Miksei kumppanin pieniä pyyntöjä voi toteuttaa?

Ylpeys. Tiedostettu tai tiedostamaton. Minullehan ei kerrota miten kaapin ovi jätetään. Mitä väliä. Pikkujuttu. Älä valita.

Itselläni tämä oli aiemmin tiedostamatonta, kunnes tajusin ettei kukaan halua asua kanssani jos olen tuollainen. Nykyään tunnistan ylpeyden kolauksen itsessäni ja työstän reaktioitani. Tämä on toiselle ihmiselle tärkeää, siispä otan asian huomioon, vaikka samalla myönnän etten ensin ollutkaan täydellinen. En ole sen jälkeen unohdellut.

No, tällä hetkellä asun yksin mutta toivottavasti joskus vielä kaksin. Ja silloin haluan opetella juuri hänelle tärkeät asiat.

Vierailija kirjoitti:

Ylpeys. Tiedostettu tai tiedostamaton. Minullehan ei kerrota miten kaapin ovi jätetään. Mitä väliä. Pikkujuttu. Älä valita.

Itselläni tämä oli aiemmin tiedostamatonta, kunnes tajusin ettei kukaan halua asua kanssani jos olen tuollainen. Nykyään tunnistan ylpeyden kolauksen itsessäni ja työstän reaktioitani. Tämä on toiselle ihmiselle tärkeää, siispä otan asian huomioon, vaikka samalla myönnän etten ensin ollutkaan täydellinen. En ole sen jälkeen unohdellut.

No, tällä hetkellä asun yksin mutta toivottavasti joskus vielä kaksin. Ja silloin haluan opetella juuri hänelle tärkeät asiat.

Kiitos paljon vastauksestasi! Tätä juuri haen takaa... Jos joku pieni asia on toiselle tärkeää, miksei sitä voisi tehdä? Itsellä satuttaa ehkä eniten se, että puoliso kehuskeli suhteen alussa huomioineen eksäänsä juuri näillä pienillä teoilla. Minun kohdalla ei sitten halutakaan.

AP

Pienet pyynnöt on mielestäni eri asia kuin erilaiset tavat olla ja tehdä asioita. ( katson jälkimmäiseen kuuluvaksi valojen sammuttelun, kaappien ovien sulkemisen, sukkien pyykkikoriinvienti jne.)  Aamulla ärsyyntyessäni puolison napsuteltua kaikki (ihan kaikki, valoisa keittiö!) keittiön valot päälle  mietin että miksi minun tapani tehdä asioita olisi oikeampi kuin hänen.  Koen itsekkääksi olettaa että jos minua ärsyttää toisen tapa tehdä asioita niin toisen pitäisi muuttaa toimintaansa. Tiedän muutaman tapani ärsyttävän puolisoani ja muistaessani yritän  niitä välttää, täysin en ole kuitenkaan näitä tapoja pystynyt muuttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Pienet pyynnöt on mielestäni eri asia kuin erilaiset tavat olla ja tehdä asioita. ( katson jälkimmäiseen kuuluvaksi valojen sammuttelun, kaappien ovien sulkemisen, sukkien pyykkikoriinvienti jne.)  Aamulla ärsyyntyessäni puolison napsuteltua kaikki (ihan kaikki, valoisa keittiö!) keittiön valot päälle  mietin että miksi minun tapani tehdä asioita olisi oikeampi kuin hänen.  Koen itsekkääksi olettaa että jos minua ärsyttää toisen tapa tehdä asioita niin toisen pitäisi muuttaa toimintaansa. Tiedän muutaman tapani ärsyttävän puolisoani ja muistaessani yritän  niitä välttää, täysin en ole kuitenkaan näitä tapoja pystynyt muuttamaan. 

Mielestäni huono esimerkki, koska sinun tapasi ON parempi. Säästää sähköä ja on ekologisempaa, kun kaikki valot eivät ole päällä. Joskus toisen tapa on vaan yksinkertaisesti fiksumpi, ja toisen kannattaa opetella siihen.

Vierailija kirjoitti:

Pienet pyynnöt on mielestäni eri asia kuin erilaiset tavat olla ja tehdä asioita. ( katson jälkimmäiseen kuuluvaksi valojen sammuttelun, kaappien ovien sulkemisen, sukkien pyykkikoriinvienti jne.)  Aamulla ärsyyntyessäni puolison napsuteltua kaikki (ihan kaikki, valoisa keittiö!) keittiön valot päälle  mietin että miksi minun tapani tehdä asioita olisi oikeampi kuin hänen.  Koen itsekkääksi olettaa että jos minua ärsyttää toisen tapa tehdä asioita niin toisen pitäisi muuttaa toimintaansa. Tiedän muutaman tapani ärsyttävän puolisoani ja muistaessani yritän  niitä välttää, täysin en ole kuitenkaan näitä tapoja pystynyt muuttamaan. 

