Minulla on oikeasti täydellinen mies!!

Miltäköhän te näyätte luonnossa? :D Olette jossain yhdessä ja sä tuijotat miestäs kun mitäkin jumalaa silmät loistaen. Varmaan myös myötäilet kaikkea mitä miehes sanoo ja olet ehdottomasti samaa mieltä. Ja aina kun näät jonkun toisen pariskunnan aattelet varmaan ''mikä sika tuokin mies, onneksi omani onkin täydellinen haha!!'' Ei ihme että kelpaat myös ite sille miehelles XD

 

Sanonta 'liian hyvä ollakseen totta' tulee tästä vahvasti mieleen. oikeastaan kaikki varoitusmerkit täyttyvät.

Nimim. omasta ja kaverin kokemuksesta kirjoitan

Hyvät miehet ovat vahvasti tossun alla. Yleensä heillä on uskonnollinen vakaumus ja ovat ihan raittiita, urheilullisia, osallistuvat lastenhoitoon ja muutenkin perhekeskeisiä.

Teetkö itsarin jos hän jättää sinut?

Miksi tulit tänne leveilemään?

Helnykin miehen veli?

Onnea, että sulla on itsellesi sopiva mies, kaikille samanlainen mies ei olisi se unelmien kumppani. Minäkin rakastan miestäni: hän on alle 170-pitkä, hänen vartalonsa ei ole kuin veistos, mutta minua ei muutama vatsamakkara haittaa. Musta tukka ja ruskeat silmät valloittivat minut aikoinaan. Luonteeltaan mieheni on kiltti, kohtelias, avulias, perhekeskeinen, ahkera, sosiaalinen, huomaavainen ja lempeä. Meillä on myös hauskaa yhdessä, hän saa minut nauramaan. Mies ei ole täysin raitis ja polttaakin, mutta olen tämän hyväksynyt, en voi toista pakottaa lopettamaan. Mies tekee tällä hetkellä ns. paskaduunia, mutta jatkaa opintojaan yliopistossa syksyllä. Minulle hän on täydellinen, vikoineen kaikkineen. <3

Onnea Ap, kuulostaa mahtavalta. Ainoa mikä särähti korvaan, että soittelee sulle töihin kaksi kertaa päivässä? Etkö koe sitä ahdistavaksi ja miten ehdit töissä lörpötellä miehesi kanssa?

Ettei vaan olis narsisti mies kyseessä..

Hyväkäytöksinen mies on ilahduttava. Milloin valmistut yli opistosta?

Vierailija kirjoitti:

Onnea Ap, kuulostaa mahtavalta. Ainoa mikä särähti korvaan, että soittelee sulle töihin kaksi kertaa päivässä? Etkö koe sitä ahdistavaksi ja miten ehdit töissä lörpötellä miehesi kanssa?

Ja se nopea äkkirakastumisalku ja puolen vuoden päästä jo muka halusi lapsia ap kanssa(!!!), sekä jatkuva lahjojen antelu.

Mä luulin, että mun mies oli täydellinen. Asuttiin yhdessä 3 v ennen häitä. Hän muuttui heti häiden jälkeen monella tapaa väkivaltaiseksi. Onkin narsisti. Normaali ihminen ei pysty esittämään täydellistä noin kauan, vaatii näyttelijäntaitoja. Ja oikeasti kukaan ei ole täydellinen eli jos siltä vaikuttaa, niin epäily herää.

Munkin mies soitti pöivittäin ja kysyi mitä kuuluu, vaikka asuttiin yhdessä. Luulin että välitti paljon. Lopulta tajusin, että se onkin kontrollointia. Kyseleekö ap mies myös töistä tullessa, että mitä olet tehnyt päivän aikana? Onko ikinä mustasukkainen, vaatiiko paljon huomiota ja ihailua?

Se mikä vakavasti särähti korvaan on, että sulla on historiassa sairas suhde. Niin oli mullakin. Ja luulin tätä miestä erilaiseksi... eipä ollut, mutta oli taitavampi esittämään normaalia naimisiinmenoon asti. Mutta juttu on niin, että ihminen houkuttaa tietynlaisen persoonan omaavia luokseen, kunnes ne omat haavat on käsitelty. Oletko eheytynyt ap siitä ex suhteesta niin, että tiedätkö miksi jouduit siihen ja mikä sinussa altisti huonolle kohtelulle? Se on tärkein selvitettävä asia sulle, ennen kuin sitoudut liikaa uuteen mieheen tai on riski joutua uudestaan kaltoinkohdelluksi.

Ps. Jos kehtaisin tunnustaa henkilöllisyyteni, niin mun somesra voi löytää niiden 3 ennen häitä-vuosien ajalta hehkutista, että löysin täydellisen miehen #täydellinenmies jne. En ole kehdannut kertoa totuutta kellekään, kun ehdin kehya hänet joka suhteessa täydelliseksi kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Tunnistan niin sussa vähän samaa nyt.

