millään noudattamaan? Itse olen pyytänyt että vessapaperirulla vaihdettaisiin uuteen vanhan loputtua, likaiset astiat menisi tiskikoneeseen, kaapin ovet laitettaisiin kiinni kun niitä ei käytetä, ja ettei asunnon ns. yhteisissä tiloissa vedettäisi käteen (tietokonehuone on olemassa). Onko liikaa pyydetty?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet pyynnöt on mielestäni eri asia kuin erilaiset tavat olla ja tehdä asioita. ( katson jälkimmäiseen kuuluvaksi valojen sammuttelun, kaappien ovien sulkemisen, sukkien pyykkikoriinvienti jne.) Aamulla ärsyyntyessäni puolison napsuteltua kaikki (ihan kaikki, valoisa keittiö!) keittiön valot päälle mietin että miksi minun tapani tehdä asioita olisi oikeampi kuin hänen. Koen itsekkääksi olettaa että jos minua ärsyttää toisen tapa tehdä asioita niin toisen pitäisi muuttaa toimintaansa. Tiedän muutaman tapani ärsyttävän puolisoani ja muistaessani yritän niitä välttää, täysin en ole kuitenkaan näitä tapoja pystynyt muuttamaan.
Mielestäni huono esimerkki, koska sinun tapasi ON parempi. Säästää sähköä ja on ekologisempaa, kun kaikki valot eivät ole päällä. Joskus toisen tapa on vaan yksinkertaisesti fiksumpi, ja toisen kannattaa opetella siihen.
On parempi vain siinä tapauksessa, että arvostaa energian säästämistä enemän kuin valoisuuden maksimointia. Minulle on tärkeää saada kylpeä aamuisin valossa, vaikka tiedän sen kuluttavan energiaa. Minulle se, että kaikki valot ovat päällä, on helposti tuon energiakulutuksen arvoista. Kaikille säästäväisyys tai edes eologisuus eivät ole ykkösasioita!
Kaikille kyse ei ole mistään arvovalinnoista vaan ihan tottumuksesta. Kun asiaa pysähtyy ajattelemaan, järkevä ihminen huomaa itsekin, että toisen tapa on perustellumpi.
Ja omalta kohdalta voin sanoa, etten olisi edes huolinut kumppanikseni sellaista henkilöä, joka tiedostaa omat epäekologiset toimintatapansa, joita olisi helppo muuttaa pienillä teoilla, muttei omaa mukavuudenhaluisuuttaan ja itsekkyyttään tee niin. Plus siinä on se, että yhteisessä taloudessa minä joutuisin kustantamaan osuuden kumppanini "valokylvyistä". Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Perus naisen nipottamista. Jos ne asiat kerran on niin pieniä, niin kai sinäkin voit ne tehdä?
Perusnainen on yhdyssana. Mutta asiaan. Sinulla juuri on se väärä asenne joka tulee ennustamaan sitä,että sinulla ei parisuhteet tule onnistumaan. Tai ainakin ne ovat onnettomia. Juuri se toisen kunnioittaminen ja halu tehdä toiselle hyvää (esim. pieniä palveluksia) ovat hyvän parisuhteen liima. Juuri tuo toisen mitätöinti on pahinta mitä toiselle voi tehdä. Ei ennusta hyvää tuo sinun suhtautuminen ihmiseen jonka pitäisi nimenomaan olla sinulle se tärkein ja rakkain. Ketä sitten "palvelet" jos et elämänkumppaniasi?
Mielestäni AP:n pyynnöt on kohtuullisia ja järkeviä.
.
On asioita, jotka voi hoitaa monella tavalla eikä toisen tapa ole toista huonompi. AP:n toivomat asiat eivät kuulu näihin. On yksinkertaisesti toisen huomioimista, että laittaa seuraavalle vessassakävijälle paperin valmiiksi, likaiset astiat tiskikoneeseen jne.
.
Mielestäni AP:n mies on joko tyhmä, ylpeä, ajattelematon, kostonhaluinen tms.
.
Ja vähättelijöille kerron, että elämä koostuu pienistä asioista!
.
