Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos olisit rakastunut mieheesi, kun tämä oli varattu?
30.05.2016 |
Mitä jos olisit rakastunut mieheesi, kun tämä oli varattu? Olisiko ollut helppoa kääntää selkä ja todeta, että odotanpa sitä päivää, kun tapaan jonkun vielä paremman ja vapaan?
Kommentit (43)
Olisin unohtanut koko ihmisen ja jatkanut oman rakkaan etsintää. En innostu varatuista jos etsin kumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tavannut parempaa. Mutta viisi vuotta myöhemmin mies olikin taas vapaa. Ja tuon viiden vuoden aikana elin kyllä ihanaa elämää sinkkuna, en itkenyt sitä, kun en voi häntä saada (no ehkä hetken).
No jännä juttu, en ole koskaan rakastunut kehenkään varattuun. Meressä riittää kaloja, käännän vain katseeni toiseen suuntaan ja se siitä, helppoa kuin mikä. Tämä on minulle niin itsestään selvää, etten ymmärrä, mikseivät kaikki toimi näin.
Itse asiassa nykyinen mieheni oli varattu, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran. En rakastunut, ennen kuin vuosia myöhemmin, kun hän ei enää ollut varattu.
Sitten olisin kärsinyt, yksin. Jos mies olisi halunnut minut siinä vaiheessa, rakkauteni olisi loppunut siihen. Petturimies ei kelpaa minulle.
Niin rakastuinkin. Ja hän minuun. Eikä se selän kääntäminen ollut helppoa. MIes yritti vielä jatkaa avioliittoaan, joka oli jo tuolloin hajoamassa vieraan miehen takia. Lopulta se ex-vaimo teki lopullisen ratkaisun ja lähti uuden ukon mukaan. Me aloitimme seurustelun vasta sitten, kaksi vuotta odottelimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ihastunut kuitenkin. Ja aivan varmasti olisin langennut, jos olisi samalla tavalla iskenyt. En edes yritä valehdella... Olisin tosin tuntenut siitä kamalaa oloa koko loppuikäni, mutta olisin langennut. Mies vaikutti silloin niin käsittämättömän täydelliseltä ja uskomattomalta.
Olisin ohittanut hänet. Varattuna oleminen on iso turn off. Kyllä suhde lähtee kehittymään vasta kun näkee, että toinen on vapaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi. Olisin saattanut ihastua, mutta emme olisi viettäneet niin paljon aikaa yhdessä, että olisin rakastunut.
Olisihan se ollut melkoinen tilanne jos molemmat olisimme olleet varattuja. En ukso että olisin kääntänyt selkääni jos mies ei olisi tehnyt elettäkään kääntääkseen omaansa minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastuin ja olin toinen nainen hetkeisen, on mies rinnallani vieläkin ja katunut en ole.
Been there, done that. Ensi viikolla tulee 15 täyteen. Ja katunut en ole minäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se niin ihana tunne, kun saa viedä toiselta naiselta miehen. <3 Se korvaa paljon pieniä vikoja miehessä.
Mä tapasin mieheni, kun hän oli varattu. Kiinnostuin kyllä heti, mutta en tehnyt asialle mitään. Ei juteltu tai mitään. Näin miehen muutamien kuukasien päästä sattumalta ja aloimme vain jutella, ja selvisi että hän on eronnut, mutta olosuhteiden pakosta asuu vielä naisen kanssa yhdessä. Siitä meidän seurustelu alkoi. Ei kaduta, enkä ole huolissani, että "pettäisi" joskus minua. Meillä on yhteinen ystävä, ja tiedän että heillä oli viimeiset pari vuotta todella vaikea suhde, ja mies oli eroa miettinyt jo vuoden päivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se niin ihana tunne, kun saa viedä toiselta naiselta miehen. <3 Se korvaa paljon pieniä vikoja miehessä.