Taitaa  helnykki kirjoitella lämpimikseen taas satuja. Vai että ihania kukkia ja soittoja tulee joka päivä... joopa joo. Eihän tuollaista epämiestä kukaan täysijärkinen pidä ihanana, pikemminkin ahdistavana.

Kuulostaa hyvältä mieheltä. Onnittelut ap:lle, hienoa että olet vaikeiden aikojen jälkeen löytänyt onnen. Uskon hyvin että mies tuntuu täydelliseltä, toivottavasti sallit hänelle kuitenkin myös inhimillisen epätäydellisyyden. Vastaus kysymykseesi on siis, ei, en ole koskaan tavannut ulkoisesti ja sisäisesti täydellistä miestä, enpä tosin naistakaan, mielestäni kukaan ihminen ei ole täydellinen mutta se on täysin ok. Ihania ihmisia olen silti tuntenut monta.

Oman kumppanin kanssa olemme molemmat aika tavallisia, molemmilla omat epätäydelliset piirteemme. Olen kuitenkin itseni kanssa sinut ja rakastan miestäni yli kaiken, juuri sellaisena kuin on, hän tuntee samoin. Karikoita ollaan kohdattu, mutta ne ovat olleet hyväksi, koska niiden myötä tiedämme, että selviämme myös vaikeista ajoista ja suhteemme on sen ansiosta hyvin vakaalla pohjalla. Summasummarum, mun epätäydellinen elämä, mies ja parisuhde pitävät mut tosi onnellisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea Ap, kuulostaa mahtavalta. Ainoa mikä särähti korvaan, että soittelee sulle töihin kaksi kertaa päivässä? Etkö koe sitä ahdistavaksi ja miten ehdit töissä lörpötellä miehesi kanssa?

Ja se nopea äkkirakastumisalku ja puolen vuoden päästä jo muka halusi lapsia ap kanssa(!!!), sekä jatkuva lahjojen antelu.

Mä luulin, että mun mies oli täydellinen. Asuttiin yhdessä 3 v ennen häitä. Hän muuttui heti häiden jälkeen monella tapaa väkivaltaiseksi. Onkin narsisti. Normaali ihminen ei pysty esittämään täydellistä noin kauan, vaatii näyttelijäntaitoja. Ja oikeasti kukaan ei ole täydellinen eli jos siltä vaikuttaa, niin epäily herää.

Munkin mies soitti pöivittäin ja kysyi mitä kuuluu, vaikka asuttiin yhdessä. Luulin että välitti paljon. Lopulta tajusin, että se onkin kontrollointia. Kyseleekö ap mies myös töistä tullessa, että mitä olet tehnyt päivän aikana? Onko ikinä mustasukkainen, vaatiiko paljon huomiota ja ihailua?

Se mikä vakavasti särähti korvaan on, että sulla on historiassa sairas suhde. Niin oli mullakin. Ja luulin tätä miestä erilaiseksi... eipä ollut, mutta oli taitavampi esittämään normaalia naimisiinmenoon asti. Mutta juttu on niin, että ihminen houkuttaa tietynlaisen persoonan omaavia luokseen, kunnes ne omat haavat on käsitelty. Oletko eheytynyt ap siitä ex suhteesta niin, että tiedätkö miksi jouduit siihen ja mikä sinussa altisti huonolle kohtelulle? Se on tärkein selvitettävä asia sulle, ennen kuin sitoudut liikaa uuteen mieheen tai on riski joutua uudestaan kaltoinkohdelluksi.

Ps. Jos kehtaisin tunnustaa henkilöllisyyteni, niin mun somesra voi löytää niiden 3 ennen häitä-vuosien ajalta hehkutista, että löysin täydellisen miehen #täydellinenmies jne. En ole kehdannut kertoa totuutta kellekään, kun ehdin kehya hänet joka suhteessa täydelliseksi kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Tunnistan niin sussa vähän samaa nyt.

Olemme olleet yhdessä neljä vuotta. Mieheni ei todellakaan ole narsisti :D hän myös palvoo minua, ja minä häntä. Toki hän on enemmän tossun alla, koska en pystyisi elää suhteessa jossa minä olen... Olen voimakas persoona ja mieheni taas rauhallisempi. Kuulostaa todella katkeralta osa ihmisistä täällä. Minusta siinä ei ole mitään väärää jos pitää omaa kumppaniaan täydellisenä! :) - AP

Vierailija kirjoitti:

Miltäköhän te näyätte luonnossa? :D Olette jossain yhdessä ja sä tuijotat miestäs kun mitäkin jumalaa silmät loistaen. Varmaan myös myötäilet kaikkea mitä miehes sanoo ja olet ehdottomasti samaa mieltä. Ja aina kun näät jonkun toisen pariskunnan aattelet varmaan ''mikä sika tuokin mies, onneksi omani onkin täydellinen haha!!'' Ei ihme että kelpaat myös ite sille miehelles XD

 

Hahahaha voi kuule. Mä olen meistä se omapäisempi ja räväkämpi. En todellakaan myötäile häntä! :D pidän häntä vain täydellisenä minulle. Hän on rauhallisempi ja samalla tasapainottaa omaa luonnettani!