Jos aamulla olohuoneeseen astuttuasi näet miehesi perse paljaana uudella sohvalla runkkaamassa, kyse ei ole mistään pikkuasiasta. Mies ei ota sinua huomioon: hän sotkee sinut tahallaan oman seksielämänsä siihen puoleen, josta sinä olet pyytänyt saada olla osaton. Se on seksuaalista häirintää. Lisäksi osoittaa täydellistä itsekkyyttä ja piittamattomuutta.
.
Ei ole todellakaan pieni asia, mikäli aamut alkavat näin.
.
Mietin, mitenkähän teillä muuten seksi sujuu.
.
Muuta neuvoa en keksi, kuin että kerrot miehellesi rauhallisesti ja syyttämättä, miten ITSE KOET hänen tekonsa. Ei siis mitään sellaista "sinä se et koskaan laita..." syyttelyä; sillä ei varmasti tulosta saa. Ehkä olet kokeillut kaikkea. Mulle tuo runkkausjuttu on niin paha, että jättäisin, jos ei muutosta tule. Ps. runkata saa minunkin mielestä, mutta yksityisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perus naisen nipottamista. Jos ne asiat kerran on niin pieniä, niin kai sinäkin voit ne tehdä?
Perusnainen on yhdyssana. Mutta asiaan. Sinulla juuri on se väärä asenne joka tulee ennustamaan sitä,että sinulla ei parisuhteet tule onnistumaan. Tai ainakin ne ovat onnettomia. Juuri se toisen kunnioittaminen ja halu tehdä toiselle hyvää (esim. pieniä palveluksia) ovat hyvän parisuhteen liima. Juuri tuo toisen mitätöinti on pahinta mitä toiselle voi tehdä. Ei ennusta hyvää tuo sinun suhtautuminen ihmiseen jonka pitäisi nimenomaan olla sinulle se tärkein ja rakkain. Ketä sitten "palvelet" jos et elämänkumppaniasi?
Ei varmaankaan "perusnaisen" vaan perus/tyypillistä naisen nipottamista. Muusta samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Perus naisen nipottamista. Jos ne asiat kerran on niin pieniä, niin kai sinäkin voit ne tehdä?
Eli naisen pitäisi kulkea laittamassa ovia miehen jäljiltä kiinni? Ap varmaan omilta jäljiltään ne ovet kiinni laittaakin, mutta että miehenkin jäljiltä? Ja naisen pitäisi laittaa ne miehenkin likaiset astiat tiskikoneeseen? Miksi ei mies itse voi niitä laittaa? Ja onko todellakin niin,että miehelle on liian raskasta laittaa uusi vessapaperirulla telineeseen kun entinen loppuu? Ehkä tuollaisen miehen kannattaisi asua täydenpalvelun hotellissa jos noin koville ottaa normaalit toiminnat kotona. AP on oikeassa ihmetellessään asiaa. Kyllä kumppani pitää ottaa huomioon jos haluaa toisen kanssa asua. Ja nämä ovat asioita joista jokainen(myös mies) pystyy normaali arjessa suoriutumaan. kyllä omat jäljensä pitää pystyä korjaamaan ja vessaparerirulla vaihtamaan uuteen. Ei ole liikaa vaadittu.
Mä olen pedantimpi ja tunnistan avoimet ovet, tyhjät paperirullat, valot tyhjissä huoneissa ja likavaatteet lattioilla. Olen päättänyt, että on nopeampaa korjata nämä itse kuin alkaa nalkuttaa. Mies on hyväluonteinen, luotettava ja hauska eikä tee noita asioita tahallaan. Ennemmin näin päin.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pedantimpi ja tunnistan avoimet ovet, tyhjät paperirullat, valot tyhjissä huoneissa ja likavaatteet lattioilla. Olen päättänyt, että on nopeampaa korjata nämä itse kuin alkaa nalkuttaa. Mies on hyväluonteinen, luotettava ja hauska eikä tee noita asioita tahallaan. Ennemmin näin päin.
Mieti kuinka paljon nopeampaa olisi, jos mies oppisi korjaamaan ne itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pedantimpi ja tunnistan avoimet ovet, tyhjät paperirullat, valot tyhjissä huoneissa ja likavaatteet lattioilla. Olen päättänyt, että on nopeampaa korjata nämä itse kuin alkaa nalkuttaa. Mies on hyväluonteinen, luotettava ja hauska eikä tee noita asioita tahallaan. Ennemmin näin päin.
Mieti kuinka paljon nopeampaa olisi, jos mies oppisi korjaamaan ne itse.
