Lue keskustelun säännöt.
Onko lukioon aivan pakko hankkia se graafinen laskin?
01.06.2016 |
Joudutaan taas säästämään koko kesä sen takia kun lapsi haluaa laajan matematiikan.
Kommentit (61)
Sanoisin, että perus funkkarilla oppisi enemmän ymmärtämään sitä matematiikkaa kuin mitä esim. cas-laskimella, joka tekee ihan mitä tahansa. Sukulaispoika kävi laajan matematiikan funkkarilla ja kirjoitti laudaturin. Hän tosin on lahjakas nuori mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen oli matriisit, mutta niitä ei taideta enää opettaa.
No ei ihme jos PISA-tulokset laskee. Sopii yrittää yhtään mutkikkaammalle laskentaa vaativalle alalle osaamatta matriisilaskentaa, huonosti onnistuu.
Niin et varmaan ollut tosissasi. PISA-tulokset mitataan yläasteikäisillä ja heille ei matriiseja ole opetettu ikinä. Matriisilaskenta ei ollut aikoinaankaan pakollisen kurssin sisältöä eikä kaikissa kouluissa tarjottu kaikkia syventäviä kursseja. Matriisilaskennon oppii kyllä siellä yliopistossa tai korkeakoulussa , jos ei aiemmin ole tutustunut. Eikä sillä lukion sisällöllä pitkälle olis pötkinyt muutenkaan.
TÄH! Matriisilaskentaa ei opeteta peruskoulussa!? Ei hemmetti mihin tämä maailma on mennyt.
Huonompaan suuntaan tietenkin! Kaiken maailman koodaamista opetetaan muttei vanhoja kunnon matriiseja! :D
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko hankkia. Jos olet noin WT, niin mitäs jos teet niin, että hommaat Tokmannin toimistotarvikeosastolta tytöllesi halvimman mahdollisen laskukoneen ja pistät hänet vammaisille ja vähä-älyisille tarkoitettuun lyhyeen matikkaan, jonka käymistä hän saa hävetä silmät päästään vielä 50 vuoden päästä. Se on varmasti sen arvoista!
Niin tytär saa funktiolaskimen. Kiroaa kiroaa ja laskee. Sitten kehittyy matematiikassa kun huomaa oman rutiinin kehittyvän ja saa sitä kautta varmuutta laskemiseen. Siitä sitten opiskelemaan matematiikkaa ja lopulta ammatti siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole pakko hankkia. Itse suoritin pitkän matematiikan tavallisella laskimella ihan hyvin.
Tavallinen laskin oon muutenkin parempi valinta, koska silloin oppii oikeasti laskemaan, ja nykyäänhän yo-kokeessa ei ole hienosta laskimesta melkein yhtään hyötyä.
Olin itse 10 vuotta sitten matematiikkapainotteisessa lukiossa ja siellä oli melkeinpä coolia käyttää pelkkää funktiolaskinta. Mutta kokeissa kaikilla oli graafinen laskin (silloin ei sallittu symbolisia) mukana.
Joo osta laskin. Kirjoitin yo v. 2002 ja kaksi asiaa mitä jäljellä lukiosta on MAOL-taulukot kirja ja graafinen laskin. Laskinta käytän edelleen ja olen käyttänyt yliopistolla kokeissa viimeksi kuukausi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ihmeessä mene vielä ostamaan laskinta. Valtaosa lukioista tulee erittäin suurella todennäköisyydellä luopumaan ensi vuonna fyysisistä symbolisista laskimista ja siirtyy näiden tietokoneohjelmistoversioihin. Tämä siksi, että ensi vuonna lukioon tulevat ykköset tulevat kirjoittamaan matikankin tietokoneella ja yo-kokeessa käytetään nimenomaan noita laskinohjelmistoja koneella fyysisen laskimen sijaan.
