Alkaa käydä liian rankaksi :'( PMS
Kirjoitan tätä kyynelsilmin (itken superharvoin ilman kunnollista syytä.) Teen 23 jälkeen nickin.
Varmasti minulla on aina ollut lievempää tai pahempaa PMS:ää, en vain muista niin pitkälle teini-ikään enää. Mutta nykyään tämä tuntuu pilaavan ison osan elämästäni. Elämäni on nykyään kaavaa menkat loppuvat --> noin pari viikkoa olen normaali, oma itseni. En itke tyyliin millekään, olen tyyni, nauravainen ja yleisesti ihan iloinen. --> noin paria viikkoa ennen menkkoja alkaa omituinen ahdistus (PMS), herkistyn milloin sorsista (no ovat ne kyllä lutuisia<3) ja milloin jostain random lapsesta, vaikken yleisesti jaksa innostua muiden jälkikasvuista. Mieliala laskee, masentaa, ahdistaa (kuten kerroin), vituttaa ja suututtaa. Ei tietenkään 24/7, mutta liian usein. Turvonnut olo, joskus pidän itseäni suorastaan rumana (en normaalissa olotilassa.) Sitten menkat alkaa ja noin viikon verran on perus menkkaolo, kunnes sama karuselli alkaa alusta jälleen.
Äsken söin, ja sitten sain ahdistuskohtauksen (no olen kyllä kalorien puolesta syönyt liikaa tänään), mutta kuitenkin. Tuli kauhea ällötys, ei tee mieli enää koskea ruokaan, siis huomennakaan. Tai ylihuomenna. Haluaisin vain paastota ilman heikotusta ja huonoa oloa.
Menin sänkyyn makaamaan, ja hetken maattuani kyyneleet nousivat silmiini. ????? Siinä itkiessäni mille lie tällä kertaa, aloin muistella erästä miestä, jonka tapasin vain yhden kerran. Mies ei ollut minulle hyvä, mutta hän oli kiinnostunut. Kirjoitin asiasta tännekin. Yhtäkkiä aloin itkeä ikävää tätä yhtä kerran tavattua, ei-minulle-hyvää miestä kohtaan. Olen eronnut miesystävästäni joku aika sitten, mutta itken jonkun "kymmenesosatutun" perään. Makes sense...
Lääkitys on, nimenomaan PMS-vaivaan, mutta laskin äsken jäljellä olevat lääkkeet sadasta kappaleesta: hieman päälle 50. Enkä huomannut mitään eroa entiseen, kun niitä söin.
Seuraavaksi pitäisi siis lähteä uuteen lääkerumbaan sivuvaikutuksineen ja rahanmenoineen. Vihaan syödä lääkkeitä siksi, että voin elää normaalia elämää. Tuntuu niin epäreilulta, että kuukaudessa on se 2 normaalia viikkoa ilman kemikaaleja.
Jos jo alle kolmekymppisenä olen näin pohjalla PMS:n takia, niin mitäköhän tulevaisuus tuo tullessaan :(
Kommentit (9)
Jotkut vannovat B6-vitamiinin tai mielialalääkkeiden nimeen pms-oireiden hoidossa. Toisilla taas auttaa hormonikierukka tai keltarauhashormonivalmisteet.
Taitaa olla aika tavallista, että joudutaan alkuun hakemaan sitä itselle parhaiten soveltuvaa hoitokeinoa.
Tsemppiä!
Prototyyppi kirjoitti:
Jotkut vannovat B6-vitamiinin tai mielialalääkkeiden nimeen pms-oireiden hoidossa. Toisilla taas auttaa hormonikierukka tai keltarauhashormonivalmisteet.
Taitaa olla aika tavallista, että joudutaan alkuun hakemaan sitä itselle parhaiten soveltuvaa hoitokeinoa.
Tsemppiä!
Kiitos. Täytyy lähteä siihenkin rumbaan jossain vaiheessa. Olen niin stressaantunut muutenkin, sata eri asiaa aivan jatkuvasti työn alla, lisäksi pitäisi menestyäkin siinä mitä tekee, eikä vain tehdä pois alta. En minä niin kovasti rahasta stressaa nyt, mutta olen muuten niin poikki. Hirveä kasa velvollisuuksia ja asiat jumittavat osittain itsestäni riippumattomistakin syistä. Vihaan keskeneräisiä asioita, vihaan tätä karusellia ja jatkuvaa vaivojen vuoristorataa.