Vierailija kirjoitti:

Sanonta 'liian hyvä ollakseen totta' tulee tästä vahvasti mieleen. oikeastaan kaikki varoitusmerkit täyttyvät.

Nimim. omasta ja kaverin kokemuksesta kirjoitan

Onhan minun miehessänikin virheitä, mutta hän ei todellakaan ole väkivaltainen tai narsisti. Hän on hyvin empaattinen ja samalla myös hyvin tavallinen ihminen. Hyvät geenit hänellä kyllä on. :D

- ap

Vierailija kirjoitti:

Onnea Ap, kuulostaa mahtavalta. Ainoa mikä särähti korvaan, että soittelee sulle töihin kaksi kertaa päivässä? Etkö koe sitä ahdistavaksi ja miten ehdit töissä lörpötellä miehesi kanssa?

Ei ahdista lainkaan. Me soittelemme välillä jos on tylsää. :D myös minä soitan hänelle. Teen töitä kauempana niin emme nää ihan joka päivä myöskään. Sitten kun opiskelen vielä niin välillä ei aika riitä yhdessä oloon.

Neljän vuoden jälkeen minulla on ikävä häntä heti vuorokauden jälkeen. Minusta tämä kertoo jotain :) minusta se on vain hyvä merkki..

Lueskelin näitä kommentteja hieman huvittuneena. Ihan kun hyväkäytöksinen ja välittävä mies olisi teille negatiivisille kommentoijille jokin tabu? Mieheni ei todellakaan ole mikään hemmetin narsisti. Nykyään tuntuu että jokainen ihminen leimataan narsistiksi. Te taidatte olla, jotka sitä huutelee.

Täällä keskustelupalstoilla saa lukea vain paskaa omasta kumppanista. Eikö saisi muka kehua? Kyllä suomalaiset ovat niin kateellinen kansa. Muiden onni ei ole keltään pois.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap26v kirjoitti:

Olen oikeasti onnekas nainen, koska Suomessa on todella paljon miehiä jotka ovat suoraan sanoen sikoja! :D Exäni oli pihtari ja väkivaltainen hullu niin sen suhteen jälkeen olen todellakin ansainnut tällaisen miehen.

Siis mitä? Eiköhän tuolta ulkomaailmasta löydy aika paljon enemmän niitä sikoja ja kaiken maailman jännämiehiä kuin suomesta. Ihan ihmeellistä suomalaisten haukkumista taas. 

AP kuulostaa aika lapselliselta.

Suomessa on paljon lähisuhdeväkivaltaa, ja alkoholismia. Miesten itsemurhatilastot puhuvat puolestaan myös. Itse komppaan AP:ta, Suomessa on vähän HYVIÄ miehiä. Oman kaveripiiriäni kaikki miehet ovat jollain tapaa semmoisia joita en kelpuuttaisi itselleni; on moottoripyöräjengiläistä, yks käyttää huumeita kun lähtee viihteelle, kolman on pettänyt pari kertaa ja neljäs löi mun kaveria kännissä.

Pari näistä on jo eronnut, mutta ihan ihmeellisiä miehiä. Itse haluan hyvän ja kunnioittavan miehen, tai sitten olen mielummin yksin.

Näkemyksen muodostuminen riippuu varmaan kovasti millaisissa piireissä liikuu. Omasta kaveripiiristä ei löydy ainuttakaan kuvailemasi kaltaista henkilöä eikä sellaisten kanssa seurustelevia. Kaverien tutuista nyt tulee pari epämääräisempää tyyppiä mieleen ja omassa tuttavapiiristä löytyy pari nuorena hölmöillyttä, mutta nyt ihan elämänsyrjässä kiinni olevaa ihmistä. Kyllä niitä hyviä miehiä Suomessa on vaikka kuinka paljon.

Pettäjiä nyt löytynee tosin ihan kaikista porukoista jo tilastojenkin valossa.

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Loysin itsekin taydellisen miehen itselleni. Kuitenkin sangyssa oli minulle vahan liikaa, olisi pitany ottaa suihin loppuun asta, antaa pyllya, leikkia leluilla ja panna miestakin jopa pyllyyn. Liikaa minulle. Onko miehesi taydellisen kuoren alla tallainen likainen pinta?