Voinko tutkia 13v tyttären puhelimen tässä tilanteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000000800624.html

.

Anoreksiasivujen tutkiminen ei ole sellainen rikos, jonka ehkäisemiseksi tuo kännykän tutkiminen olisi millään tavoin oikeutettua. Pahimmassa tapauksessa tytär voi tehdä äidistään rikosilmoituksen viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Siinähän tekee ja menee saman tien huostaan.

Rikosilmoituksen tekeminen vanhemmastaan ei ole huostaanottoperuste.

Miten ois ihan juttelu tytön kanssa? Vois olla luottamuksen ja jatkon kannalta (mitä esim. kertoo sulle jatkossa) parempi kuin puhelimen tutkiminen.

Menee tekniseksi mutta jos oletetaan ettei sinulla ei ole mitään pääsyä tyttäresi kännykkään, on silti olemassa pieni mahdollisuus tutkia hänen internetin käyttöä.

Jos teillä on wifi-verkko kotona ja tyttäresi käyttää sitä kännykällää/muilla laitteilla, lataat ohjelman wireShark ja asennat sen. Päänäkymässä on nappi start joka kysyy mitä verkkoa käytetään. Yleensä oikea vaihtoehto on se suomenkielinen verkko kuten lähiverkkoyhteys tai jotain. Aloittamisen jälkeen näytölle tulee paljon hepreaa mutta kun filterkenttään kirjoittaa http, rajoittuu tulokset nettihakuihin ja sivulatauksiin. Tällöin riveillä joissa lukee info kohdassa GET, näkyy yleensä myös suoraan tietoa mitä netistä haettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000000800624.html

.

Anoreksiasivujen tutkiminen ei ole sellainen rikos, jonka ehkäisemiseksi tuo kännykän tutkiminen olisi millään tavoin oikeutettua. Pahimmassa tapauksessa tytär voi tehdä äidistään rikosilmoituksen viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Siinähän tekee ja menee saman tien huostaan.

Rikosilmoituksen tekeminen vanhemmastaan ei ole huostaanottoperuste.

Mutta se on, ettei vanhempi halua/voi/pysty enää asua vaikean lapsen kanssa samassa taloudessa. Tilanne on silloin kärjistynyt äärimmilleen, jos rikosilmoituksia tehtaillaan.

Anoreksia tappaa. Tarvitsette apua koko perhe, jos lapsi on jo sairastunut edessä on parhaimmillaan  vuosien hoito ja toipuminen ja pahimmillaan oman lapsen hautajaiset.

Viestintäsalaisuus on sivuasia kun on kyse lapsen terveyden- ja hengenvaarantumisesta.

Mulle tuli tästä ketjusta mieleen se 14-vuotias tyttö joka tapasi somessa Itä-Suomen yliopiston opettajan ja aloitti pian väkivaltaisen seksisuhteen opettajan kanssa ja opettaja päätyi parittamaan tyttöä 400-600 asiakkaalle eri puolilla maata.

Ehkä vanhempien olisi kannattanut seurata kyseisen tytön some käyttäytymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000000800624.html

Anoreksiasivujen tutkiminen ei ole sellainen rikos, jonka ehkäisemiseksi tuo kännykän tutkiminen olisi millään tavoin oikeutettua. Pahimmassa tapauksessa tytär voi tehdä äidistään rikosilmoituksen viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Anoreksia on hengenvaarallinen sairaus, joten ap:lla ON lapsen hyvinvoinnin ja terveyden suojelemiseksi oikeus tutkia kännykkä.

Itse yrittäisin silti ensin hyvällä. Ap:n kannattaa jutella lapsensa kanssa, ilmaista huolensa ja kertoa varaavansa ajan lääkärille, mikä hänen heti myös kannattaa tehdäkin.

Käydä lapsen kanssa lääkärillä, panna prosessi aluilleen. Jos paino on jo selvästi laskenut, lapsi saanee lähetteen saman tien syömishäiriöklinikalle.

Vasta osana hoitoa tarkistelisin yhdessä hoitavan tahon ja tyttären kanssa kännykän. Miksi se pitäisi NYT selata lävitse, eiköhän se anoreksian olemassaolo ole nähtävissä lapsen syömisestä, piilottelusta, neuroottisesta urheilusta ja painon tarkkailusta sekä laihtumisesta?

Epäilyn kaverin uppoamisesta samaan voi myös ottaa esille kaverin äidin kanssa, hän voi sitten selvittää asiaa oman lapsensa kanssa.