Totta kai. Ja minullekin mukavampaa. Toki joskus pyydän miestä esim siivoamaan keittiön tai petaamaan sängyn. Ja koko ajan tekee sitä enemmän ja enemmän pyytämättäkin. Mutta esimerkin vuoksi, ei nalkuttamisen tai kiristämisen. Valitsen taisteluni ja pikku asiat ei ole sen arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi nalkuttamislinjalle ollenkaan, tuskin elämäsi siitä huonommaksi muuttuu vaikka kaikki ei hetkessä tapahtuisikaan juuri niin kuin SINÄ ajattelet. Kuulostat vähän tiukkikselta ja huokailevalta marttyyriltä, joten jos jonkun pitäisi muuttua, niin sinun. Tuollainen käy vain sydämen päälle eikä helpota ollenkaan ajan myötä.
Tiedätkö, minä kun en nalkuta asiasta ollenkaan. Olen päättänyt ajat sitten etten nalkuta. Olen näistä asioista maininnut muutaman kerran pitkän suhteen aikana ja asioista on keskusteltu. Jos se on nalkutusta, niin sitten ei voi mitään.
AP
Vierailija kirjoitti:
Perus naisen nipottamista. Jos ne asiat kerran on niin pieniä, niin kai sinäkin voit ne tehdä?
No minähän ne jumalauta teenkin! Kyselen täällä lähinnä että miksi toinen ei halua yhtään huomioida minua?
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perus naisen nipottamista. Jos ne asiat kerran on niin pieniä, niin kai sinäkin voit ne tehdä?
No minähän ne jumalauta teenkin! Kyselen täällä lähinnä että miksi toinen ei halua yhtään huomioida minua?
AP
Huomioiko muuten? Puhuuko kauniisti? Hierooko niskoja? Hoitaa omatoimisesti lapsia? Vie ulos syömään? Onko miehellä vain erilainen rakkauden kieli kuin sinulla?
Tätä olen miettinyt vuosikausia. Yksi syy ton oman miehen tollaiseen täyshoitoasumiseen on varmasti siinä että hänen äitinsä oli melkein 20 vuotta kotiäitinä ja teki KAIKEN lapsien puolesta. Oonkin neuvonut nuoremmille naisille että älkää semmosta miestä ottako itelle jolla on ollut kotiäiti :D
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen miettinyt vuosikausia. Yksi syy ton oman miehen tollaiseen täyshoitoasumiseen on varmasti siinä että hänen äitinsä oli melkein 20 vuotta kotiäitinä ja teki KAIKEN lapsien puolesta. Oonkin neuvonut nuoremmille naisille että älkää semmosta miestä ottako itelle jolla on ollut kotiäiti :D
Jos jäisin nyt kotirouvaksi jatkettaisiin tehtävälistojen mukaan kuten nytkin. Suurimpana erona nykyiseen lapset oppisivat tekemään erikoisempia ruokia ja näkisivät minua enemmän harrastuksissaan. Ennenaikaan kotirouvatkin olivat erilaisia kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pedantimpi ja tunnistan avoimet ovet, tyhjät paperirullat, valot tyhjissä huoneissa ja likavaatteet lattioilla. Olen päättänyt, että on nopeampaa korjata nämä itse kuin alkaa nalkuttaa. Mies on hyväluonteinen, luotettava ja hauska eikä tee noita asioita tahallaan. Ennemmin näin päin.
Mieti kuinka paljon nopeampaa olisi, jos mies oppisi korjaamaan ne itse.
Totta kai. Ja minullekin mukavampaa. Toki joskus pyydän miestä esim siivoamaan keittiön tai petaamaan sängyn. Ja koko ajan tekee sitä enemmän ja enemmän pyytämättäkin. Mutta esimerkin vuoksi, ei nalkuttamisen tai kiristämisen. Valitsen taisteluni ja pikku asiat ei ole sen arvoisia.
Niinpä. Jokaisella ihmisellä on ärsyttäviä tapoja. Olen huomannut tämän asuessani kämppisten ja ex-kumppaneiden kanssa. Molemmin puolin ollaan ärsytetty toisiamme tahattomasti. Ja olen huomannut ettei sekään ole hyvä jos yrittää olla toiselle liikaa mieleen. Tulee vain hyväksikäytetyksi.
