Millaisia uudistuksia tarvitaan, jotta saataisiin Suomen talous taas kasvuun

TALOUDEN EI TARVITSE KASVAA

Vierailija kirjoitti:

TALOUDEN EI TARVITSE KASVAA

Talous voi kasvaa hyvillä alueilla. Tuotteilla jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia. Bisnestä ei saa tehdä korruptiolla, ihmiskaupalla eikä ketkuilemalla. Ihmisten pahoinvointia lisäävä bisness on lakkautettava.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan suomalaiset oppisivat olemaan tottelematta kaikkia typeriä määräyksiä ja säännöksiä, kaikki kyllä järjestyisi. Ei ylhäältäpäin voi määrittää käytännön toimintaa. Ylätason pitäisi palvella suorittavaa toimintaa, eikä toisinpäin, kuten nykyisin asiat ovat.

Olen ollut töissä monessa eri firmassa ja myös julkisella sektorilla. Parhaiten rullaa siellä missä säännöksiä seurataan löysimmin.

Jeba! Luovuus lähtee vapaudesta ja rohkeudesta!

Vierailija kirjoitti:

Eu-pakotteet rajoittaa valtavasti meidän vientiä Venäjälle. Mm. Valio ja muut toimijat ovat pulassa kun vienti ei vedä. Venäjä on suuri maa jossa markkinat ovat rajattomat.

Nyt tarvittaisiin sitä entistä osaamista ja taitavia myyntimiehiä. Mutta, se EU...

Joo, kyllä venäjänkaupan alle 5% osuus on Suomelle isossa kuvassa paljon tärkeämpi kuin EU:n yli 50%. Ja entä kaikki ne upeat venäläiset kuluttajatuotteet, joita Suomen kauppojen hyllyillä ei pakotteiden takia nähdä? Luullaan ettei niitä olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eu-pakotteet rajoittaa valtavasti meidän vientiä Venäjälle. Mm. Valio ja muut toimijat ovat pulassa kun vienti ei vedä. Venäjä on suuri maa jossa markkinat ovat rajattomat.

Nyt tarvittaisiin sitä entistä osaamista ja taitavia myyntimiehiä. Mutta, se EU...

Joo, kyllä venäjänkaupan alle 5% osuus on Suomelle isossa kuvassa paljon tärkeämpi kuin EU:n yli 50%. Ja entä kaikki ne upeat venäläiset kuluttajatuotteet, joita Suomen kauppojen hyllyillä ei pakotteiden takia nähdä? Luullaan ettei niitä olekaan.

Montako tekstiilitehdsta on joutunut lopettamaan toimintansa kun "rätit" eivät liiku?

Montako kenkätehdasta? Se 5 pros. On enempi kuin 0.

Vierailija kirjoitti:

TALOUDEN EI TARVITSE KASVAA

Fiat rahajärjestelmä perustuu talouskasvuun. Jos talous ei kasva koko pyramidi sortuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TALOUDEN EI TARVITSE KASVAA

Fiat rahajärjestelmä perustuu talouskasvuun. Jos talous ei kasva koko pyramidi sortuu.

Odottakaamme sitä hetkeä. Nykyinen meno on kaukana terveestä.

Yrityskulttuurimme näkökulmasta: Suomalainen on nähdäkseni fiksu, rationaalinen, kriittinen, sisukas, realistinen (jalat maassa elävä), harkitseva, tietoyhteiskunnan kasvattama ja koulima tarkan markan vartija. Jos nyt ajatellaan sitä että pienyrityksen toimintaan liittyy aina riksit. se vaati rohkeutta, rohkeus on valjastettu järjen käyttöön eli käytännössä se tarkoittaa halittujen riskien ottamista. Eli millä tavoin yhteiskuntamme luo puitteen esim verotuksen ja muiden rahoitusmarkkinoiden rahoitusmahdollisuuksien suhteen niin että pienyrityksen perustaminen olisi riskien osalta mahdollsimman järkevää ja oikeudenmukaista.

T. AP

- Aggressiivinen verosuunnittelu kuriin.

- Paikallinen sopiminen, AY-liikkeen poliittista valtaa supistettava.

- Turhan byrokratian karsiminen.

- Innovaatiorahasto (Tanskan malli)

- Digitalisaation hyödyntäminen sosiaalia -ja terveyspalveluissa.

- SOTE-uudistus, mutta ei mitään Ruotsin mallia.

