Katajamäki-sarjan kirjat

Muutama luettu. Surkeaa dialogia ja kaikin puolin epäuskottava.

Oon lukenut kaikki paitsi tänä vuonna ilmestyneen. Tykkään kans siitä maalaismeiningistä vaikka mahtuuhan noihin draamaakin ;) Joskus teininä saman vaikutuksen tekivät Johanna Marttilan Helkala-kirjat, mutta niistä ei taida enää olla painoksia oikein kirjastoissakaan...

Minusta nuo kirjat ovatkin siksi ihanaa, kevyttä viihdettä, kun saa vaan "tirkistellä" katajamäkeläisten värikästä porukkaa, asumatta itse siellä. En jaksaisi itse tuollaista juoruilua mitä siellä on. Toki itse haaveilen joskus rauhallisesta maalaiselämästä "omine ehtoineni"😂.

Ap

Minä tykkään kyseisestä kirjasarjasta, (nyt menossa 9. osa), siinä on vaan häiritsevä juttu joka toistuu: kun ensin päähenkilö on jonkun miehen kanssa soutanut ja huovannut että ollako vai eikö olla, niin sitten kirjan lopussa ollaan ja pamautetaan suoraan kihloihin! Seurustelematta päivääkään, asumatta ensin yhdessä ja kokematta yhteistä arkea... Suoriltaan vaan päätetään että mennään naimisiin ja kihlaudutaan ja sit joskus muutetaan yhteen.

Ymmärrän että kirjan ja soutaa huopaa -meiningin saa hyvin lopetettua tuollaiseen kihlaukseen, mutta kun on niin epäaitoa. Tosielämässä kyllä ensin seurustellaan ainakin jonkin aikaa... Ja ärsyttää vähän että aina ne saa toisensa, loppuisi joskus toisella tavalla! :D

Kirjat menisi hyvästä aivot narikkaan -viihteestä, jos se ykkösen mainitsema hemmetin äsyttävä dialogi ei pistäisi repimään hiuksia. Sen ehkä pystyisi jotenkin ohittamaan, että Katajamäen kaltaista kylää ei voi olla olemassakaan nykypäivänä.

Kuka ne on kirjoittanut?

Oon lukenut muutaman. Pidän siitä hyväntuulisuudesta ja viattomuudesta, eikä mua se dialogikaan haittaa, vaikka vähän vaikea siinä joskus on pysyä mukana. Mutta henkilöhahmot on vähän yksipuolisia ja mua oikeasti haittaa kummallinen moralismi jolla päähenkilö on erinomainen ja muut ei. Välillä on tunne että siellä on joku uskovainen kirjoittajaryhmä taustalla?

Anneli Kivelä on kirjoittanut sarjan.

Kumma juttu, että noin pienellä kylällä pärjää kolme majoitus/ruokapaikkaa... Salava, Myllytupa ja Honkahovi.

Sain juuri luettua sarjan yhdennentoista kirjan (Katajamäki kahden vaiheilla). Olen tässä kesän aikana urakoinut kirjasarjan läpi sitä mukaan, kun kirjoja on kirjastosta löytynyt, 7. osa on vielä lukematta.

Siis kyllähän nuo kirjat toistavat itseään, ja kuten mainittu, noin pedantti dialogi on kyllä niin epäaitoa ja tuollaisen lintukotomaisen kyläyhteisön olemassaolo sula mahdottomuus, mutta tuo naiivi hyväntuulisuus jotenkin vain viehättää (tällä hetkellä).

Muuten, uusimmassa kirjassa kaikelle kansalle avautui neljäskin ruokapaikka;)

Joko on uusin kirja luettu?

Tykkäsin kyllä sarjan ensimmäisistä kirjoista, sitten sama kaava alkoi toistumaan liian häiritsevästi. Silti olen aina  uuden kirjan kyseistä sarjaa lukenut, kun olen sen kirjastossa huomannut. Kirjojen henkilötkin ovat pitemmän päälle epäaitoja, mutta joo, ihan harmitonta kesälukemista.  Löysin nyt keväällä nuo Seppo  Jokisen  Komisario Koskinen-kirjat ja niitten parissa kyllä aika kuluu. Hauskaa luettavaa.

