3- vuotias laskee ykkösluokan matikan kirjasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen puutarhasuunnittelijaksi ja 3 vuotiaamme tulee perässä ja luetteelee kasvien nimiä latinaksi. Oppinut siinä sivussa kun itse opiskelen.

Mikä tuossa nyt on ihmeellistä, että kolmivuotias oppii uusia sanoja? Huolestuttavaa, ellei oppisi. 

Laskeminen tarkoittaa järjestelmien luomista päässä ja tämän pohjalta loogisten päätelmien tekemistä. Aivan eri asia!

Ei tässä ollutkaan kyse siitä, että olisi kyseessä olisi jotain ihmeellistä. Kuten ei ole aloittajankaan tapauksessa. Lapsi oppii luettelemaan oikeita vastauksia siinä missä oppii uusia sanojakin. Kyllä se sinunkin 3v. osaa sielä karttapallosta näyttää missä se suomi on, kun sitä järjestelmällisesti sieltä osoittaa.

Ei ihme, että puutarhan suunnittelu on parasta mihin pystyt. 

Ei aloittajan tapauksessa ollut kyse siitä, että on oppinut ulkoa muutamien laskujen tuloksia, vaan että laskee itsenäisesti kirjasta vaihtelevia laskuja ilman mitään apuja. 

Voi luoja, mikä tyhmyys... 

Missähän ap noin sanoi? Itse ymmärsin, että on seurannut isoveljen kotitehtävien tekoa ja mallioppinut luetelemaan vastauksia.

Tiedän joitakin tällaisia lapsia, ovat tosin asperger -diagnoosin saaneet isompana. Autismin kirjossa on todella yleistä oppia lukemaan parivuotiaana ja omata erityismiellenkiinnon kohteita: Esim. opetella ulkoa asioita kuten maat, liput, kartat, aikataulut jne.

Meidän vanhimmalla lapsella oli valtava tiedonjano ollessaan pieni.  Lapsi opetteli 100 eri maiden lippua ollessaan tasan 2v. Opetteli myös kaikki liikennemerkit ja osasi niitä enemmän kuin minä ;)

Oppi lukemaan 3-vuotiaana, sekä teki paljon tehtäväkirjoja ja erilaisia laskutehtäviä ollessaan 2-5v, sitten kyllästyi.

Luki sujuvasti vieraalla kielellä 4-vuotiaana, kertotaulut opetteli 5-vuotiaana.  Luki pienenä jo tuntikausia kerrallaan, ja ainoa "uhkaus", mikä voimakastahtoiseen lapseen koskaan tehosi oli se, ettei saa lukea jos ei tottele jossain asiassa.

Lapsi on tällä hetkellä neljännellä luokalla vieraskielisessä opetuksessa. Koulussa on tullut tähän mennessä kaikista kokeista täydet pisteet.  Soittaa soitinta ja on siinäkin lahjakas, mutta tosi laiska harjoittelemaan. 

Lapsi on aina ollut luonnostaan todella kiinnostunut kaikesta ja siitä syystä hankin hänelle niitä tehtäväkirjoja. Lapsi halusi 3-vuotiaana oppia ihmisen ruoansulatuksen toiminnan ja tietää mahdollisimman paljon avaruudesta.  

Meidän perheen muut lapset ovat aivan erilaisia. Oppineet kyllä lukemaan 4-vuotiaana, mutta mitään isompaa kiinnostusta eri aihealueisiin ei ole ollut.  

Vanhin lapsi turhautui täysin ensimmäisinä kouluvuosina. On vielä aivan loppuvuodesta syntynyt ja juuri hilkulla ettei olisi mennyt vuotta myöhemmin kouluun. Edelleen koulussa on kuulemma tylsää, mutta lapsi on hankkinut itselleen useita itseään kiinnostavia harrastuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskuja ja on äärettömän kiinostunut kaikista kouluun liittyvistä asioista. Opetteli isoveljensä (joka on 4. Luokkalainen) kanssa tämän ympäristötiedon kokeeseen ja vastaili tämän kanssa kysymyksiin kun tenttasivat isoveljeä kokeeseen.