Ymmärrän kyllä että joku valojen päällä oleminen tai vaikka verhot kiinni/auki -tavat ovat nimenomaan tapoja ja käytösmalleja, mutta mielestäni kaappien ovet, wc-rullat, tiskit, pyykit jne ovat yleistä siisteyttä joista saa oikeasti esittää toiveita että asuinviihtyvyys säilyisi. Ja eikö yleisten tapojen mukaista kuitenkin ole laittaa uusi rulla ja sulkea kaapin ovet? Siksihän ne ovet siinä ovat, että ne voi laittaa kiinni.

Mites sitten tuo itsetyydytys? Jos on pyydetty että ei olohuoneessa mihin toinen saattaa kävellä kesken aamupuuhiensa ja toinen siellä istuu perse paljaana uudella sohvalla ja hakkaa tattia... Saako pyytää että älä runkkaa muualla kuin tietokonehuoneessa ovi kiinni?

AP

Valojen päällä pitäminen, vessan vetäminen käytön jälkeen, toisen arkea helpottavien pienten asioiden tekeminen ei ole mielipidejuttuja vaan järkiperusteisia ja arvosteltavan pitäisi korjata heti toimintatapaansa.

Omat sukat pitää viedä pyykkikoriin, ettei toisin tarvitse sitä tehdä.

ei ole pieni pyyntö jos pitää vaihtaa elämäntyyli täysin siitä miten on oppinut elämään. Käyttäydyn kuin miehesi tiedostamatta.  Pieni pyyntö olisi vaikka teen keittäminen tai muu sellainen kertaluontoinen.

Vierailija kirjoitti:

ei ole pieni pyyntö jos pitää vaihtaa elämäntyyli täysin siitä miten on oppinut elämään. Käyttäydyn kuin miehesi tiedostamatta.  Pieni pyyntö olisi vaikka teen keittäminen tai muu sellainen kertaluontoinen.

Sulle on siis wc-rullan vaihtaminen iso asia? Ja kaapin kiinni pistäminen? Ok. Hieno elämä sulla varmaan :D

Meillä mies oppi aika nopeasti, että jos ottaa wc-paperirullasta viimeisen palan, niin uusi rulla ei ilmesty tilalle koskaan. Minulla oli jemmarulla piilossa kaapissa, ei siis aiheuttanut ongelmia. Aikani pyysin, sitten ajattelin, että asialla ei ole merkitystä. Kunnes mies alkoi valittaa, että vessasta on aina paperi loppu. Vastasin, että en ole huomannut. Sitähän saa lisää siivouskomeron ylähyllyltä.

Tiskien kanssa sama juttu. Ne saavat jäädä lojumaan, en kanna huolta. Kun anoppi tulee käymään, kykenen kattamaan kahvit pöydälle, jossa on miehen jäljiltä puoli tusinaa likaisia lautasia. Mies ihmettelee, miksi en viitsi siivota pöytää ja vastaan silmät pyöreinä, että kun en huomannut, kun meillä on se aiheuttajaperiaate.

Meillä tapahtuu tuota samaa ja itse otan sen vittuiluna. Suhteessa on iso kriisi päällä, riidellään paljon ja se vaikuttaa yleiseen fiilikseen. Tämä taas johtaa siihen ettei ole mitään seksiä. Sekös miesä kismittää. Selkeästi ukko ajattelee että no kun hän ei nyt saa, niin hän ei sitten ota huomioon millään tavalla. Kaikenlainen siisteys ja toisen huomiointi on loppunut, ei esim. laita aamupalaa (odottaa että kahvit ja kaikki tarjoillaan hänelle sohvalle missä hän näprää puhelintaan) tai petaa sänkyä, tee ruokaa, siivoa, pese pyykkiä, sulje kaapin ovia (!!! todella ärsyttävää ja idioottimaista) jne. Ilmeisesti kuvittelee tilanteen parantuvan tällä kypsällä ja aikuismaisella käytöksellään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies oppi aika nopeasti, että jos ottaa wc-paperirullasta viimeisen palan, niin uusi rulla ei ilmesty tilalle koskaan. Minulla oli jemmarulla piilossa kaapissa, ei siis aiheuttanut ongelmia. Aikani pyysin, sitten ajattelin, että asialla ei ole merkitystä. Kunnes mies alkoi valittaa, että vessasta on aina paperi loppu. Vastasin, että en ole huomannut. Sitähän saa lisää siivouskomeron ylähyllyltä.

Tiskien kanssa sama juttu. Ne saavat jäädä lojumaan, en kanna huolta. Kun anoppi tulee käymään, kykenen kattamaan kahvit pöydälle, jossa on miehen jäljiltä puoli tusinaa likaisia lautasia. Mies ihmettelee, miksi en viitsi siivota pöytää ja vastaan silmät pyöreinä, että kun en huomannut, kun meillä on se aiheuttajaperiaate.

