Miten sinä sait velkasi maksettua tai pääsit niistä eroon?
Homman nimi on siis, että minulla on nuorena hankittuja velkoja lähes 20 000 euroa. Pari viime vuotta olen ollut sekä työttömänä että työkyvyttömänä ja velat on jääneet roikkumaan. Nyt aloitan osa-aikatyön ja haluan alkaa lyhentää velkaa.
Velkaneuvojalle varasin ajan, mutta sitä saa odotella vielä hyvän tovin. Summa tuntuu loputtoman suurelta, mutta näin se menee, että virheistään saa nyt maksaa kalliisti. Jos jotakin haluaisin nuorille sanoa, niin älkää koskaan ikinä milloinkaan sotkeko raha-asioitanne! Minä olin tyhmä ja tein niin, saan kärsiä siitä varmaan puolet elämästäni.
Haluaisinkin nyt kuulla kannustavia kokemuksia, miten hyvin olette onnistuneet pääsemään velkasuosta ylös. Vai oletteko?
Sellainenkin ongelma on, että haluaisin opiskella jonkin tutkinnon, joka edistäisi työn saamista. Mutta kannattaako velkaantuneena edes harkita opintoja? Tämä on melkoinen noidankehä: Jos en opiskele, työllistyminen on hankalaa ja saan tod.näk. vain erittäin huonosti palkattuja töitä. Toisaalta jos opiskelen, en voi opiskeluaikana välttämättä lyhentää velkojani.
Kommentit (3)
Mun velkani olivat opintolaina ja asuntolaina. Ne maksoin pois suunnitelman mukaisesti. Aina neljännesvuosittain oli lyhennys. Opintolainan maksuaika oli 14 vuotta ja asuntolainan 15 vuotta. Sen ajan elin hyvin niukasti, käytettävissä olevien tulojen mukaan.
Nyt kun lainat ovat poissa harteilta, tuntuu että rahaa riittää vaikka mihin. (Itse asiassa suuri osa säästyy, en osaa tuhlailla ollenkaan.)
Hae Takuu-säätiöstä lainatakausta, jos sinulla on tuloja, että kykenet lyhentämään lainaa, sillä tavalla saat muutamassa vuodessa maksettua velat pois. Me tehtiin puolison kanssa näin, kun ajauduttiin muuttuneen elämäntilanteen takia velkaantumiseen, vajaa viisi vuotta maksettiin sitä lainaa.
Makselin aikanaan opintovelkoja pois maksusuunnitelman mukaisesti. Kerran oli pakko pyytää lykkäystä, kun ei ollut mistä maksaa, vaikka olin jo töissä. Virkailijan tympeä asenne jäi ärsyttämään ja kun vielä olin laskenut, kuinka paljon joutuisin maksamaan korkoja ja "maksukuluja" pitkällä aikavälillä, niin maksoin sitten koko loppusumman kerralla pois vielä saman vuoden lopulla saatuani runsaan veronpalautuksen. Seuraava kuukausi meni kituutellessa, mutta koska sain edelleen palkkaa, tilanteeni lähti pian paranemaan. Muita velkoja minulla ei sitten ole ollutkaan, sillä olen aina elänyt suu säkkiä myöten. Kituuttelu ei tietenkään ole pitemmän päälle hauskaa, mutta ainakin minä tein välttämättömyydestä hyveen ja asennoiduin tilanteeseeni kuin extreme survival game -leikkiin. Harmaat aivosolut töihin ja keksimään, mistä kaikesta voikaan säästää.