Sössin pääsykokeen eikä itkusta tule loppua!

Vähän faktaa pöytään:

Pääsykokeita tarvitaan juuri siksi, että isosta porukasta saadaan seulottua ne eliittiyksilöt, jotka pystyvät täydelliseen suoritukseen juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Jos hakija ei onnistu edes pääsykokeissa niin miten ihmeessä hän sitten voisi onnistua varsinaisiin opintoihin kuuluvista tenteissä! :O Pääsykoe on kuitenkin se korkeakoulun helpoin koe ja sen jälkeen vasta todellinen vaatimustaso alkaa.

Nimim. ensimmäisellä kerralla sukkana sisään :)

Valmistunut... kirjoitti:

Vähän faktaa pöytään:

Pääsykokeita tarvitaan juuri siksi, että isosta porukasta saadaan seulottua ne eliittiyksilöt, jotka pystyvät täydelliseen suoritukseen juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Jos hakija ei onnistu edes pääsykokeissa niin miten ihmeessä hän sitten voisi onnistua varsinaisiin opintoihin kuuluvista tenteissä! :O Pääsykoe on kuitenkin se korkeakoulun helpoin koe ja sen jälkeen vasta todellinen vaatimustaso alkaa.

Nimim. ensimmäisellä kerralla sukkana sisään :)

Olen kyllä aivan samaa mieltä. On hienoa, että kaikilla on mahdollisuus yrittää mutta pitää ymmärtää myös realiteetit. Elämässä ei saa kaikkea mistä haaveilee ja koko elämää ei voi tuhlata sen tavoitteluun.

Kaikki ei voi olla lääkäreitä ja OTM, KTM,DI, mutta silti ihan yhtä tärkeitä yhteiskunnan tuottavia jäseniä. Se, mikä sinua vetää siihen toiveammattiin, on mahdollista löytyä toisestakin ammatista. Ainakin siinä määrin että saat haaveesi tyydytettyä.

Tiedän tuon sössimistunteen. Itse hain oikikseen iät ajat sitten yhden välivuoden jälkeen. Olin sen vuoden töissä kun en jaksanut alkaa lukee kirjoja heti yo:n jälkeen. Tankkasin kirjoja aika paljon ja menin ekalla sisään.

Mutta pointti ei se, että ekalla sisään, vaan se sössimisen tunne. Vieläkin muistan, että yx koekysymys oli avioliiton esteet. Luettelin ja perustelin kaikki mahdolliset maan ja taivaan väliltä enkä muistanut laittaa, että ei voi mennä naimisiin, jos on jo naimisissa.... :D Joku muukin sössiminen tapahtui (se tosin tiedollinen), mutta tuon kauhean sössimistunteen muistan, kun kävelin ulos ja mietin vastauksia. Täysin vakuuttunut että ei ovet aukea.

Pääsin siis sisään ja nykyään huvittaa toi avioliittokysymys. Hyvin voi olla ap:llä, että nyt tuntuu siltä, mutta silti pääsee. Se oma mielikuva, kun ei aina se oikea ole.

Fatalji

Valmistunut... kirjoitti:

Vähän faktaa pöytään:

Pääsykokeita tarvitaan juuri siksi, että isosta porukasta saadaan seulottua ne eliittiyksilöt, jotka pystyvät täydelliseen suoritukseen juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Jos hakija ei onnistu edes pääsykokeissa niin miten ihmeessä hän sitten voisi onnistua varsinaisiin opintoihin kuuluvista tenteissä! :O Pääsykoe on kuitenkin se korkeakoulun helpoin koe ja sen jälkeen vasta todellinen vaatimustaso alkaa.

Nimim. ensimmäisellä kerralla sukkana sisään :)

Ehkä joissain paikoissa on noin, mutta ei läheskään kaikissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeessa epäonnistuminen ei tarkoita, että olet tyhmä. Kokeisiin valikoituu vain pieniä osia koekirjoista, eivätkä ne mittaa koko osaamistasi. Oletko varma, että opiskelutekniikkasi on sinulle sopiva? Voitko kertoa, miten luit kokeisiin? Epäonnistuminen kuuluu elämään. Ainoa ero onnistujien ja epäonnistujien välillä on se, että onnistujat jatkavat yrittämistä.

Älä nyt ihan paskaa jauha. Kyllä pääsykokeissa älykkäät menee ihan niiden ahkerienkin ohi, kuten elämässäkin. En sano että ap on tyhmä mutta ne ykkösellä pääsijät ovat monet älykkäämpiä.

Mä pääsin aikanaan ensi yrittämällä kouluun, jonne pääsi viitisen prosenttia hakijoista. Valmistuin maisteriksi  loistavin arvosanoin ja tein töitä. 10 vuotta myöhemmin hain toiseen kouluun, enkä päässyt. Nyt hain kolmatta kertaa. Ensimmäisellä kerralla toki luvut olivat vähissä, kun tein töitä samalla. Toisella kerralla tein kokeessa ratkaisevan huolimattomuusvirheen. Nyt otin lukulomaa, osasin kirjat hyvin, mutta en ole varma pääsinkö. 

Olenko siis tyhmistynyt?

Toinen esimerkki: alallani ehkä kansainvälisesti tunnetuin tutkija haki 3 kertaa turhaan alan koulutukseen, vasta 4. kertaa tärppäsi.

Hae seuraavaksi laitoshuoltajan linjalle. Varma työllistyminen, jos pääset sisään.

Vierailija kirjoitti:

Luulin joskus munanneeni pääsykokeet täysin. Pääsin sisään. Kyseiseen aineeseen otettiin uusia opiskelijoita vain 6 kpl.

Munasitkin, mutta ne muut munasivat vielä pahemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeessa epäonnistuminen ei tarkoita, että olet tyhmä. Kokeisiin valikoituu vain pieniä osia koekirjoista, eivätkä ne mittaa koko osaamistasi. Oletko varma, että opiskelutekniikkasi on sinulle sopiva? Voitko kertoa, miten luit kokeisiin? Epäonnistuminen kuuluu elämään. Ainoa ero onnistujien ja epäonnistujien välillä on se, että onnistujat jatkavat yrittämistä.

Älä nyt ihan paskaa jauha. Kyllä pääsykokeissa älykkäät menee ihan niiden ahkerienkin ohi, kuten elämässäkin. En sano että ap on tyhmä mutta ne ykkösellä pääsijät ovat monet älykkäämpiä.

Mä pääsin aikanaan ensi yrittämällä kouluun, jonne pääsi viitisen prosenttia hakijoista. Valmistuin maisteriksi  loistavin arvosanoin ja tein töitä. 10 vuotta myöhemmin hain toiseen kouluun, enkä päässyt. Nyt hain kolmatta kertaa. Ensimmäisellä kerralla toki luvut olivat vähissä, kun tein töitä samalla. Toisella kerralla tein kokeessa ratkaisevan huolimattomuusvirheen. Nyt otin lukulomaa, osasin kirjat hyvin, mutta en ole varma pääsinkö. 

Olenko siis tyhmistynyt?

Toinen esimerkki: alallani ehkä kansainvälisesti tunnetuin tutkija haki 3 kertaa turhaan alan koulutukseen, vasta 4. kertaa tärppäsi.

Loistavia esimerkkejä siitä, miten epäonnistuneita pääsykokeita meillä on.

Kyllä nyt jotain lahjakasta korpeaa, kun lahjattomat pääsevät kovalla työllä samanlaiseen suoritukseen :D

Luuserit luovutti jo?

Up