- Leikkaisin puolustuksesta, YLEstä, Postin jakelu 2-3 päiväiseksi.

- Peruisin koulutusleikkaukset.

makethejp kirjoitti:

Yrityskulttuurimme näkökulmasta: Suomalainen on nähdäkseni fiksu, rationaalinen, kriittinen, sisukas, realistinen (jalat maassa elävä), harkitseva, tietoyhteiskunnan kasvattama ja koulima tarkan markan vartija. Jos nyt ajatellaan sitä että pienyrityksen toimintaan liittyy aina riksit. se vaati rohkeutta, rohkeus on valjastettu järjen käyttöön eli käytännössä se tarkoittaa halittujen riskien ottamista. Eli millä tavoin yhteiskuntamme luo puitteen esim verotuksen ja muiden rahoitusmarkkinoiden rahoitusmahdollisuuksien suhteen niin että pienyrityksen perustaminen olisi riskien osalta mahdollsimman järkevää ja oikeudenmukaista.

T. AP

Ja tietysti yrityksen perustamisen lisäksi myös laajentamiseen liittyvät riskit. Kyselytutkimusen mukaan suomalaisyritykset eivät ole yhtä halukkaita kasvamaan kuin samankokoiset kilpailijansa muissa EU-maissa.

T. AP

Vierailija kirjoitti:

Yritystuet pois ja julkisten alojen palkankorotukset kustannettava valtionlainalla.

Et ole sitten kuullut lainkaan Suomen työttömyydestä ja heikoista taloustilanteesta.

makethejp kirjoitti:

makethejp kirjoitti:

Yrityskulttuurimme näkökulmasta: Suomalainen on nähdäkseni fiksu, rationaalinen, kriittinen, sisukas, realistinen (jalat maassa elävä), harkitseva, tietoyhteiskunnan kasvattama ja koulima tarkan markan vartija. Jos nyt ajatellaan sitä että pienyrityksen toimintaan liittyy aina riksit. se vaati rohkeutta, rohkeus on valjastettu järjen käyttöön eli käytännössä se tarkoittaa halittujen riskien ottamista. Eli millä tavoin yhteiskuntamme luo puitteen esim verotuksen ja muiden rahoitusmarkkinoiden rahoitusmahdollisuuksien suhteen niin että pienyrityksen perustaminen olisi riskien osalta mahdollsimman järkevää ja oikeudenmukaista.

T. AP

Ja tietysti yrityksen perustamisen lisäksi myös laajentamiseen liittyvät riskit. Kyselytutkimusen mukaan suomalaisyritykset eivät ole yhtä halukkaita kasvamaan kuin samankokoiset kilpailijansa muissa EU-maissa.

T. AP

Mielenkiintoinen kysymys on esimekiksi se, että miksi ylikansallisetyritykset saavat mainoksensa ilmaiseksi näkyville, mutta pienyritys kaluste, vuokrien,   palkkojen yms :sta koituvien kulujen lisäksi tulisi löytyä pätäkkää vielä markkinointiin. Käsittääkseni tilanne on tämä. Korjatkaa jos olen väärässä.

T. AP

Viesti 29, listaa ongelmat Suomessa

- "Suomalainen on ahkera työtä tekevä kansa" No, en nyt sanois niinkään.

-  Kalleus -> kotimainen verkkokauppa. Paljon ostetaan tavaraa ulkomailta, koska halvempaa.

- Ikääntyvä väestö

- Liian iso maa suhteessa siihen, että "tulos" tehdään muutamalla paikkakunnalla eteläisessä Suomessa.

- Suomessa ei tehdään mitään hyvää lukuunottamatta elintarvikkeita. Ei se vienti sillä hoidu, jos yks kaks hissiä saadaan myytyä johonkin pilvenpiirtäjään tai tehdään peli, jota parin vuoden päästä kukaan enää pelaa. Puuttuu arkisen kulutustavaran tekotaito.

- Innovaatioiden puute. En nyt hirveesti laskis tähän "ekologiseen" biotalouteen.

- Suomelta puuttuu päämäärä. Halutaan olla korkean teknologian maa, no mitä tehdään sen eteen? Plus, leikataan koulutukseta, joopa joo.

- Venäjän kaupan sukellus. Tosiasia on, että Suomi tarvitsee Venäjää.

kuka vaan saa myydä viinaa. Näin monet pienetkin  kirkonkylät vähän virkistyisivät.

