Mitä jos olisit rakastunut mieheesi, kun tämä oli varattu?
Mitä jos olisit rakastunut mieheesi, kun tämä oli varattu? Olisiko ollut helppoa kääntää selkä ja todeta, että odotanpa sitä päivää, kun tapaan jonkun vielä paremman ja vapaan?
Kommentit (43)
En olisi rakastunut tai edes tutustunut mieheeni, jos hän olisi ollut varattu. Tavattiin baarissa ja jos siellä joku ukkomies flirttailee, niin se on iso turn off.
Noilla jotka yrittävät iskeä varattuja miehiä, täytyy olla tosi huono itsetunto. Mulle varatut miehet ovat ikäänkuin näkymättömiä, en katsele heitä 'sillai'.
Vierailija kirjoitti:
Vanhan viisauden mukaan keski-ikäinen nainen saa hyvän uuden aviomiehen vain viemällä joltain toiselta. Poikamiehessä on pakko olla jotain vikaa, kun ei ole kenellekään kelvannut. Lesket ovat masentuneita. Eronneet ovat katkeria. Iskuyritykset pitää siis kohdistaa vain ukkomiehiin.
Voihan se olla näinkin, mutta oma kokemukseni (ja ystävieni) näyttää siltä, että ne suhteesta lähtevät ukkomiehet eivät ole kovin hyvää materiaalia. Usein mielenterveys, masennusongelmaa tai rahaongelmia, työttömyyttä, sairautta yms. Näitä oman elämän ongelmia lähdetään karkuun uuteen suhteeseen. Vähän aikaa menee hyvin ja ongelmat hyppäävät esille. Ex-vaimot ovat tosin tyytyväisiä, kun pääsivät eroon. Eli katsoisin kuitenkin aika pitkään ja harkitusti ukkomiestä ennen yhteenmuuttoa tai muuta sitoutumista.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastuin ja olin toinen nainen hetkeisen, on mies rinnallani vieläkin ja katunut en ole.
Sama. Rakastuttiin 11 vuotta sitten. Ollaan oltu nyt 6v onnellisesti naimisissa.
20 jatkaa: Olisin varmasti kiinnostunut miehestä, sillä kiinnostus heräsi samantien, kun hän käveli huoneeseen kolme vuotta sitten. Hän vetoaa minuun koko olemuksellaan ja minä häneen. Jokainen tiesi heti, että meidän välillä tapahtuu jotain ja ovat sille myöhemmin naureskelleet.
Meitä on kuitenkin molempia petetty, joten kumpikin tietää hyvin, miltä se tuntuu. Vaikea kuvitella siis, että tilanne etenisi, jos muita olisi kuvioissa.
Eipä siitä olisi mitään tullut. Kumpikaan ei varmaan olisi ilmaissut kiinnostustaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastuin ja olin toinen nainen hetkeisen, on mies rinnallani vieläkin ja katunut en ole.
Kuin minun tarinani, paitsi että kun sain tietää olevani toinen nainen, jätin miehen. Meni jokunen viikko, ja hän tuli luokseni kassi olallaan, oli jättänyt kaiken entisen ja halusi minut. Minä tietysti otin, olinhan umpirakastunut ja sain miehistä parhaan :)
Rakastuin mieheeni, kun olin itse varattu. Yhdessä oltu 19v ja kyllä kannatti.
En rakastunut, mutta ihastuin. En tiennyt, että mies oli varattu. Ilmaisin kuitenkin kiinnostukseni, mutta mies sanoi että on varattu eikä lähde säätämään. Silloinen miehen juttu ei kauaa kestänyt, mutta ajattelin että en tee uutta aloitetta, jos mies on kiinnostunut minusta, pyytää kyllä treffeille. Kolme vuotta meni eikä miehestä kuulunut mitään, vaikka oli koko tämän ajan sinkku. Kyselin vähän "kyliltä" että onko mies vielä vapaa, ja kun oli, pyysin kahville. Nyt ollaan oltu vuosi yhdessä.
Avopuolisoni retkahti minuun kun hän oli varattu. Hänen miehensä oli minulle uusi tuttavuus ja loistava tyyppi, tosin vähän kieroutuneella huumorintajunnalla ja ajattelemattomuudella varustettu heppu.
