Mä en aio ikinä synnyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sektio ei kyllä tilastojen valossa ole äidillä millään lailla helpompi tapa tuoda lapsi maailmaan. Päinvastoin, siinähän vakavien komplikaatioiden riski on 2-4 kertainen. Ja kyllä, myös suunnotellussa sektiossa, kosla kyse on suuren leikkauksen riskeistä. Esim. suolilama, leikkausalueen ja vatsanpeitteiden sekä sisäelinten tulehtuminen ja sieni-infektio, verenmyrkytys, kohdunpoisto, hallitsematon verenvuoto, vahinkoperfuusio virtsarakkoon ym. Puhumattakaan siitä, että toista tai kolmatta ym. lasta odottaessa sektioarpi voi revetä ja äiti saada sisäisen verenvuodon. Ei mitään pikkujuttuja.

Sektio on todella yleinen leikkaus, kyllä ne ammattilaiset osaa! Suuri leikkaus se tietenkin on, sitä en kiellä. Suunniteltu sektio on hyvin turvallinen toimenpide. Jos ongelmia on niin se on lähes aina hätäsektioissa, ja silloin ei ole se pyhä alatiesynnytyskään onnistunut.

Valitettavasti mikään suuri vatsanalueen leikkaus ei ole "hyvin turvallinen". Sektiossa olleella on jopa 25-kertainen riski saada aivoveritulppa alatiesynnytykseen verrattuna, tai ylipäätään veritulppa. Ym. Vakavien komplikaatioiden riskit ovat aika suuret verrattuna alatiesynnytykseen. Kannattaa perehtyä asiaan kunnolla. Kyse ei ole mistään luomenpoistosta.

Vierailija kirjoitti:

Minä synnytin 18-vuotiaana ja synnytys meni hyvin. En huutanut tai kiroillut. Joten luulen, että sinäkin pystyt siihen. Varmaan lähes kaikki naiset siihen pystyy.

Niin että ku sulla meni hyvin ni kaikilla menee hyvin? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sektio ei kyllä tilastojen valossa ole äidillä millään lailla helpompi tapa tuoda lapsi maailmaan. Päinvastoin, siinähän vakavien komplikaatioiden riski on 2-4 kertainen. Ja kyllä, myös suunnotellussa sektiossa, kosla kyse on suuren leikkauksen riskeistä. Esim. suolilama, leikkausalueen ja vatsanpeitteiden sekä sisäelinten tulehtuminen ja sieni-infektio, verenmyrkytys, kohdunpoisto, hallitsematon verenvuoto, vahinkoperfuusio virtsarakkoon ym. Puhumattakaan siitä, että toista tai kolmatta ym. lasta odottaessa sektioarpi voi revetä ja äiti saada sisäisen verenvuodon. Ei mitään pikkujuttuja.

Sektio on todella yleinen leikkaus, kyllä ne ammattilaiset osaa! Suuri leikkaus se tietenkin on, sitä en kiellä. Suunniteltu sektio on hyvin turvallinen toimenpide. Jos ongelmia on niin se on lähes aina hätäsektioissa, ja silloin ei ole se pyhä alatiesynnytyskään onnistunut.

Valitettavasti mikään suuri vatsanalueen leikkaus ei ole "hyvin turvallinen". Sektiossa olleella on jopa 25-kertainen riski saada aivoveritulppa alatiesynnytykseen verrattuna, tai ylipäätään veritulppa. Ym. Vakavien komplikaatioiden riskit ovat aika suuret verrattuna alatiesynnytykseen. Kannattaa perehtyä asiaan kunnolla. Kyse ei ole mistään luomenpoistosta.

Ootko kenties katkera alatiesynnytyksen aiheuttamista vaivoista? :D

Vierailija kirjoitti:

palataan asiaan 10 vuoden kuluttua - ei niitä lapsia tehdä, niitä saadaan. Keskity nyt matkusteluun, bilettämiseen ja shoppailuun työn ohella, vauva-arki on aivan toisenlaista. Synnytystä ei muuten kannata pelätä, enemmän olet kipeä 3-5 viikkoa sen jälkeen, sitten olo helpottaa. N35 (olisi sittenkin pitänyt synnyttää jo 5 vuotta sitten).

En ole synnyttänyt myöskään 10 vuoden kuluttua :)

Ap

Mulla meni ihan oikeasti näin: alussa tunsin aika kovia supistuksia, pystyin kuitenkin kokoajan olemaan niiden kanssa eikä se ollut mitään kärsimystä vaikkei kyllä kivaakaan -> sitten sainkin sairaalassa heti epiduraalin -> toimi todella hyvin ja lähes kaikki kivut katosivat -> olin epiduraalin vaikutuksen aikana auennut kokonaan ja tuli yhtäkkiä jäätävä ponnistamisen tarve, se tuntui todella oudolta ja epämiellyttävältä muttei sattunut -> kuuluu itkua ja vauva on syntynyt.