Sen lisäksi kannattaa muutenkin odottaa, mitä laskinmallia koulu suosittelee. Periaatteessahan oppilas saa valita laskimensa vapaasti, mutta opettajat yleensä osaavat neuvoa laskimenkäyttöä vain sille laskimelle, joka on yleisesti koulussa käytössä. Erimerkkisestä laskimesta joutuu sitten itse kaivamaan esiin ne ominaisuudet omalla ajallaan.
Ja älä ainakaan tuota aiemmin linkattua graafista laskinta mene ostamaan. Se oli pelkkä graafinen laskin eikä symbolinen CAS laskin eli siitä puuttui melko iso oleellisista toiminnoista, joita muut omilla laskimillaan käyttäisivät. Sillä ei mm. paljoa tarkisteltaisi menikö integroinnit, derivoinnit ja yhtälönratkaisut oikein...
Vierailija kirjoitti:
Varovasti sanoisin, että lapsesi menestyksen takia kannattaa. Jamera saattaa myydä käytettyjä, oletko katsonut?
Siltä varalta, ettei tämä ole provo: juuri tuosta syystä tavallinen funktiolaskin on parempi.
Graafisella laskimella saa tehtävään vastauksen muttei opi ymmärtämään, mistä se tulee.
Esim. kuvaajia piirtäessä nollakohdat ja muut olennaiset pisteet saa laskettua funktiolaskimella, ja kun tietää, minkämuotoinen kyseinen kuvaaja yleisesti on, saa käppyrän piirrettyä helposti käsin.
Sama pätee vaikka tilastomatematiikan tehtäviin. Funktiolaskimella tarvitaan muutama napinpainallus enemmän, mutta siinä oppii ymmärtämään paremmin, mitä ollaan tekemässä.
(Kirjoitin itse pitkästä matikasta L:n eikä lukion aikana kertaakaan tullut vastaan tilannetta, josta ei olisi selvinnyt ilman graafista laskinta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa! Olen toisen vuoden lukiolainen ja pitkässä matematiikassa, ja hallaa sinä teet vain lapsellesi jos et sitä laskinta hanki. Omalla - kirjoituksiinkin hyväksytyllä - voi tehdä kaikkea yhtälöiden graafisesta mallintamisesta yhtälöryhmien ratkaisemiseen suoraan mikä helpottaa ja nopeuttaa paljon kokeissa tehtävien tarkastamista. Hyvä, kalliskin laskin on ehdottomasti vain etu viimeistään kirjoituksissa, ja jo nyt meillä luokan parhailla on poikkeuksetta graafinen laskin.
Kirjoitin vuonna 2000 ja jo silloin kaikilla pitkän matikan valinneilla oli graafinen laskin. Piirrettiin kyllä käsinkin, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mistä on kyse, mutta kyllähän se laskin hommaa nopeuttaa ja pitää mielekkäänä. Itse en suunnannut matemaattisella alalle, vaan alalle, josta pitkän matematiikan kirjoittaneet saivat reilusti enemmän valintakoepisteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lapsi päättää lähteä opiskelemaan Otaniemeen eli Aalto -yliopistoon matematiikka niin laskin heitetään pois.
Siellä lasketaan ihan sillä funtiolaskimella ja tietokoneella. Mutta kaiken perusta on laskenta rutiini.
Olen valmistunut Otaniemestä ja kyllä sillä graafisella laskimella oli käyttöä vielä perusopinnoissa. Ei toki tenteissä saanut käyttää, mutta laskuharjoituksissa hyödyllinen. Itse kun olen sitä tyyppiä, että en tykkää laskea tietokoneen ääressä vaan paperille laskimen kanssa :)
Odottakaa, että koulu alkaa, niin ekalla matkan kurssilla kerrotaan oikea laskinvalinta. Yritä saada kesän aika pari sataa euroa kasaan laskinta varten.
