Exän reaktio yhteydenottoon teki surumieliseksi

Olen onnellisesti avoliitossa hyvän miehen kanssa. Tätä ennen olen seurustellut vakavasti kerran (19-vuotiaasta 24-vuotiaaksi saakka). Tuosta on jo useita vuosia aikaa. Erosimme tuon poikaystävän kanssa hyvissä väleissä, ja alkuun tapasimme vähän väliä, kävimme mm. syömässä. Se sitten luonnostaan väheni ja väheni, ja nyt en ole nähnyt häntä pariin vuoteen. Hänkin seurustelee tahollaan. En tiedä hänen elämästään muuta kuin sen, mitä joskus sosiaalisen median kautta välittyy minulle saakka.

Useimmiten en tietenkään ajattele koko tyyppiä, mutta jokin aika sitten vanhojen valokuvien katseleminen sai aikaan ihmeellisiä tunteita. Koko se aika, kun olin hänen kanssaan, tuntuu täysin epätodelliselta. En jotenkin edes kunnolla muista yhteistä asuntoamme tai yhteiselämäämme muutenkaan. Se tuntuu kuvitelmalta, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Päädyin kysymään häneltä viestitse, miten hänellä menee. Hän vastasi yhdellä sanalla että hyvin menee. Kysyin tarkentavasti, asuuko hän vielä samalla paikkakunnalla kuin ennen, eikä hän enää vastannut. Annoin sitten olla.

Tuon jälkeen hän on ollut mielessäni vähän väliä. Ihmeellistä, että olen viettänyt elämästäni useamman vuoden ihmisen kanssa, joka on nyt noin etäinen. Ja miksiköhän hän ei halunnut keskustella ollenkaan? Hänellä on siihen toki oikeus, minusta olisi vaan ollut hauskaa vaihtaa muutama sana. En todellakaan kaipaa häntä edes ystäväksi, mutta silti tuli jotenkin surumielinen olo siitä, että olimme joskus niin tärkeät toisillemme, ja nyt aivan yhdentekeviä. Tai no, minua kyllä olisi kiinnostanut jutella vähän ja kuulla mitä hänen elämässään on tapahtunut. Emme ole koskaan riidelleet pahasti, olemme vain vuosien aikana lakanneet pitämästä yhteyttä.

On vaikea edes täsmentää, millaisia tunteita pääni sisällä liikkuu. Entisen elämän muisteleminen teki olon hieman epämukavaksi, kun se kaikki ei edes tunnu minun elämältäni enää. Minäkö tosiaan asuin siinä kaupunkikaksiossa silloisen mieheni kanssa, minäkö tosiaan ruokin yhteisen akvaarion kaloja ja virkkasin päiväpeittoa parisänkyymme? Ehkä myös vähän loukkaannuin, kun hän on ilmeisesti tehnyt päätöksen ettemme ole enää yhteyksissä. En kyllä sitä aikonutkaan, olisi vain ollut kiva kuulla missä hän nykyään asuu, on töissä ja sellaisia perusasioita.

Oletteko te muut vain jättäneet entiset kumppanit kokonaan ajatuksistanne?