Minulla samallainen PMS-oireilu menossa myöskin. Tekee mieli haastaa riitaa siskoni ja muiden läheisten ihmisten kanssa ja mistään en saa mielihyvää. Tuntuu että sekoaa kohta ja tekisi mieli mennä tyyliin hullujen huoneelle rauhottumaan :D mutta täytyy aina muistaa että ompi ohimenevä olotila. Jälkikäteen aina naurattaa kuinka sitä olikin taas niin pms-hirviö. Ja olen sen oppinut että yleensä mitä rajummat pms-oireet, sitä selkeämmin on normaalistikkin masennusta. Joten kannattaa käydä mielenterveyshoitajalla jutustelemassa.
Hei Palstailija,
ihan tyhmä kysymys: onko siis kamalaolo ja kaikkiärsytys ennen kuukautisia vai niiden aikana?
Itse olen kuukautisten aikana tosi rento tyyppi, haluan lähinnä ruokaa, ja mielellään hyvää seksiä... Meillä on vanhat pyyhkeet silloin lakanansuojina kovassa käytössä!
Nuorena naisena oli PMS, minä turposin ja oireilin nimenomaan pari viikkoa ennen kuukautisia. Hain ja sain apua gynekologilta. Söin oireisiin pieniä määriä Terolutia . Äidillä oli sama juttu, paitsi hänellä pahat vuodot. - Ja oli minullakin, kerran soitin sairaalaan kun pelästyin.
Sain siis hyvät geenit; en tajua rättipäiviä - paitsi että voin olla ärtyisä kahta viikkoa ennen, ja usein alan siivota, järjestää ja pesiä just ennen kuukautisia. Jolloinka taas pärjään oikein hyvin.
Puhutaan siis varmaan aika eri ilmiöstä. Mutta kun selviä ongelmia on, kannattaisiko etsiä kiva gyne?
Minä kävin jouluna, ja oli tarpeellista. En varmaan olisi mennyt, jos ei äiti olisi patistanut - ja sain sitten joululahjaksi hoitojuttuja vuodeksi eteenpäin! Papukaijamerkin päälle! :)
Edelliselle: Siis menkat eivät ole vielä alkaneet, mutta tunnistan nämä oireet aina... Näinä päivinä alkaa. Aina en saa pms-oireita, mutta menkkojen aikana on aina tuskastunut ja itkuinen olo ekat kaksi päivää yleensä. Päätin kokeilla ihan ekaksi sitä B-vitamiinia pienen purkin ja vasta sen jälkeen lääkäriin.
Hei sinä, :)
eli reagoit ihan kuin minä ja ystäväni, aina, siis tuohon kuukautisia edeltävään. - En muuten koskaan ole käsittänyt koohotusta ns rättipäivistä: mehän oltais siis kuolettavia koko ajan! :D:D:D
Asiaan. Minua onneksi hormonit auttoivat, sain pieniä määriä, ja itse säännöstelin. En siis tieteenkään säätänyt määrää per kuukausi, vaan kuuntelin ja tunnustelin.
Voi kun osaisinkin neuvoa tai sanoa jotain! Itke niitä nupelo-söpöjä linnunpoikia, ole vain känkkä kun on pakko, ja yritä olla surematta ja piiskaamatta itseäsi pahasta olosta - kuuluu siis niin kauas ettet pura perheeseesi tuota kaikkea pahoinvointia, mitä koet! Kaikkia mahdollisia propseja sinulle!
Ei tähän mitkään hymistelyt auta. - Minä selvisin suht'vähällä PMS-jutskasta, mutta nyt on nelikymppisenä uusi ongelma: limakalvojen kuivuminen. Siihenkin onneksi on apuja, ärsyttää vain kun pitää säätää! Eikä ne tabletit riitä 2 x vko - ja olin siis äsken vielä Seksin Ihana Jumalatar!!!
Kivempaa huomista eli tätä päivää meille molemmille - ja jos kuulen jostain kääpäpakurisienestä, joka auttaa, kerron heti, ja voit ampua sen hömelö-äpelö-viestintuojan, jos en ehdi ensin!!! :D:D:D
Ihan kuin minä silloin nuorena.. justiinsa tuollaista! Söin vuosia E-pillereitä ja kun ne lopetin niin olo vähän tasaantui..kunnes.. alkoi 40 jälkeen esivaihdevuosioireet . Pms oireita oli 9 vuotta (vähän erilaiset kuin nuorempana ) mutta kamalat sellaiset. Nyt 50+ ja menkat lähes loppu ja pms oireet tiessään.
Muuta "kivaa" tullut sitten tilalle..;)
nosto.
ap