Voiko äitiydestä irtisanoutua

Tyhmä aloitus

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä aloitus

Niin oli. Ap

Kuten eka neuvolakäynnillä on puhuttu, lasta ei voi sitten palauttaa. Kaikilla vanhemmilla on välillä hankalaa ja tuntuu ettei kestä vaikka ulospäin voi näyttää joltain muulta. Kasvatukseen saat apua perhetyöntekijältä/neuvolasta.

Vielä ei ole liian myöhäistä. Hae ulkopuolista apua. Avun pyytäminen ei ole hävettävää vaan kun huomaa ongelman eikä tee asialle mitään on edesvastuutonta.

Kysyin jo neuvolasta apua. Ei ollut kuulemma tarvetta. Soitin myös perheneuvolaan, seuraavat ajat jaetaan elokuun jälkeen. Kyllä mä saan pidettyä kaiken kasassa. :( Ap

Soita terveyskeskukseen ja pyydä lähetettä mielenterveystoimistoon tai mikä teidän paikkakunnalla onkaan se taho. Pääset tuulettamaan omaa päätä ja sieltä voit saada jatkolähetteen jonnekin lastenpsykiatriseen, jossa teitä hoidetaan perheenä. Ainakin meidän paikkakunnalla perheet saa hyvin apua, neuvola ei vaan oo oikea taho mistä kysyä.

"Mä luulin, että me kasvatettiin noi lapset hyvin"-asenne ei nyt pelitä.

Lapset ei ole koskaan "valmiita" ja "kasvatusprojekti päättynyt", vaan koko ajan on ohjattava ja katsottava, että se oppi toteutuu käytännössä. Luovuttaa ei saa eikä voi. Ken leikkiin ryhtyy...

Joskus menee perille, joskus ei ollenkaan. Ymmärrystä, toistoja, jankutusta, selitystä, rakkautta ja taas rakkautta. Jokunen tuloksellinen hetki ilmenee ajoittain, kunnes sieltä se oikea "immeinen" saattaa vihdoin syntyä. Se mitä on haettu ja toivottu, ja minkä eteen on töitä tehty.

Saa olla onnellinen ja tyytyväinen, jos homma menee ns putkeen ja jälkikasvu menee elämässä eteenpäin aikuisikään ja edelleen, mutta eipä siinä paljon tehtävissä ole, jos näin ei lapsi/nuori itse halua tehdä.

Ei näitä laiteta varastoon ja oteta sieltä tarvittaessa. Joidenkin kanssa tämä on jopa elämänkokoinen rupeama. Toivottavasti saat joskus aikaa itsellesi sentään, jotta voimaannut aina välillä :) T: Jo aika paljon kokenut mummi