Opettajat osaa jonkun tietyn merkkisen laskimen käytön ja oppitunti sujuu lapsellasi helpoiten kun voi kuunnella opettajan ohjeet mitä nappia painetaan. Jos on joku muu laskin, niin käytön joutuu opettelemaan kokonaan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ööö eikö nyt mihin tahansa vähänkään älykkäämpään kännykkään saa riittävän laskinohjelmiston? Vai onko sellaiset kielletty kokeissa?
Saa. Mutta graafiset ja symbooliset laskimet ensinnäkim käyttävät korkeatasoista laskentatekniikkaa, tälläiset sovellukset maksavat monta sataa euroa. Eli samantien voi ostaa sen laskimen. Lisäksi kännykän suorittimella menee helvetin kauan laskea monimutkaisempia laskuja. Lisäksi sitä kännykkää ei tosiaan saa kokeeseen ottaa.
Nykyään kun lukioon hankitaan läppäritkin, niin voisi ihan hyvin käyttää netin laskimia, ovat kymmenen kertaa parempia kuin graafinen laskin. Ainoa ongelma voi tulla kirjoituksissa, jos siellä on tehtäviä, joihin vaaditaan hyvä laskin. Ei muuten ihme, kun matematiikka tuottaa nykyisin enemmän vaikeuksia, kun ei opetella asioita vaan syötetään ne laskimeen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kun lukioon hankitaan läppäritkin, niin voisi ihan hyvin käyttää netin laskimia, ovat kymmenen kertaa parempia kuin graafinen laskin. Ainoa ongelma voi tulla kirjoituksissa, jos siellä on tehtäviä, joihin vaaditaan hyvä laskin. Ei muuten ihme, kun matematiikka tuottaa nykyisin enemmän vaikeuksia, kun ei opetella asioita vaan syötetään ne laskimeen.
Haluatko kertoa esimerkin tehtävästä jossa hyvä laskin on pakollinen?
Lukiolaisen äitinä sanoisin että ei tarvitse. Joka kurssista ensimmäisenä vuonna 9 tai 10, ja sellainen 20-30€ laskin käytössä. Ei sillä laskimella pärjää jos ei itse osaa.
Lukioon ei todellakaan tarvitse graafista laskinta. Helpottaa ymmärtämään itse miten ne kuvaajat syntyy, kun ei ole laskinta.
Ei sillä laskimella ole juurikaan käyttöä edes, koska ei niitä yhtälöitä ole monessa kurssissa. Fysiikassa ollaan niin perusteissa, että siellä jonne niillä graafeilla on oikea hyöty sille ei ole käyttöä.
Mitä ihmettä siitä graafista lukiossa voi nähdä muuta kuin käyrän muodon? Integrointi on niin yksinkertaisella tasolla. Pinta-aloja laskiessa opetellaan integroinnin mekaanista suoritusta, pelkällä tiedolla lopputuloksesta ei siinä tee mitään. Integrointi vaan jää oppimatta. Ei sillä kokeissa ole apua, kun välivaiheet pitää kuitenkin näkyä, jotta saa pisteitä.
Kirjoitin matematiikasta L:n. Ihan perus funktiolaskin oli käytössä. Jatkoin teknilliseen fysiikkaan ja vasta toisen vuosikurssin lopussa hankin graafisen laskimen. Yliopistolla huomasin kuitenkin, että matriisit, lujuusoppi, fourierit ja moni muu jossa piti ymmärtää yhtälöitä, transponointia tai etenkin pinta-ala integrointia oli juuri niille vaikeampia hahmottaa, jotka oli aina käyttäneet graafista laskinta.
Ostettiin pojalle laskin, mutta ei ole sitä kuulemma kertaakaan tarvinnut ja hyviä numeroita saa matikasta.
Minusta ei ole pakko hankkia. Itse suoritin pitkän matematiikan tavallisella laskimella ihan hyvin.
Tavallinen laskin oon muutenkin parempi valinta, koska silloin oppii oikeasti laskemaan, ja nykyäänhän yo-kokeessa ei ole hienosta laskimesta melkein yhtään hyötyä.