Lisäsi kannabiksen voisi laillistaa täysi-ikäisille. Jo näillä verotuloilla suomi nousisi .

- Yleissitovuus pois heti työehtosopimuksista

- AY-jäsenmaksun verovähennysoikeus pois

- Esim. Virolaiset ovat osanneet hoitaa talousasiansa suomalaisia paremmin, mallia siis tulisi ottaa Virosta, joka on aito markkinatalous, mitä Suomi ei ole

- Kaikki valtion luomat monopolit tulee vapauttaa kilpailulle

- Verotusta on pakko keventää, käymme verokilpailua myös muita maita vastaan

- Julkisia palveluita on pakko supistaa, meillä ei ole varaa nykyiseen julkisten palveluiden valikoimaan, esim. erikoissairaanhoidossa on paljon löysää, esim. lihavuusleikkauksia ei ole pakko maksaa julkisista varoista

- Sote-uudistus on tärkeä uudistus ja se tulisi toteuttaa siten, että saadaan aikaan maksimaaliset kustannussäästöt ja agressiivinen hintakilpailu eri terveydenhoidon toimijoiden välille

- Tiukemmat tulorajat maahanmuuttajien perheenyhdistämisille yms. Sosiaaliturvan kytkeminen ulkomaalaisten osalta työvuosien lukumäärään

- Suomeen pitää saadaa lisää ulkomaisia investointeja ja pääomaa, päättäjien pitäisi miettiä miten sitä edistetään

- Robotisaatio voi olla Suomen teollisuuden pelastus, eli tulisi voimakkaasti panostaa uuteen teknologiaan ja olla edellä muita maita siinä asiassa

- Myös julkisia palveluita pitäisi siitä enemmän internettiin ja teknologiaa pitäisi hyödyntää enemmän julkisten palveluiden tuotannossa, esim. terveysasemien ajanvaraus netin kautta yms.

Viron tilannetta on kyllä kummasti helpottanut se että sieltä voidaan käydä työssä Suomessa.

Vienti vetämään ja innovaatiot ja niiden saaminen konkreettisiksi yrityksiksi.

Eli valtion pitää tukea enemmän niitä yrityksiä joilla on potentiaalia siirtyä kansainvälisille markkinoille. Eli turvata myynti-markkinointiapua pienille yrityksille joilla on hyvä tuote tai palvelu vietäväksi kansainvälisille markkinoille. 

Esim. verohelpotuksia ym. porkkanaa jo menestyneille yrityksille, jos vetävät yhteistyöllä myös toisen sinne.

Mitä pitää tehdä nopeasti?

Yt:issä menettää työnsä helvetin monta kokenutta, koulutettua ja valtavat määrät tietoa omaavaa henkilöä. Miten nämä saadaan valjastettua käyttöön, perustamaan yrityksiä?

Joustavammat työmarkkinat, valtion monopolien purkaminen, luovutaan siitä että työllistämisestä rankaistaan, perustulo.

Tässä ihan hypoteesina yksi katsantokanta:

Vahvuuksia:

Maailman megatrendien hydyntäminen kuten: esim Suomen puhdas ympäristö sekä runsaat uusiutuvat luonnonvarat luovat erinomaiset edellytykset vientituotteiden valmistukseen. Suomen pinta-alasta noin 71.6 prosenttia on metsää. Tämä luo edellytykset biotalouden edistämiseksi. Metsäala on Suomalaisen biotalouden perusta.

Metsäalan suuntaminen eri alojen yhteistyö projekteihin edesauttaa biotalouden kehitystä. Metsästä peräisin olevia biomassoja voidaan hyödyntää puutuotteiden ja paperin lisäksi mm. kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, funktionaalisissa elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä.

- Hyvämaine

- Toimiva demokratia ja toimivat instituutiot

- Korkea koulutustaso ja teknologinen osaaminen.

Heikkoudet:

- väestön ikääntyminen

- Yrityskulttuuri (riskinottaminenja kilpailukyvyn heikkeneminen- hidastavat investointeja, tuotantorakenne kapenee)

- Byrokratia, sääntely, jäykkyydet työmarkkinoilla, työmarkkinoiden joustamattomuus, ideologiset vastakkain asettelut, johtamiskulttuuri

- Vientikielto Venäjälle

- Hintatasoja kulutuksen lisäämiseksi ei voida laskea (ei omaa valuuttaa)

Perusteollisuuden osalta vaaditaan kustannustehokkaita sekä työn tulosta lisääviä ratkaisuja. Tuottavuus on korkeinta siellä, joissa automatisaatio on pisimmällä.