Naiseni sit taas kuului lähipiiriini hänen sisarusten kautta (ollaan hyviä kavereita) ja jouduin kiusalliseen tilanteeseen. Välttelin tapaamista enkä muutenkaan tullut paikanpäälle enää ettei vahingossakaan tule tehtyä mitään typerää.
Nyt aina silloin tällöin varovaisesti utelen miksi hän ei vain suoraan lopettanut suhdetta mikä ei toiminut (riitelivät kaikesta eivätkä välittäneet toisistaan juuri pätkääkään makuuhuoneen ulkopuolella), vaan yritti ensin "lämmitellä" varovaisesti minua.
Kerroin suoraan etten halua joutua hänen exänsä tilanteeseen vaan asioista pitää heti puhua järkevästi jos jotain tuntuu olevan vialla, mutta häneltä ei tule kuin vastauksia tapaan "ex nyt vaan oli tuommoinen" jos on vastatakseen ollenkaan.
Jos on vähänkään huono itseluottamus niin älkää ikinä aloittako suhdetta varatun ihmisen kanssa vaikka tämän suhde loppuisi teidän suhteen alkamiseen.
T:Kokemuksen syvä rintaääni
Vierailija kirjoitti:
En olisi rakastunut tai edes tutustunut mieheeni, jos hän olisi ollut varattu. Tavattiin baarissa ja jos siellä joku ukkomies flirttailee, niin se on iso turn off.
Noilla jotka yrittävät iskeä varattuja miehiä, täytyy olla tosi huono itsetunto. Mulle varatut miehet ovat ikäänkuin näkymättömiä, en katsele heitä 'sillai'.
Sehän siinä onkin, kun en tiedä ketään naista, joka "yrittää iskeä varattua miestä". Kyllä ne varatut miehet hoitaa sen puolen. Käy jossain yli 30-vuotiaille tarkoitetussa tanssipaikassa. Ole selvinpäin, niin huomaat kuvion. Olen itse sellaisen baarissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
En olisi rakastunut tai edes tutustunut mieheeni, jos hän olisi ollut varattu. Tavattiin baarissa ja jos siellä joku ukkomies flirttailee, niin se on iso turn off.
Noilla jotka yrittävät iskeä varattuja miehiä, täytyy olla tosi huono itsetunto. Mulle varatut miehet ovat ikäänkuin näkymättömiä, en katsele heitä 'sillai'.
Sehän siinä onkin, kun en tiedä ketään naista, joka "yrittää iskeä varattua miestä". Kyllä ne varatut miehet hoitaa sen puolen. Käy jossain yli 30-vuotiaille tarkoitetussa tanssipaikassa. Ole selvinpäin, niin huomaat kuvion. Olen itse sellaisen baarissa töissä.
Mieheni oli varattu tavatessamme. Pidimme yhtä yli vuoden päivät, netitse ja tapasimme joskus - aivan viattomissa merkeissä. Museota tai keikkaa katsoen. Kumpikin halusi pois kotoa ja toisen seura oli uutta ja ihanaa. Tiesin miehen avioliitosta, hän siitä minulle itse kertoi. Olin olkapäänäkin, koska silloinen vaimo oli mt-ongelmainen, ja liitto oli ollut sortumaisillaan jo useita vuosia.
Kumpikaan ei tunnustanut ihastumisen tunteita - saati että seksiä olisi harrastettu - ennen kuin mies pani eron vetämään ja muutti omilleen. Vaikka tilanne oli mikä oli, kumpikin koki jonkinlaista kunniaa. Sanaton sopimus että oli sopimatonta. Olin kyllä pitkään tapaillessa varuillani, sillä pelkäsin olevani laastari. Näin ei ollut. Nyt viisi ihanaa vuotta yhdessä.
Itseasiassa näin kävi, en tosin rakastunut vaan ihastuin. Mitään tämän eteen en tehnyt, sillä en viehäty varatuista miehistä eikä moraali anna periksi yrittää edes mitään.
Aikaa kului, mies säilyi ystävänä ja tunteetkin ehti laimentua. Lopulta mies paljasti eronneensa, kertoi suhteen väljenneen ja tunnusti että hänellä on ollut tunteita minua kohtaan siitä hetkestä lähtien kun ensi kerran tavattiin.