Joten joo, periaatteessa vanhemmalla ON oikeus tutkia lapsensa nettielämää ja viestittelyä, kun on vakava peruste - mutta en oikein usko, että tässä vaiheessa tuo olisi tarpeen lapsen hommaamiseksi hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Näin vähän arvelinkin. Mitähän tässä nyt sitten keksisi, ettei lapsi googlaisi ja selaisi netistä kaloritaulukoita ja jumppaohjeita kaiken aikaa?

-ap

Ei se mt-ongelma sillä parane, että estät netin käytön, huoh.

Vierailija kirjoitti:

Merkit on selvänä ilmassa, että on sairastumassa syömishäiriöön. En nyt avaa tilannetta sen enempää, mutta voinko vanhempana tutkia puhelimen ja katsoa millä nettisivustoilla on vieraillut ja mitä googlettanut yms.? Entä miten viestien lukeminen? Epäilen erään toisen tytön liittyvän myös vahvasti tähän, ja haluaisin katsoa heidän keskustelunsa jotta voin tarvittaessa olla yhteydessä tämän toisenkin tytön äitiin mikäli epäilyni saavat vahvistuksen.

Meinaan siis, että salaa en mene puhelinta tonkimaan, mutta jos(kun) pyydän tytöltä lupaa katsoa puhelimen, ja hän kieltäytyy (hyvin todennäköistä), voinko sanoa että olen äitisi ja järjettömän huolissani, ja pakottaa tytön avaamaan suojakoodin? Onko minulla oikeus vai rikonko yksityisyyttä?

No et todellakaan mene tutkimaan lapsesi puhelinta! Et ilman lupaa etkä luvan kanssakaan. Nolaisit hänet vain. Kuolisin häpeästä jos oma äitini olisi vaatinut saada tutkia puhelimeni jos olisin nyt yhä 13v. Se on jokaisen oma asia mitä googlettaa. Ja tuollaiset murrosikäiset tod.näk. googlettaa sellaisia asioita joita sinun ei todellakaan tarvitse tietää, ja juttelee sen ikäisten juttuja joita sinun edes äitinä EI ihan oikeasti tarvitse tietää.. Anna hänelle yksityisyys.

Jos huomaat syömishäiriön merkkejä, niin pidä huoli hänestä muuten sen puhelimen ulkopuolella, ja tue hänen itsetuntoaan ja omakuvansa kehittymistä muuten. On sinun tehtäväsi saasa hänet tuntemaan itsensä hyväksi ja kauniiksi. Pienikin kehu voi jäädä vuosiksi mieleen. Esim. minun äitini kehui yhtäkkiä täydellisiä kulmakarvojani kun olin noin 10v. Muuten äiti ei ikinä sanonut minulle mitään hyvää. Mutta se kehu luonnollisen kauniista kulmakarvoista jäi mieleeni ihan tähän ikään asti, ja olen pyrkinyt pitämään ne mahdollisimman luonnollisina. Ne ovatkin ainoa asia mistä ulkonäössäni tykkään ja joka ei häiritse. Siinä hyvä esimerkki miten pienikin kehu voi vaikuttaa nuoreen naisenalkuun.

N27

Puhu hänelle. Älä urki puhelinta, koska menetät vain lapsesi luottamuksen. Kysy, onko kaikki hyvin ja sano, että olet huolissasi. Osoita että olet luotettava ja turvallinen aikuinen, kuuntele äläkä saarnaa. Olen itse sairastanut anoreksiaa jo yli 10 vuotta ja olisin toivonut, että ollessani nuorempi äitini olisi osannut jutella kanssani. Hän näki kyllä, mutta ei puuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Sanon suoraan että lähetä lapsesi koulun alkaessa terveydenhoitajalle ja menet mukaan. Esität huolesi terkkarille ja päätätte yhdessä mitä tehdä.

Koulun alkaessa eli yli 9 viikon kuluttua? Ei oo todellista. Nuori pitää saada hoitoon heti.

Ja vanhemmalla on oikeus tutkia lapsensa puhelin kun lapsen etu sitä vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000000800624.html

Anoreksiasivujen tutkiminen ei ole sellainen rikos, jonka ehkäisemiseksi tuo kännykän tutkiminen olisi millään tavoin oikeutettua. Pahimmassa tapauksessa tytär voi tehdä äidistään rikosilmoituksen viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Siinähän tekee ja menee saman tien huostaan.

Niin ja tässäkö tapauksessa se viestintäsalaisuus on niin paljon tärkeämpi asia kuin nuoren terveys? 10% anoreksiaan sairastuneista kokee anoreksian vuoksi ennenaikaisen kuoleman.

