Jos saisit potkut töistäsi?

On tullut mietittyä. Jos potkut tulisi, vetäisin heti käteen.

M43

Olen saanut kahdesti potkut.

Jälkikäteen ajatellen ihan aiheellinen kokemus.

Olen ajatellut, ja jos niin kävisi, yhteiskunta joutuisi elättämään minut sen jälkeen.

En saa potkuja, sillä olen niin hyvä työssäni.

Ei tasan varmasti tule tapahtumaan. Olen töissä sellaisessa puljussa, joka ei mun elinaikana kaadu eikä irtisano. Ja tulee maksamaan myös kunnon eläkkeen.

Juuri hiljattain sain, muutaman kuukauden kuluttua loppuvat työt. Ei se ollut mikään tragedia koska olen aina asennoitunut, että mikään ei ole varmaa. Elämä jatkuu.

Tässä just yt:t menossa ja oikein hyvät tsäänssit potkuille. No stress, on 6 kk tulot säästöinä (en ole ikinä pitänyt vakiduuniani vakiduunina), pienet menot ja ansiosidonnainen. Uskon löytäväni uuden työn, mulle riittää osa-aikaisuuskin niin se auttaa paljon.

Sain viidet potkut viidessätoista vuodessa ja niihin vuosiin mahtuu myös neljä vuotta työttömyyttä, kaikki potkut taloudellisista tai tuotannollisista syistä lukuunottamatta yhtä työpaikkaa joka paloi. Hengissä tässä ollaan edelleen vaikka välillä tuntuu, että ei pitäisi. Olen eläkkeellä, diagnoosina vaikea masennus. 

Mulla on säästöjä onneksi. Haluaisin opiskella. Ottaisin 1/2 rennosti kun se on irtisanomisaikani. Sitten hakisin opiskelemaan ja töitä

En ole ikinä joutunut ajattelemaan potkujen mahdollisuutta, koska tähän ikään (38v.) mennessä minulla ei ole ollut kuin määräaikaisia työsuhteita. Stressin määrä on ollut aika vakio koko ajan valmistumisen (VTM 2005) jälkeen. Tosin jossain vaiheessa siihenkin taisi turtua. Ehkä silloin kun laskin, että olin ollut viiden vuoden sisällä 28:ssa määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan (valtio).

Hakisin uutta työtä. Todennäköisesti saisinkin nopeasti.