Kiitos vinkeistä! Taidankin itse alkaa käyttää aina toista vessaa, siis sitä missä on wc-paperia. Katsotaan kauanko kestää että mies saa vaihdettua uuden siihen mitä eniten käyttää.

AP

Ap: sun mies kuulostaa kauhealta! Toi runkkaaminen olohuoneessa... Huh huh :D

Aina joskus ihmettelen sitä, että miten olen pysynyt sinkkuna. Mutta - jälleen kerran- ihmettelen, että miten joku jaksaa kumppanina, olettaen että samalla aikuista ja yleisesti tervettä henkilöä, jota täytyy erikseen pyytää tai kehoittaa, että " vessapaperirulla vaihdettaisiin uuteen vanhan loputtua, likaiset astiat menisi tiskikoneeseen, kaapin ovet laitettaisiin kiinni kun niitä ei käytetä...."

Vai olenko minäkin vaaran vyöhykkeessä ja taantua ties miksi, jos - niin kuin olen toivonut - voisin joskus vielä jakaa arjen jonkun minulle rakkaan ihmisen kanssa.

En lähtisi nalkuttamislinjalle ollenkaan, tuskin elämäsi siitä huonommaksi muuttuu vaikka kaikki ei hetkessä tapahtuisikaan juuri niin kuin SINÄ ajattelet. Kuulostat vähän tiukkikselta ja huokailevalta marttyyriltä, joten jos jonkun pitäisi muuttua, niin sinun. Tuollainen käy vain sydämen päälle eikä helpota ollenkaan ajan myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienet pyynnöt on mielestäni eri asia kuin erilaiset tavat olla ja tehdä asioita. ( katson jälkimmäiseen kuuluvaksi valojen sammuttelun, kaappien ovien sulkemisen, sukkien pyykkikoriinvienti jne.)  Aamulla ärsyyntyessäni puolison napsuteltua kaikki (ihan kaikki, valoisa keittiö!) keittiön valot päälle  mietin että miksi minun tapani tehdä asioita olisi oikeampi kuin hänen.  Koen itsekkääksi olettaa että jos minua ärsyttää toisen tapa tehdä asioita niin toisen pitäisi muuttaa toimintaansa. Tiedän muutaman tapani ärsyttävän puolisoani ja muistaessani yritän  niitä välttää, täysin en ole kuitenkaan näitä tapoja pystynyt muuttamaan. 

Mielestäni huono esimerkki, koska sinun tapasi ON parempi. Säästää sähköä ja on ekologisempaa, kun kaikki valot eivät ole päällä. Joskus toisen tapa on vaan yksinkertaisesti fiksumpi, ja toisen kannattaa opetella siihen.

On parempi vain siinä tapauksessa, että arvostaa energian säästämistä enemän kuin valoisuuden maksimointia. Minulle on tärkeää saada kylpeä aamuisin valossa, vaikka tiedän sen kuluttavan energiaa. Minulle se, että kaikki valot ovat päällä, on helposti tuon energiakulutuksen arvoista. Kaikille säästäväisyys tai edes eologisuus eivät ole ykkösasioita!

On se liikaa pyydetty. Itse olen aika suurpiirteinen elämässäni, ja elämäni ei mene pirstaleiksi siitä että keittiön kaapin ovi jäi auki, tai vessapaperirulla on väärinpäin tai siinä on vain yksi pala jäljellä.

Toisille nämä tuntuvat olevan elämää suurempi kynnyskysymys. Ja heille sanoisin: HANKKIKAA ELÄMÄ. Teillä ei ole tainnut koskaan olla mitään oikeita ongelmia elämässänne jos tuollaiseen kaatuu henkinen hyvinvointi ja päivä menee pilalle.

Ootko kokeillu puhdasta vittuilua sen sijaan että juokset rätti kädessä perässä ja kiellät vemputtamisen olkkarissa?

Jos meillä äijä vetäis tohon tyyliin käteen niin heittäisin jonkun nasevan lauseen (ehkä jopa hieman häpäisevän) sen sijaan, että alkaisin nipottamaan.

Ko mies käyttää valtaa noin. Tietää miten paljon toivoisit niitä juttuja ja tahallaan jättää tekemättä. Epäilen että sama oli edellisissä suhteissa. Kysypä suoraan exältään äläkä luota siinä miehen omaan sanaan... se on saattanut olla jopa eron syy.

Mä oon tosi monesti toivonut et iltaisin jos sängyssä hieman ollaan sylikkäin ja silitellään, niin nainen silittäis mua sieltä mistä se tuntuu parhaalta eli silittelis mun kiveksiä ja penistä, muttakun ei jostain syystä vaan voi? Mun mielestä se ois paljon kivamman tuntusta kun joku vatsan silittely.

Perus naisen nipottamista. Jos ne asiat kerran on niin pieniä, niin kai sinäkin voit ne tehdä?