Nyt ollaan oltu 5 vuotta yhdessä ja päivääkään en vaihtaisi pois.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos olisit rakastunut mieheesi, kun tämä oli varattu? Olisiko ollut helppoa kääntää selkä ja todeta, että odotanpa sitä päivää, kun tapaan jonkun vielä paremman ja vapaan?
Oli varattu tavatessamme. Nyt jo 16 vuotta yhteistä elämää takana.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli varattu tavatessamme. Pidimme yhtä yli vuoden päivät, netitse ja tapasimme joskus - aivan viattomissa merkeissä. Museota tai keikkaa katsoen. Kumpikin halusi pois kotoa ja toisen seura oli uutta ja ihanaa. Tiesin miehen avioliitosta, hän siitä minulle itse kertoi. Olin olkapäänäkin, koska silloinen vaimo oli mt-ongelmainen, ja liitto oli ollut sortumaisillaan jo useita vuosia.
Kumpikaan ei tunnustanut ihastumisen tunteita - saati että seksiä olisi harrastettu - ennen kuin mies pani eron vetämään ja muutti omilleen. Vaikka tilanne oli mikä oli, kumpikin koki jonkinlaista kunniaa. Sanaton sopimus että oli sopimatonta. Olin kyllä pitkään tapaillessa varuillani, sillä pelkäsin olevani laastari. Näin ei ollut. Nyt viisi ihanaa vuotta yhdessä.
Kai sä ymmärrät, että ex-vaimo ei oikeasti ollut mt-ongelmainen ja liitto ei ollut pitkään sortumaisillaan. Mies sepitti vaimostaan tuollaisia juttuja, jotta saisi hyväksyntäsi. Luultavasti vaimo luuli kaiken olevan hienosti heidän suhteessaan, ihan niin kuin sinäkin nyt.
Miehesi saattaa tälläkin hetkellä lirkutella toiselle naiselle ja selittää, kuin ero on vain ajan kysymys ja sinä olet henkisesti epävakaa, aina kiukkuinen, et enää välitä hänestä eikä seksiäkään ole ollut viimeiseen kolmeen vuoteen yhtään.
Rakastuin varattuun mieheen..todellakin, tai ainakin niin kuvittelin. Kokeiltiin tapailla ja seksiäkin oli. Uskoin ja luotin häneen.. Lopulta eropuheet kaatuivat siihen tosiasiaan, että hänen taloutensa ei olisi kestänyt erota vaimostaan..ja lopulta lomareissulla kävi huorissa. Sitten siinä sukupuolitautitestien lomassa käskin äijän painua vittuun..eipä ole sen jälkeen tarvinnut miettiä, oliko viisasta vaiko ei.
Mutta ainakin se opetti. Ei enää varattuja miehiä.
Minäkään en ole koskaan kyennyt edes ihastumaan varattuihin. Jotenkin sitä sivuuttaa varatut eikä edes ajattele potentiaalisiksi kumppaneiksi. Mutta jos olisin siltikin rakastunut niin ei kai siinä olisi auttanut kuin yrittää unohtaa. Hankalaa olisi varmasti aluksi ollut mutta en muita vaihtoehtoja näe.
Vierailija kirjoitti:
En tavannut parempaa. Mutta viisi vuotta myöhemmin mies olikin taas vapaa. Ja tuon viiden vuoden aikana elin kyllä ihanaa elämää sinkkuna, en itkenyt sitä, kun en voi häntä saada (no ehkä hetken).
Etkö mukamas saanu tätä miestä viiden vuoden aikana? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastuin ja olin toinen nainen hetkeisen, on mies rinnallani vieläkin ja katunut en ole.
Been there, done that. Ensi viikolla tulee 15 täyteen. Ja katunut en ole minäkään.
Sama täällä :) ...jo yli 17v yhdessä
Minä olin itse varattu ja mies puolisoni ystävä. Meistä tuli ensin hyvät ystävät ja sitten kun oli eropeli hoidettu, aloimme suhteeseen ja se tapahtui aivan luonnollisesti. Mies tuntui vain oikealta, oma puoliso väärältä. Ja niinhän se olikin. Myöhemmin ollaan puhuttu, mikä onni ettei sekoiltu mitään suhteessa ollessani, olisi mennyt vain kaikilla kolmella osapuolella nupit sekaisin.