Onko parempi saada lapset nuorena kuin keski-ikäisenä?

No on varmaan. Keski-ikäisiä synnyttäjiä lienee kourallinen vuosittain ainakin Suomen mittakaavassa.

Keski-ikäisiä ovat yli 35v, eli ne, jotka alkavat olla elämänsä keskiosassa. Ja aika moni synnyttää silloin. Itse sain lapseni 24-34v, ja molemmissa oli puolensa. Paremmin ehkä meni 34v, mutta ehkä kokemuksin auttoi.

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäisiä ovat yli 35v, eli ne, jotka alkavat olla elämänsä keskiosassa. Ja aika moni synnyttää silloin. Itse sain lapseni 24-34v, ja molemmissa oli puolensa. Paremmin ehkä meni 34v, mutta ehkä kokemuksin auttoi.

Keski-ikä on 45-55(60) vuotta. Ei tarkoita keskimääräisen eliniän keskiosaa vaan pikemminkin aikuisuuden puoliväliä. Eli jos keskimääräinen elinikä on noin 80 ja aikuisia ollaan noin 20-vuotiaina, niin tuo väli osuu siihen puoliväliin.

Tuntemani teiniäiti on ainoa joka sanoo lapselleen että hän on sitten lapsensa jo hoitanut. Muut hoitavat kyllä lapsenlapsiaan.

Johtuu siitä, miten keski-ikä määritellään. Monet viralliset tahot ovat sitä mieltä, että keski-ikä alkaa 40 tai 45-vuotiaana. Joidenkin lähteiden mukaan 35-vuotiaana.

Lapset on hyvä saada juuri siinä iässä, jossa ollaan valmiita sitoutumaan ja viettämään elämää, jossa lapsille on tilaa ja aikaa. Myös taloudellinen tilanne pitää ollaa vakaa, sillä lapset tuovat mukanaan paljon kuluja. Se, milloin tämä aika on, vaihtelee ihan tapauskohtaisesti. Minulla se oli vasta 36 vuotiaana. Jollain toisella 10'vuotta aiemmin.

Suomen Kelan mukaan naisen keski-ikä alkaa, kun menopaussi lähenee (noin 50-vuotiaana). Määritelmät muuttuvat, kun ihmisten elinikä nousee.

Itse tein nuorena lapset. Nyt olen itse 40 ja lapset aikuisia. Nautin tästä tilanteesta. Voimme käydä aikuisten keskusteju ja tehdä aikuisten juttuja yhdessä. Itsellä vielä runsaasti aktiivista elämää edessä ja voin matkustaa jne. On ihna nähdä kuinka järkeviä nuoria ihmisiä ovat. Meillä on hyvin läheiset suhteet.

Me saatiin lapset suht nuorina, olin 21 ja 25 kun lapset syntyivät. Käytiin molemmat töissä ja jaksettiin hyvin. Ei olla kouluttauduttu kuin ammatillisessa oppilaitoksissa. Perustin kolmekymppisenä yrityksen jota vieläkin pyöritän. Lapset on jo 15 ja 19. Nyt on mukavaa kun lapset on isoja, itsekin vielä nelikymppinen ja uusi elämänvaihe edessä. Omia lapsia kannustan opiskelemaan, että saavat paremmat mahdollisuudet eri (haluamiinsa) ammatteihin, mutta silti suosittelen tekemään lapset nuorina. Riskinä on kun saa lapset kolmikymppisenä jaksaminen, putoaminen uraputkesta, joka on juuri alkanut pitkän opiskelun jälkeen ja kun lapset ovat isoja saatat olla kuusikymppinen ja on jo monenlaisia kremppoja (paljon työssäni tätä nähnyt!). Eli kun sitten on "omaa" aikaa ei kroppa olekaan enää kunnossa nauttimaan elämästä. Meillä on ystäväpiirissä pariskuntia joilla suht sama tilanne kuin meillä ja ollaankin jo suunniteltu tulevaa elämäntilannetta ,mitä tehdään ja minne matkustellaan, kun rahaakin jää enemmän käyttöön. Lasten kanssa matkustelu kun aina on mennyt lasten ehdoilla.

Epärealistinen kysymys, koska Suomessa vuosittain noin viisi keski-ikäistä naista saa lapsen.

Kummassakin on varmasti puolensa ja yksilöitä tässä kaikki ollaan! Muutoin lisääntymiselle olisi varmasti suositusikä :D Tilanteet ja elämät ovat meillä kaikilla niin omanlaisia!

Vierailija kirjoitti:

Nuorena jaksaa paremmin ja lasten saadessa omia lapsiaan ei ole vielä ikäloppu isoäitinäkään.