Minulla oli oikeasti lähes kivuton synnytys. Ei todellakaan ollut millään tapaa rankka kokemus vaikka pelkäsin koko 9kk synnytystä.

Ei ole pakko. Itsekkään en koskaan aio isäksi.

Alkuun pelkäsin minäkin, mutta raskauden loppuvaiheessa pelko jäi enemmän taustalle, ja kun synnytyksen aika tuli, keskityin siihen niin, että unohdin pelätä. Elin vain mukana ja hengittelin. Kokemus oli kipuineen kaikkineen upea. Samoin toinen ja kolmas ☺ Se tunne kun pikkuinen, lämpöinen ja nihkeä vauva nostetaan rinnalle ❤❤❤

Mä voisin lähteä vaikka heti taas synnyttämään. Synnytys oli kuin hotellissa käynti, sai valmista ruokaa, huomiota ja apua vauvan kanssa. Ja parasta, kotiin viemisinä oma soma nyytti.

Adoptio?

en haluu pelotella mutta katsoin dokumenttia kerran alapääleikkauksista ja siinä oli nainen joka oli synnyttänyt yhden lapsen noin puolisen vuotta sitten, ehkä, ja kyllä se alapää oli aikamoisen näköinen.en ole edes tiennyt että voi näyttää niin löysältä :/ jotenkin jäi ahdistamaan ja nainen sanoi, että seksielämää ei ole...myöskään leikkaus ei auttanut häntä.varmaan joku muukin nähnyt tän dokkarin, se on "alapää uusiksi"

Synnytyspelko on myös itselläni yksi syy miksi en ole vielä lapsia hankkinut. Olen lukenut paljon asiasta netistä ja täytyy sanoa, että tiedon lisääntyminen kyllä vähentää pelkoja. Tiedän, että on mahdollista saada lähes kivunton synnytys, pitää vain osata vaatia kaikki mahdolliset kivunlievityskeinot käyttöön (epiduraali, spinaali, pudendaali). Mutta itseäni hirvittää ajatus, jos jokin menee pieleen, epiduraali ei toimi tai lapsi syntyy niin nopeasti, ettei kivunlievitystä ehdita antamaan riittävästi tai lapsi saa aivovaurion hapenpuutteen vuoksi.. Myös  repeämiä on mahdollista ennaltaehkäistä välilihan venytystreenillä (epi-no delphine), mutta silti edes riski, että voisi revetä peräaukkoon asti hirvittää ajatuksena, kun ensisynnyttäjällä repeämät ovat vielä aika yleisiä....

Minä en ole synnyttänyt kertaakaan, enkä kokenut yhden yhtä kivuliasta supistusta (en edes jälkisupistusta), silti minulla on kaksi biologista lasta. Kaksi suunniteltua sektiota, kivuliain osa tipan laitto käteen ja supernopeat parantumiset, eli samana iltana jaloilleen, pissakatetri pois ja normaalielämään. Mies hoiti vauvat leikkauksesta iltaan, itse hoidin siitä eteenpäin.

Eli pelko pois AP, suunniteltu sektio perusterveelle ja normaalipainoiselle äidille on turvallinen ja erittäin positiivinen kokemus. Tämä monen saman kokeneen äidin kokemuksella.

Vierailija kirjoitti:

en haluu pelotella mutta katsoin dokumenttia kerran alapääleikkauksista ja siinä oli nainen joka oli synnyttänyt yhden lapsen noin puolisen vuotta sitten, ehkä, ja kyllä se alapää oli aikamoisen näköinen.en ole edes tiennyt että voi näyttää niin löysältä :/ jotenkin jäi ahdistamaan ja nainen sanoi, että seksielämää ei ole...myöskään leikkaus ei auttanut häntä.varmaan joku muukin nähnyt tän dokkarin, se on "alapää uusiksi"

Ja näin pahat vahingot tulee 1/1000:sta naisesta? Vähän realismia peliin, yhtä todennäköisesti kuolet auto-onnettomuudessa tai saat sydänkohtauksen tai syövän. Niinkin kuolee satoja nuoria ihmisiä vuosittain.

Ne repeämät on yleensä hyvin lieviä. Muutama tikki siihen, mitä et edes juuri huomaa. Mulla tuli pieni repeämä, ja en kokenut siitä mitään kipua. Tikit suli pois ja en edes muistanut koko asiaa parin viikon päästä. Isot ja vaikeat repeämät tosi harvinaisia.

Ne ketkä Ei ole synnyttänyt ei kannata huudella juuta eikä jaata. Jokainen synnytys, oli se alatie tai secto on yksilöllinen. Kenenkään muun kokemukset ei kerro miten juuri oma synnytys menee, täten sitä ei kannata etukäteen suunnitella tarkasti. Itse työssäni tämän todennut jo monen monta kertaa.

Nimim. Myös itse synnyttänyt alateitse ilman pahempia kipuja ja ilman vaurioita. ( uskokaa tai älkää näinkin se vaan voi mennä).