Nyt pyysi karttapalloa koska haluaa opetella kaikki maailman maat.

Tuntuu että hänen tiedon halunsa on loppumaton:)

ONko muilla kokemuksia tälläisestä että noin "pieni" olisi kiinostunut tuollaisista asioista?

Mulla on kokemusta vastaavasta. Kolmivuotiaana luki, nelivuotiaana tuli juurikin matikka ja kartat kuvioon ja imi tietokirjoista tietoa vähän muistakin.

6-vuotiaana todettiin aspergerisia piirteitä. Tutustu aiheeseen ja tarkkaile lastasi: miten sosiaaliset taidot kehittyvät suhteessa samanikäisiin, oppiiko muita myöhemmin uimaan, luistelemaan ym.

Tue vahvuuksia ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Ei välttämättä kyse ole assilapsesta, sillä muutenkaan lapset eivät opi kaikkia taitoja samassa järjestyksessä ja samaan aikaan.

Kiitos viestistä, neuvolassa ei ainakaan vielä oltu "huolissaan" asiasta.

Ei osaa vielä uida mutta kova yritys on siinäkin suhteessa. Pyöräily on vähän niin ja näin kun ei ole kunnon teitä missä voisi opetella.

Ystäviä on ja leikkii mielellään heidän kanssa ja kerhossa tulee toimeen toisten kanssa.

Ap

No kolmevuotiaana on tosiaan aika varhaista ruvet tekemään mitään analyysejä mitään erityislahjakkuuksista tai oppimishäiriöistä. Antakaa lapsen puuhata mitä tykkää puuhata. Motoristen taitojen kehittymiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota esim. askartelun avulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen puutarhasuunnittelijaksi ja 3 vuotiaamme tulee perässä ja luetteelee kasvien nimiä latinaksi. Oppinut siinä sivussa kun itse opiskelen.

Mikä tuossa nyt on ihmeellistä, että kolmivuotias oppii uusia sanoja? Huolestuttavaa, ellei oppisi. 

Laskeminen tarkoittaa järjestelmien luomista päässä ja tämän pohjalta loogisten päätelmien tekemistä. Aivan eri asia!

Ei tässä ollutkaan kyse siitä, että olisi kyseessä olisi jotain ihmeellistä. Kuten ei ole aloittajankaan tapauksessa. Lapsi oppii luettelemaan oikeita vastauksia siinä missä oppii uusia sanojakin. Kyllä se sinunkin 3v. osaa sielä karttapallosta näyttää missä se suomi on, kun sitä järjestelmällisesti sieltä osoittaa.

Ei ihme, että puutarhan suunnittelu on parasta mihin pystyt. 

Ei aloittajan tapauksessa ollut kyse siitä, että on oppinut ulkoa muutamien laskujen tuloksia, vaan että laskee itsenäisesti kirjasta vaihtelevia laskuja ilman mitään apuja. 

Voi luoja, mikä tyhmyys... 

Ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin, kun et muuhun pysty?

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen puutarhasuunnittelijaksi ja 3 vuotiaamme tulee perässä ja luetteelee kasvien nimiä latinaksi. Oppinut siinä sivussa kun itse opiskelen.

Kaverini 2v nimesi kuuluisat maalaukset tekijöineen. Äiti oli alan opiskelija, häneltä oppinut. Oma muksuni alle kouluikäisenä puhui sairaalan päivystyksessä vaivastaan lääkärislangilla ja latinaksi. Oli kopioinut tämän puheen  suoraan minulta ja lääkäriystävältäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen puutarhasuunnittelijaksi ja 3 vuotiaamme tulee perässä ja luetteelee kasvien nimiä latinaksi. Oppinut siinä sivussa kun itse opiskelen.

Mikä tuossa nyt on ihmeellistä, että kolmivuotias oppii uusia sanoja? Huolestuttavaa, ellei oppisi. 