Jotenkin käsittämätön oletus, että kaikista tulee aikanaan isoäitejä. Siis tehdä lapsi sen vuoksi nuorena, että jaksaa mummona hoitaa lapsenlapsia. Mistä olet niin varmaa, että lapsesi haluaa tehdä/pystyy saamaan lapsia?

Lapset on paras saada silloin kun niitä oikeasti haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena jaksaa paremmin ja lasten saadessa omia lapsiaan ei ole vielä ikäloppu isoäitinäkään.

On se jännä juttu tuo jaksaminen, kun vuorotyötä sun muuta pitäisi jaksaa herrojen mielestä eläkeikään saakka, mutta lapset on joku yli-inhimillisiä voimia vaativa suoritus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena jaksaa paremmin ja lasten saadessa omia lapsiaan ei ole vielä ikäloppu isoäitinäkään.

On se jännä juttu tuo jaksaminen, kun vuorotyötä sun muuta pitäisi jaksaa herrojen mielestä eläkeikään saakka, mutta lapset on joku yli-inhimillisiä voimia vaativa suoritus.

Teiniäidit jaksaa paremmin, koska hoidattavat lapsensa yhteiskunnalla ja omilla äideillään. Tämä on nähty monesti.

Pakkoa sanoa, että oli kyllä kiva saada lapset silloin kun vielä opiskelin. Toki opinnot vähän venyivät, mutta pääsin nyt työelämään kun esikoinen meni kouluun ja kuopus eskariin. Ei tunnu niin pahalta tehdä töitä poissa kotoota kun lapset eivät ole enää ihan minipieniä ja työurakaan ei varmaan tule enää katkeamaan vuosiksi kun lapset on jo saatu. Eihän sitä toki koskaan voi varmuudella sanoa kun ikää ei ole kun 30 ja kaverit vasta ryhtyvät nyt perustamaan perhettä :D

No näin nelikymppisenä (joidenkin määritelmien mukaan) keski-ikäisenä on oikein mukavaa että lapsi täyttää 19 eikä 9. Tai 3.

Riippuu ihan elämäntilanteesta ja ennen kaikkea koulutustasosta.

Jos valmistuu vaikkapa parturi-kampaajaksi pikkukaupungin amiksesta, parisuhde on hyvä ja miehellä on töitä, voi lapsia alkaa hommata vaikka 20-vuotiaana. Monessa pikkukaupungissa on juuri amisammateissa työskenteleville töitä (esim. pariskunnalle sähkömies/putkimies & par-ka) ja asumisen hintataso niin halpa, että kivan omistusasunnon - vaikka omakotitalon - voi hankkia tosiaan heti parikymppisenä.

Jos sen sijaan pariskunnalla on pitkä tie punnertaa akateeminen tutkinto ulos, etsiä raivokkaasti vakituista paikkaa akateemisilla pätkätyömarkkinoilla PK-seudulla, maksaa opintolainaa ja raapia rahaa kasaan ensimmäisen pikku kämpän omarahoitusosuutta varten, on varmaan lastenteko mahdollista vasta aikaisintaan kolmekymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntemani teiniäiti on ainoa joka sanoo lapselleen että hän on sitten lapsensa jo hoitanut. Muut hoitavat kyllä lapsenlapsiaan.

Heh, täällä sama. Ja tuo teiniäiti on minun äitini. On kyllä tapetoinut koko asuntonsa lapsen/lasten kuvilla ja esittää niin hyvää ja osallistuvaa mummua että, totuus on kuitenkin ettei hän ole lapsenlapsiaan hoitanut ikinä minuuttiakaaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäisiä ovat yli 35v, eli ne, jotka alkavat olla elämänsä keskiosassa. Ja aika moni synnyttää silloin. Itse sain lapseni 24-34v, ja molemmissa oli puolensa. Paremmin ehkä meni 34v, mutta ehkä kokemuksin auttoi.

Keski-ikä on 45-55(60) vuotta. Ei tarkoita keskimääräisen eliniän keskiosaa vaan pikemminkin aikuisuuden puoliväliä. Eli jos keskimääräinen elinikä on noin 80 ja aikuisia ollaan noin 20-vuotiaina, niin tuo väli osuu siihen puoliväliin.

Pyh. Keski-ikä on juuri eliniän  keskiosaa, eli ikävuodet 35-45/50. Tästä vanhempi elää jo elämänsä iltapäivää tai iltaa. Itse täytin juuri 35, ja koen todellakin olevani keski-iässä.