Työvoimapula: alemman palkkatason, maahanmuutto, investoiminen automaatioteknologiaan (tehokkuus)

Mitäs jos jokainen suomalainen käyttäisi kymmenen euroa enemmän kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin, saataisiinko sillä Suomeen  pysyvästi se 10 000 työpaikkaa. Toisaalta antamalla jso tällaiselle Suosi Suomalaista -kampanjalle annettaisiin liikaa painoarvoa voisi tämä ehkä taas  johtaa sokeutumiseen omien kotimaan marrkinoiden hinnan sekä laadun suhteen. Globaaleilla markkinoilla ei ehkä voida ajatella, että tuote ostettaisiin siitä syystä, että se on suomalainen vaan realistinen järkevä hinta määräytyisi hinta/laatu suhteen mukaan. Lisäksi kotimaan markkinat ovat suhteellisen pienet. Suomalaisten tuotteiden hinta laadusta piittamaatta voi kasvaa ylihinnakkaaksi ja hinta- ja laatukilpailuun tottumattomat yritykset eivät välttämättä pärjää ulkomaisilla markkinoilla kotimaan hintamarkkinoiden määrämillä hintatasoilla. Siksi ehkä kenenkään ei tulisi maksaa ylihintaa tuotteesta sillä perusteella että se on kotimainen vaan antaa hinnan ja laadun määräytyä maailmanmarkkinoiden kilpailun myötä. Ylihinnoittelun kait pitää kurissa vapaamarkkinatalous.

Ihmisten jaksaminen työelämässä:

Kiire, itsekkyys, ja epävarmuus huoli oman minän vahvuudesta kasvaa. Kaiken tämän seurauksena itsetunto ja itsensä hyväksyminen joutuu entistä kovemmalle koetukselle. Moni ei koe esimerkikis työtään mielekkäänä. Hän kaipaisi turvaa ja tunnustusta.

T. AP

Ja mitä tulee hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuteen: hyvinvointimalli toimi erinomaisesti niin kauan kuin taloudellinen kasvu oli nopeaa ja jatkuvaa. Sitten on nämä hyvinvointiyhteiskuntaa koskevat ikuisuuskysymykset:

Paremmat palvelut ja parempi sosiaaliturva edellyttävät korkeita veroja, joita toisaalta halutaan alentaa, jottta työnteko koettaisiin palkitsevammaksi. Joidenkin mielestä sosiaalimenot ovat liian korkeita ja passivoivat ihmisiä. Tosten mielestä avustukset ovat niin pieniä, että ne vetävät kaikkein pienituloisimmat syrjäytymisen kierteeseen.

Kuinka suuri on itse kunkin oma vastuu toimeentulostaan, ja miten paljon on kohtuullista luottaa yhteiskunnan apuun? Miten tuliis priorisoida terveydenhoitoa, kun kustannuukset näyttävät jatkuvasti kasvavan? Hyvätuloisten etuja haluttaisiin leikata, muttta miksi kukaan maksaisi veroja, jos ei saa yhteiskunnalta niille riittävää vastinetta?

Englannissa sosiaaliturvaa on leikattu. Se on kääntänyt eriarvoisuuden ja sosiaaliset ongelmat jälleen kasvuun.

Euroopassa on yritetty valikoida tukimuotoja, sitoa niitä velvollisuuksiin – työntekoon tai opiskeluun – ja lisätä tuen harkinnavaraisuutta. Suomessa pyrkimys edistää työllisyyttä ja korottaa työttömyyseläke- ja sairaalamaksuja.

Valtiolta vastuuta siirretään velvoitteita kunnille. Ne kunnat, joissa verotuloja kertyy hyvin, selviytyvät, mutta köyhemmät kunnat ovat todellisessa ahdingossa.. Suomessa on alueellista kahtiajakautumista: yritystoiminta siirtyy sinne (kasvukeskuksiin) missä on kasvavat markkinat, osaava työvoima, hyvät liikenneyhteydet ja jo ennestää menestyviä yrityksiä. Näin ollen myös kasvukeskuksien asuntojen ja tonttien ja vuokrien hinnat nousevat.