Laskeminen tarkoittaa järjestelmien luomista päässä ja tämän pohjalta loogisten päätelmien tekemistä. Aivan eri asia!

Ei tässä ollutkaan kyse siitä, että olisi kyseessä olisi jotain ihmeellistä. Kuten ei ole aloittajankaan tapauksessa. Lapsi oppii luettelemaan oikeita vastauksia siinä missä oppii uusia sanojakin. Kyllä se sinunkin 3v. osaa sielä karttapallosta näyttää missä se suomi on, kun sitä järjestelmällisesti sieltä osoittaa.

Ei ihme, että puutarhan suunnittelu on parasta mihin pystyt. 

Ei aloittajan tapauksessa ollut kyse siitä, että on oppinut ulkoa muutamien laskujen tuloksia, vaan että laskee itsenäisesti kirjasta vaihtelevia laskuja ilman mitään apuja. 

Voi luoja, mikä tyhmyys... 

Onko tämä sitten kypsää kirjoittelua mennä henkilökohtaisuuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Havainto: ap ei tehnyt muuta kuin kertoi asioita omista kokemuksistaan ja kysyi onko muilla vastaavia kokemuksia.

En löydä itse hänen tekstistään ylpeilyä tai ilakointia. Ihan neutraalin, asiallisen viestin. Silti täällä joitain niin kovasti huvittaa ja ehkä närkästyttää(?) asiat joita ei ole edes sanottukaan. (esim. katkera viesti nro 11)

Ai tama vai? "Näin esikoisen näkökulmasta huvittaa aina vähän tuo kun vanhemmat joskus suhtautuvat nuoremmat lapsen oppimiseen kuin kyseessä olisi joku tuleva Einstein."

Heh :D en ole katkera mutta ihan puhtaasti huvittunut kun nuorempia sisaruksia joskus pidetään tosi lahjakkaina kun opettelee esim. läksyjä yhdessä sisaruksen kanssa. Mutta av:llahan kaikki eriävät mielipiteet ovat tietenkin kautetta ja katkeruutta ;)

Ja lisään vielä, että jos esikoinen esim. oppi lukemaan vasta koulussa ja nuoremmat tekevät samoja juttuja jo paljon aikaisemmin, niin onhan se toki ihan luonnollistakin innostua että miten paljon kehittyneempiä nuoremmat ovat. Mutta tuntuu unohtuvan se fakta, etteihän tuossa mistään lahjakkuudesta ole kyse vaan erilaisista ympäristöistä. Nuoremmat ovat pienestä pitäen katsoneet ja kuunnelleet miten kirjaimia luetaan ja numeroita opetelleen laskemaan, esikoiselle nämä tulevat monesti uusina juttuina.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän joitakin tällaisia lapsia, ovat tosin asperger -diagnoosin saaneet isompana. Autismin kirjossa on todella yleistä oppia lukemaan parivuotiaana ja omata erityismiellenkiinnon kohteita: Esim. opetella ulkoa asioita kuten maat, liput, kartat, aikataulut jne.

Tunnen parikin aspergerlasta, jotka ovat 4-5 -vuotiaina osanneet esim. koko pääkaupunkiseudun kartan ulkoa, kaikkine kujineen. Ovat lukeneet 2-3 -vuotiaina ja myös numeroihin erityiskiinnostus. Vastapainona on ollut tunne-elämän, itsesäätelyn ja impulssikontrollin ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä opiskelen puutarhasuunnittelijaksi ja 3 vuotiaamme tulee perässä ja luetteelee kasvien nimiä latinaksi. Oppinut siinä sivussa kun itse opiskelen.

Mikä tuossa nyt on ihmeellistä, että kolmivuotias oppii uusia sanoja? Huolestuttavaa, ellei oppisi. 

Laskeminen tarkoittaa järjestelmien luomista päässä ja tämän pohjalta loogisten päätelmien tekemistä. Aivan eri asia!