Ap:n ja muiden vaatijoiden pitäisi pystyä myös mukautumaan sen toisen tapoihin eikä päsmäröidä omia tapojaan pakkolakeina.
Meillä täysin sama juttu (pl runkkaus). Ja kyseessä siis naispari eli ei ole sukupuolisidonnainen asia. Mun puoliso on vaan passattu piloille nuorena, äiti on varmaan parikymppiseksi asti vaihtanut vessapaperirullan (nyt 41v). Mutta toistaiseksi kokonaisuus jää plussan puolelle kun ottaa kaikki asiat huomioon.
Munkin vaimolla on tosi pieni peräaukko ja itselläni ihan mitätön penis. Pyysin että voitaisiin kokeilla peppuseksiä, niin ei. Hitto että ärsyttää, ku ei tosiaan oo meijän perheessä isoista asioista kyse tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylpeys. Tiedostettu tai tiedostamaton. Minullehan ei kerrota miten kaapin ovi jätetään. Mitä väliä. Pikkujuttu. Älä valita.
Itselläni tämä oli aiemmin tiedostamatonta, kunnes tajusin ettei kukaan halua asua kanssani jos olen tuollainen. Nykyään tunnistan ylpeyden kolauksen itsessäni ja työstän reaktioitani. Tämä on toiselle ihmiselle tärkeää, siispä otan asian huomioon, vaikka samalla myönnän etten ensin ollutkaan täydellinen. En ole sen jälkeen unohdellut.
No, tällä hetkellä asun yksin mutta toivottavasti joskus vielä kaksin. Ja silloin haluan opetella juuri hänelle tärkeät asiat.
Kiitos paljon vastauksestasi! Tätä juuri haen takaa... Jos joku pieni asia on toiselle tärkeää, miksei sitä voisi tehdä? Itsellä satuttaa ehkä eniten se, että puoliso kehuskeli suhteen alussa huomioineen eksäänsä juuri näillä pienillä teoilla. Minun kohdalla ei sitten halutakaan.
AP
Kaikki nuo ovat sinun tapojasi olla ja elää. Oletko kysynyt kuinka mies halua arjen sujuvan? Kaipaakko hän siihen rentoutta, ettei pikkuasioista nipotettaisi? Jos näin, niin kykenetkö sinä puolestasi tässä pikkuasiassa joustamaan ja ottamaan hänen toiveensa huomioon? Arki pitäisi aina mennä naisen ehdoilla, olen huomannut
Vierailija kirjoitti:
On se liikaa pyydetty. Itse olen aika suurpiirteinen elämässäni, ja elämäni ei mene pirstaleiksi siitä että keittiön kaapin ovi jäi auki, tai vessapaperirulla on väärinpäin tai siinä on vain yksi pala jäljellä.
Toisille nämä tuntuvat olevan elämää suurempi kynnyskysymys. Ja heille sanoisin: HANKKIKAA ELÄMÄ. Teillä ei ole tainnut koskaan olla mitään oikeita ongelmia elämässänne jos tuollaiseen kaatuu henkinen hyvinvointi ja päivä menee pilalle.
Tällaiset hyvin pedantit ihmiset olisivat onnellisempia sinkkuina: koti pysyisi juuri niin siistinä kun itse haluaa, vessanpöntön rengas oikeassa asennossa ja vessapaperirulla oikeinpäin laitettuna. MIksi haluaa pariutua kun ei kykene tekemään kompromisseja arjessa?
Meillä ainakin mies vain haluaa kyykyttää minua, olemalla noteeraamatta minun sanomisia. Haluaa aina olla oikeassa eikä voi sietää mitään neuvoa. Mielellään nolaa minut seurassa ja esittää itse kaikitietävää. Hänellä ainakin se,ettei halua noudattaa mitään minun pyyntöjä, kumpuaa ihan siitä,että on omasta mielestään aina oikeassa ja varmaan myöskin siitä,että haluaa olla ilkeä, päästä niskanpäälle. meillä siis liitto on kilpailua siitä kumpi voittaa, ei kumppanuutta jossa puhalletaan samaan hiileen.Nykyään yritän vain elää omaa elämääni parhaalla mahdollisella tavalla, näissä puitteissa mitä on. Ja annan miehen kilpailla yksinään.