Teet lapsestasi lastensuojeluilmoituksen, jos epäilet terveydenpuolesta etkä itse tiedä miten puuttua.

Oikeutta lukea viestejä ei ole, näin määrittää laki. Laki myös sanoo, että vanhemmalla on vastuu huolehtia lapsesta ja tämän hyvinvoinnista. Kysymys kuuluukin, miten tärkeätä on, että saat lukea juuri kännykkää voidaksesi autaa häntä syöminhäiriön kanssa?

Toisaalta, viestintäsalaisuus koske vain viestejä joita luetaan ilman lupaa. Koska todennäköisesti maksat hänen laskunsa, voit sanoa että maksakoot itse ellei puhelin aukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000000800624.html..

.

Anoreksiasivujen tutkiminen ei ole sellainen rikos, jonka ehkäisemiseksi tuo kännykän tutkiminen olisi millään tavoin oikeutettua. Pahimmassa tapauksessa tytär voi tehdä äidistään rikosilmoituksen viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Siinähän tekee ja menee saman tien huostaan.

Niin ja tässäkö tapauksessa se viestintäsalaisuus on niin paljon tärkeämpi asia kuin nuoren terveys? 10% anoreksiaan sairastuneista kokee anoreksian vuoksi ennenaikaisen kuoleman.

Pitäisikö tässä urkkimisen sijaan seurata niitä oireita ja puhua sen tytön kanssa. Sylettää nämä vanhemmat, jotka ovat sitä mieltä ettei heidän isohkoilla lapsillaan ole alkeellisintakaan yksityisyyttä.

Jos menet kaivelemaan tyttären puhelinta, niin sitten avaat myös omat sivuhistoriasi, viestisi ja sähköpostisi tytön katseltavaksi.

Tottakai voit ja sun pitää poistattaa kaikki suojakoodit. Ala punnita tyttöä aamuisin niin, että itse katsot vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voit ja sun pitää poistattaa kaikki suojakoodit. Ala punnita tyttöä aamuisin niin, että itse katsot vierestä.

Lisään vielä, että käske tytön astua vaa'alle alusvaatteisillaan. Olen itse punninnut silloin tällöin poikaa ja se helpottaa, jos ja kun kaikki on ok. Katso taulukoista normaalin painon rajat ja reagoi, jos on lähellä alipainoa. Tee tytölle selväksi, mikä on pelin henki. Hautajaisia et halua.

Pitäisikö mieluummin seurata syömistä kuin puhelinta?

Puhelimen tutkiminen on nuoren kannalta todella nöyryyttävä tapa nostaa asia esille. Samaa luokkaa kuin esim. päiväkirjan lukeminen. Ei ole hedelmällistä saada häntä tuntemaan häpeää googlailuistaan ja kohdella häntä, kuin hän olisi jäänyt kiinni jostain pahanteosta. Kyse on vakavasta mielen sairaudesta, eikä tottelemattomuudesta. Kannattaa ennemmin ottaa yhteyttä ammattilaisiin ja koittaa luoda lämminhenkinen, hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri. Ehkä nuori kykenee jonain päivänä itsekin kertomaan vanhemmallekin, mitä on tullut googleteltua, mutta vieraammalle ammattilaiselle on helpompi puhua. Nuori kuitenkin tuntee olonsa luultavasti häpäistyksi ja järkyttyneeksi, jos hänen salaisuutensa yhtäkkiä väkisin revitellään muiden tietoisuuteen.

Ongelmaan on hyvä puuttua välittömästi, koska anoreksian kanssa ei kannata jäädä leikkimään, mutta jonkunlainen hienotunteisuus ja kunnioitus tulee muistaa. Muuten nuori voi sulkeutua ja ahdistua entisestään, jos ei ole vielä valmis puhumaan kovin yksityiskohtaisesti syvimmistä tunnoistaan, vaikka olisikin valmis pahan olonsa myöntämään. Tietysti se vaatii vaivannäköä - pitää oikeasti keskustella asiasta, usein ja pitkään, olla kärsivällinen ja aidosti tarjota aikaansa ja huomiotansa. Jos vaan kerran kysyy lapselta "miksi et ole enää syönyt aamupalaa" tai "onko sulla kaikki hyvin, ei kai noin nätin tytön tartte laihtua", saalis lienee huono, lapsi ei todennäköisesti yhtäkkiä avaudu ja myönnä ongelmaansa.