Ei tässä ollutkaan kyse siitä, että olisi kyseessä olisi jotain ihmeellistä. Kuten ei ole aloittajankaan tapauksessa. Lapsi oppii luettelemaan oikeita vastauksia siinä missä oppii uusia sanojakin. Kyllä se sinunkin 3v. osaa sielä karttapallosta näyttää missä se suomi on, kun sitä järjestelmällisesti sieltä osoittaa.

Ei ihme, että puutarhan suunnittelu on parasta mihin pystyt. 

Ei aloittajan tapauksessa ollut kyse siitä, että on oppinut ulkoa muutamien laskujen tuloksia, vaan että laskee itsenäisesti kirjasta vaihtelevia laskuja ilman mitään apuja. 

Voi luoja, mikä tyhmyys... 

Ap, laskeskeleeko? Tämä kirjoittaja taitaa tietää meitä muita paremmin ja enemmän...

Olen sitä mieltä, että siihen mitä lapsi missäkin iässä osaa tai osaa kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä siitä näkökulmasta, että kuinka lasta tukee. Eritysilahjakkaalle voi antaa lisähaasteita. Jos epäilee kehitysongelmia, niitä voi lähteä selvittelemään ja sitä kautta lasta tukemaan. Muuta painoa en asialle antaisi.

Elämä on siitä jännä juttu, että setviä ja pohtia voi mitä vain. Kyllä se sitten nähdään kun lapsi aikuistuu, että mitä hänestä tuli. Perustelemalla kenestäkään ei saa erityislahjakkuutta eikä ongelmiakaan voi puhua pois. Eli kyllä se sitten jokusen vuoden päästä selviää, miten kukakin pärjää.

Jos muksu on erityislahjakkuus jossain niin kyllä sen muutkin huomaa ilman kertomista.

Kaffepulla kirjoitti:

Aika harvinaista. Varmasti hyvin älykäs lapsi.

Meidän naapurin poika oli tuollainen, jo 3-vuotiaana aivan tietoviisas ja kävi jossain psykologin testeissäkin, kun joku tuttu psykologi halusi huvikseen testata pojan älykkyyden ja se oli suorastaan huippuluokkaa. Nyt tänä keväänä poika kirjoitti 7 ällää. 

Ei muuten kirjoittanut, sillä 12 ällää oli paras ja 4 ällää toiseksi paras tulos.

Tämä autismi-propaganda on kyllä purrut viimeisen päälle. 

Häiriö on verraten harvinainen ja harva älyllisesti suuntautunut lapsi on autistinen/asperger. Eli aivan turhaa pelottelua tällainen. 

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Aika harvinaista. Varmasti hyvin älykäs lapsi.

Meidän naapurin poika oli tuollainen, jo 3-vuotiaana aivan tietoviisas ja kävi jossain psykologin testeissäkin, kun joku tuttu psykologi halusi huvikseen testata pojan älykkyyden ja se oli suorastaan huippuluokkaa. Nyt tänä keväänä poika kirjoitti 7 ällää. 

Ei muuten kirjoittanut, sillä 12 ällää oli paras ja 4 ällää toiseksi paras tulos.

Miten näin pihalla voi joku olla ylioppilaskirjoituksista. 

Kuudenkin ällän kirjoittajia on satoja. Eikö teillä ole tuttavapiirissä ketään ylioppilasta? Itse nyt ainkaan ette ole. 

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Aika harvinaista. Varmasti hyvin älykäs lapsi.

Meidän naapurin poika oli tuollainen, jo 3-vuotiaana aivan tietoviisas ja kävi jossain psykologin testeissäkin, kun joku tuttu psykologi halusi huvikseen testata pojan älykkyyden ja se oli suorastaan huippuluokkaa. Nyt tänä keväänä poika kirjoitti 7 ällää. 

Ei muuten kirjoittanut, sillä 12 ällää oli paras ja 4 ällää toiseksi paras tulos.

