Keskiluokan ahdinko ja köyhälistön alistus
Kansalaisten voimakas jakautuminen maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ei ole mikään ihme, sillä vastakkainasettelua on luotu aivan tarkoituksellisesti houkuttelemalla maahan ennätysmäärä sosiaaliturvaperäisiä maahanmuuttajia ja toisaalta estämällä rasistileimaa lätkien kansalaisia keskustelemasta haittamaahanmuuton ongelmista.
Myös Suomen sisällä on tahoja, jotka katsovat hyötyvänsä kansakunnan jakautumisesta ja vastakkainasettelun lisääntymisestä: suurkapitalisti haluaa käyttää halpatyövoiman maahanvyöryä ay-liikkeen lannistamiseen, vasemmistoanarkisti kuvittelee itse nousevansa johtajaksi suomalaisen yhteiskunnan romahduksen jälkeen, tavallinen kapitalisti kerää itselleen turvapaikkabisneksen tuottamat pikavoitot ja hyvää ihmisyyttä pursuava Hyvä Ihminen hyödyntää hädänalaisia ”pakolaisia” kerätäkseen itselleen hyvää mieltä ja seksuaalista tyydytystä.
Ainoa, jolta ei kysytä mitään on aivan tavallinen, suomalainen, työssä käyvä veronmaksaja, joka kustantaa koko lystin. Vähemmästäkin tulisi hulluksi.
Kommentit (4)
Suomella meni jonkin aikaa hienosti. Kai se pitää nyt hyväksyä, että Suomi on menetetty ja se taantuu köyhäksi ja turvattomaksi yhteiskunnaksi.
Pitkän aikaa Suomi menestyi maailmantaloudessa erinomaisesti ketteryyden, luottamuksen ja korkean koulutuksen avulla. Sitten alkoi pitkäkestoinen talouskriisi. Suomen talouden alamäen pituus hakee vertaistaan länsimaiden lähihistoriassa. Globalisaatio on vienyt teollisuuden työpaikat halvempiin maihin ja talouskriisi on iskenyt erityisen rajusti entisiin teollisuuspaikkakuntiin ja niiden asukkaisiin.
Menestystekijöistä ainakin väestön keskinäinen luottamus ja korkea koulutus ovat suoraan väestön laatuun liittyviä asioita, joita pitkään jatkunut haittamaahanmuutto on hiljalleen romuttanut.
Todellisuudessa ne poliittiset päätökset, joilla Suomi on avattu ylikansallisten markkinavoimien leikkikentäksi ovat juuri sitä: poliittisia päätöksiä. Pankkitoiminnan säätelyn lähes täydellinen poistaminen, EU:hun liittyminen ja eurovaluuttaan siirtyminen ovat kaikki poliittisia päätöksiä, joiden suhteen oltaisiin voitu päättää myös toisin.
Nyt tyytyväisen keskiluokan tilalla on ahdistettu keskiluokka ja alistettu köyhälistö. Luokkiin kuuluu paljon pettyneitä ja vihaisia miehiä sekä toivonsa menettäneitä savupiippukaupunkien asukkaita. Nämä ihmiset kuuluvat globalisaation häviäjiin. Tämä näkyy maahanmuuttoa koskevissa asenteissa.
Todellisuudessa koko Suomi kuuluu globalisaation häviäjiin. Tässä asiassa ainoa ero Kuusankoskella katupartioivan pitkäaikaistyöttömän nuoren miehen ja samasta kylästä Helsinkiin sosiaalipolitiikkaa opiskelemaan lähteneen kympin tytön välillä on se, että toinen heistä ei ole vielä ymmärtänyt kuuluvansa globalisaation häviäjiin.
Jo pitkään velaksi elänyt Suomi on onnistunut ylläpitämään yliturvonnutta julkista sektoria, joka tarjoaa illuusion rikkaudesta ja turvatusta tulevaisuudesta. Ennemmin tai myöhemmin tämä kupla murtuu, ja sen murtajina ovat sosiaaliturvaperäiset maahanmuuttajat. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan romahtaessa on turha odottaa, että EU tai IMF rientäisivät hätiin tekohengittämään Suomen turpeaa julkista sektoria.
Suomi on pitkään ollut aivoviennin lähtömaa, ja tämä kehitys tulee jatkossa kiihtymään. Suomessa hyvän ja ilmaisen koulutuksen saaneet insinöörit yms. kuuluvat taloudellisesti globalisaation voittajiin, mutta elämänlaadussa heidän maksettavakseen lankeaa kova hinta: Suomeen ei ole enää paluuta ja uudessa kotimaassa lasta ei voi päästää kävelemään kouluun ilman saattajaa ja kotitalon ikkunoissa on kalterit.
Suomi on siis kansakuntana yksi globalisaation häviäjistä. Samaan aikaan maahan houkutellaan kymmeniä tuhansia sosiaaliturvaperäisiä onnenonkijoita, jotka saavat kaiken ilmaiseksi ja joiden kohdalla piikki on aina auki. Ei ihme, jos suomalaiset ovat vihaisia. ”Rasismia” ja ”muukalaisvihamielisyyttä” huutavilta hiilamoilta jää huomaamatta se, että vihan todellinen kohde ovat ne päättäjät, joiden tekojen tulosta tämä on.