Olen lukenut jokaisen kirjoista, hyvää aivotonta viihdettä, vaikka välillä tympiikin se kirjojen lapsellisuus.

Juurikin tuo kökkö dialogi ärsyttää. Ja se saman kaavan veivaaminen kirjasta toiseen. Jokainen Katajamäelle ilmaantuvat henkilö on täysin identtinen käytökseltään ja ulosanniltaan kuin kaikki muutkin. En ymmärrä miksi kirjailija tekee kaikista hahmoista täysin samasta muotista valettuja.

Viimeisessä kirjassa ärsytti yliampuva Mansikkapaikka ja täysin epäuskottava juonenkäänne Henrin yhtäkkisestä pariutumisesta. En käsitä miten kirjailija päätyi noin "helppoon" ja tyhmään ratkaisuun Henrin suhteen.

Aivan ihana kirjasarjan, kevyttä lukemista. Voi kumpaa noista tehtäisiin tv-sarja vaikka "salkkareiden" tilalle!! Pienessä kylässä on juurikin tuollaisia ;)

Päivikki Nikkinen on mun lemppari hahmo ♡

Sopivan höttöistä luettavaa dekkareiden väliin :)

Itseäni häiritsee eniten kirjailijan irrallisuus nykymaailmasta. Ensimmäiset kirjat ovat ilmestyneet 2007-2008 ja näissä 30-40- vuotiaat päähenkilöt tutkivat karttakirjoja, pukevat ylleen lenkille "kauniin punaisen verkka-asun" ja lähtevät illanviettoon läheisen kylpylähotellin ravintolaan, jossa tanssitaan valssia ja tangoa.

Ei kukaan 30-40- vuotias ole herranvuonna 2007 mennyt ravintolaan tanssimaan valssia ja tangoa!

Mielenkiinnolla odotan onko kirjailija onnistunut tuomaan itsensä 2010-luvulle myöhemmissä kirjoissa, vai loistaako nykypäivä poissaolollaan kirjasarjan edetessä. Ihmeellistä ettei kustantajakaan ole huomauttanut kyseisistä asioista.

Olen kaksi kertaa yrittänyt saada luettua ensimmäisen kirjan, ei onnistu :( Itseäni tökkii eniten sellainen täydellinen huumorintajuttomuus, vaikka luulisi, että juuri kepeät kirjat olisivat hauskoja. Mutta se on ihan totista torvensoittoa ja kaikenlainen yllätyksellisyys, pienikin ironia yms. loistavat poissaolollaan. Se on jotenkin suorittamalla kirjoitettu kirja, lennokkuudesta ei tietoakaan. Harmi.

---

En tiedä luinko jotenkin ihan väärässä mielentilassa, mutta oli vähän liian huttua ja monta kertaa aiemmin kirjoitettua mielestäni se ekan osan alku mitä hetken kuuntelin.

Mutta haluaisin juuri näihin ankeisiin aikoihin jotain kepeää joten ehkä pitää koittaa uudeelleen. Oon muutakin " huttua" kuitenkin ennenkin kuunnellut. Esim. Villa Venla-sarjaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kaksi kertaa yrittänyt saada luettua ensimmäisen kirjan, ei onnistu :( Itseäni tökkii eniten sellainen täydellinen huumorintajuttomuus, vaikka luulisi, että juuri kepeät kirjat olisivat hauskoja. Mutta se on ihan totista torvensoittoa ja kaikenlainen yllätyksellisyys, pienikin ironia yms. loistavat poissaolollaan. Se on jotenkin suorittamalla kirjoitettu kirja, lennokkuudesta ei tietoakaan. Harmi.

Ehkä se oli juuri tämä mikä itseäni häiritsi.

18

.