Kaikkea muuta! Olen toivottoman rakastunut - tai ainakin todella syvästi ihastunut - varattuun työkaveriini. Olemme tiimi, emme pääse karkuun toisiamme. En tiedä, mitä tehdä näille tunteille, en saa käännettyä niitä katkaisimesta pois päältä! Myös miehellä on tunteita minua kohtaan, mutta emme ole menneet kosketuksia, katseita ja halauksia pidemmälle. Tämä on väärin, ja oloni on aivan hirveä, vaikka toisaalta miehen vuoksi odotan iltaisin, että herätyskello jo soisi, jotta pääsisin taas töihin.
Onko ainoa vaihtoehto vaihtaa työpaikkaa?
Vanhan viisauden mukaan keski-ikäinen nainen saa hyvän uuden aviomiehen vain viemällä joltain toiselta. Poikamiehessä on pakko olla jotain vikaa, kun ei ole kenellekään kelvannut. Lesket ovat masentuneita. Eronneet ovat katkeria. Iskuyritykset pitää siis kohdistaa vain ukkomiehiin.
Älkää ikinä retkahtako varattuun mieheen. Olin tyhmänä monta vuotta suhteessa tyyppiin, jolla oli avovaimo ja lapsia. Hän minut iski ja en pystynyt vastustamaan. Piti koko ajan säännöllisesti yhteyttä.
Syitähän tietysti miehellä riitti, kaikki nämä klassiset, tiedätte kyllä. Kunnes kuulin heidän menneen naimisiin ja uusi lapsi tulossa. Minulle ei tietenkään kerrottu mitään, vaikka juuri tavattiin. Oma vika, tiedän olleeni tyhmä, helppo bimbo. Mutta sattuu silti niin älyttömästi, uskomattoman tuskainen olo. Älkää suostuko tuohon kuvioon koskaan, näin halvaksi en ole itseäni koskaan kokenut.
En olisi rakastunut. En olisi itseäni päästänyt siihen tilanteeseen, että olisin varatun miehen kanssa niin pitkiä aikoja, että pääsen rakastumaan.
Itselle rakastuminen myös tarkoittaa kosketusta ja seksiä. Eikä vaan aivoruokaa ja silmän iloa.
Vierailija kirjoitti:
Älkää ikinä retkahtako varattuun mieheen. Olin tyhmänä monta vuotta suhteessa tyyppiin, jolla oli avovaimo ja lapsia. Hän minut iski ja en pystynyt vastustamaan. Piti koko ajan säännöllisesti yhteyttä.
Syitähän tietysti miehellä riitti, kaikki nämä klassiset, tiedätte kyllä. Kunnes kuulin heidän menneen naimisiin ja uusi lapsi tulossa. Minulle ei tietenkään kerrottu mitään, vaikka juuri tavattiin. Oma vika, tiedän olleeni tyhmä, helppo bimbo. Mutta sattuu silti niin älyttömästi, uskomattoman tuskainen olo. Älkää suostuko tuohon kuvioon koskaan, näin halvaksi en ole itseäni koskaan kokenut.
Voi sua parkaa! NOT! :D
Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ikinä retkahtako varattuun mieheen. Olin tyhmänä monta vuotta suhteessa tyyppiin, jolla oli avovaimo ja lapsia. Hän minut iski ja en pystynyt vastustamaan. Piti koko ajan säännöllisesti yhteyttä.
Syitähän tietysti miehellä riitti, kaikki nämä klassiset, tiedätte kyllä. Kunnes kuulin heidän menneen naimisiin ja uusi lapsi tulossa. Minulle ei tietenkään kerrottu mitään, vaikka juuri tavattiin. Oma vika, tiedän olleeni tyhmä, helppo bimbo. Mutta sattuu silti niin älyttömästi, uskomattoman tuskainen olo. Älkää suostuko tuohon kuvioon koskaan, näin halvaksi en ole itseäni koskaan kokenut.
Voi sua parkaa! NOT! :D
Sitä saa mitä tilaa.
Osaan kyllä kuvitella, mitä mies on höpötellyt "ollaan just eroamassa" "asutaan vielä yhdessä, mutta etsin kämppää" yms yms. Parisuhde on siinä olijoiden vastuulla, joten en ymmärrä, miksi meillä syyllistetään kolmansia osapuolia.
Mä rakastuin ja olin toinen nainen hetkeisen, on mies rinnallani vieläkin ja katunut en ole.