Kokonaistulos puoltopisteet laskettuina oli oppilaalla, joka kirjoitti neljä laudaturia, viisi eximiaa ja kolme magnaa. 

Sen sijaan laudatureja on tietysti ollut paljon enemmän yhdellä oppilaalla, esim. 6-8 ei ole täysin harvinainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Aika harvinaista. Varmasti hyvin älykäs lapsi.

Meidän naapurin poika oli tuollainen, jo 3-vuotiaana aivan tietoviisas ja kävi jossain psykologin testeissäkin, kun joku tuttu psykologi halusi huvikseen testata pojan älykkyyden ja se oli suorastaan huippuluokkaa. Nyt tänä keväänä poika kirjoitti 7 ällää. 

Ei muuten kirjoittanut, sillä 12 ällää oli paras ja 4 ällää toiseksi paras tulos.

Kokonaistulos puoltopisteet laskettuina oli oppilaalla, joka kirjoitti neljä laudaturia, viisi eximiaa ja kolme magnaa. 

Sen sijaan laudatureja on tietysti ollut paljon enemmän yhdellä oppilaalla, esim. 6-8 ei ole täysin harvinainen.

Siis toiseksi paras kokonaistulos pisteiden mukaan. Arvosanat pisteytetään ja niistä lasketaan kokonaistulos. Sori, kun jäi pari sanaa pois äsken. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä autismi-propaganda on kyllä purrut viimeisen päälle. 

Häiriö on verraten harvinainen ja harva älyllisesti suuntautunut lapsi on autistinen/asperger. Eli aivan turhaa pelottelua tällainen. 

Pelotteluako? Miksi? Esiintyvyys Suomessa on 0.6-1,7% väestöstä, eli hyvin yleinen.

Meidänkin taloudesta löytyy yksi sellainen nuori. Ei se ole herjaa tai pelottelua jos siitä sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Tämä autismi-propaganda on kyllä purrut viimeisen päälle. 

Häiriö on verraten harvinainen ja harva älyllisesti suuntautunut lapsi on autistinen/asperger. Eli aivan turhaa pelottelua tällainen. 

Tällä palstalla jokainen lahjakas lapsi on nykyään asperger. Se kuuluu ihan palstakiusaamiskulttuurin perusjuttuihin. Että jos lapsesi osaa enemmän kuin lapset keskimäärin, hänen täytyy olla "viallinen", häh häh hää.

Ja sanotaan tähän perään, että autismin kirjoon kuuluvat ihmiset eivät ole todellakaan viallisia, vaan omanlaisiaan, ihania ja arvokkaita ihmisiä. Lapseni paras kaveri on autisti ja erityislahjakas. Oma lapseni on pelkästään erityislahjakas.

Isoäitini oli opettaja ja neuvoi vanhempiani, että ei kannata opettaa lastaan lukemaan ennen koulua, kun ne lapset tylsistyvät tunneilla ja häiriköivät muita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä autismi-propaganda on kyllä purrut viimeisen päälle. 

Häiriö on verraten harvinainen ja harva älyllisesti suuntautunut lapsi on autistinen/asperger. Eli aivan turhaa pelottelua tällainen. 

Mitä ihmeen pelottelua? Ei lapsi ole sen parempi tai huonompi, jos sattuu olemaan autismin kirjolla.

Mutta mitä enemmän aiheesta tiedetään, sen parempi: aikaisempi tunnistus auttaa lapsen lähipiiriä ymmärtämään ja tukemaan lasta. Lapsi pystyy kehittymään hiomattavasti paremmin niillä alueilla, jotka ovat hänelle hankalia, kun hänen "käyttöohjeensa" tunnetaan.

Kerron kokemuksesta, sillä sekä minulla että lapsellani on asperger-diagnoosi. Saimme sen lähes yhtä aikaa. Arvatkaa, kumman nuoruus on ollut helpompaa?

Diagnooseja ei tietenkään pidä heitellä turhaan, ei myöskään leimoja.