Lue keskustelun säännöt.
Miten saisin kerrottua terapeutille miltä minusta oikeasti tuntuu? :/
06.06.2016 |
Aina vain esitän mahdollisimman iloista vastaanotolla, vaikka edellisenä iltana olen itkenyt silmät päästäni, koska kaikki ahdistaa niin paljon. En tajua, miksi esitän, jotenkin se rooli vain tulee luonnostaan että "kyllä minä pärjään", "kyllä tämä tästä kohta kun tuo ja tuo on ohi", vaikka tiedän ettei se mene niin, koska ei se ole vielä ikinä mennyt ohi.
Kommentit (14)
Mulla sama juttu. Terapeutti kysyy Mitä kuuluu? Minä: Hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mitään hyötyä mokomasta terapiasta, jos et ole terapeutille rehellinen? Tuon lienee tarkoitus auttaa sinua?
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama juttu. Terapeutti kysyy Mitä kuuluu? Minä: Hyvää!
Mistä tämä johtuu? :D Oikeasti vaikka olisin niin ahdistunut ja masentunut, etten edes tiedä mikä päivä tai paikka on, kun terapeutti kysyy mitä kuuluu, vastaan hymyillen että hyvää tai ihan hyvää :o
Luottamuksellisen terapiasuhteen luomiseen voi mennä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään hyötyä mokomasta terapiasta, jos et ole terapeutille rehellinen? Tuon lienee tarkoitus auttaa sinua?
No shit Sherlock? Kysyinkin, että miten saan avauduttua, kun haluaisin avautua terapeutille, mutta jostain syystä en uskalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutä pelkäät tapahtuvan jos olisit rehellinen/ avoin?
Jos yhteiskunta maksaa terapiasi, niin suosittelen, että olet rehellinen. Lyhyempi terapia.
Jos maksat itse juttelusi, niin puhukaa vaikka lapsuudenkirjoistasi, Jopoista ja kiiltokuvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutä pelkäät tapahtuvan jos olisit rehellinen/ avoin?
Varmaan pelkään sitä, että terapeutti järkyttyy ajatuksistani. Typerää, tiedän, mutta jotenkin vain pelottaa. Ja sitten myöskin oman tilan myöntäminen itselle ääneen on tosi vaikeaa, koska väitän itsellenikin, että kyllä tämä tästä.
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteiskunta maksaa terapiasi, niin suosittelen, että olet rehellinen. Lyhyempi terapia.
Jos maksat itse juttelusi, niin puhukaa vaikka lapsuudenkirjoistasi, Jopoista ja kiiltokuvista.
Ilmoitatko tilinumerosi, niin maksan sinulle parannuttuani ne 10 senttiä, jotka joudut tuhlaamaan terapiaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhteiskunta maksaa terapiasi, niin suosittelen, että olet rehellinen. Lyhyempi terapia.
Jos maksat itse juttelusi, niin puhukaa vaikka lapsuudenkirjoistasi, Jopoista ja kiiltokuvista.
Ilmoitatko tilinumerosi, niin maksan sinulle parannuttuani ne 10 senttiä, jotka joudut tuhlaamaan terapiaani.
Ei siitä ole kysymys, vaan siitä, että tuhlaat joka käynnillä ammattiauttajan aikaa.
Terapiaan mennään puhumaan vaikeista aiheista eikä kerrota, että kaikki on hyvin.
Koska Suomessa on niin vahva pärjäämisen kulttuuri. #sisu #Talvisota #läpiharmaankiven #HeikotSortuuElonTiellä #SitäSaaMitäTilaa
Yleinen ajattelutapa on, että ongelmat on ihmisen omaa syytä. Huomaahan sen täälläkin. Masennusta ymmärretään hyvin vähän, ja sitä on montaa eri laatua. Moni ajattelee, että se on ihmisen omaa syytä, ja paranee oikealla ravinnolla ja lenkkeilyllä.
Itse aloin puhua terapeutille rehellisesti, ja se auttoi. Mutta se vaati pitkän ja luottamuksellisen hoitosuhteen. Ei suomalainen voi tuosta vaan alkaa itkeä ja kertoa että sattuu ja pahasti.
Terapeutteja on niitäkin joka junaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoita haluamasi asiat ylös ja lähetä sähköpostilla terapeutilla (ettet voi enää myöhemmin perua) tai anna ne paperilla terapeutille seuraavan session alussa.
Kirjoita niitä tunteita paperille silloin kun ahdistus on päällä ja ota mukaan terapiaan. Lue siellä tai jollet pysty anna terapeutin lukea.